Ajattelinpa tehdä nyt sekä projekti-, että AMA-langan tosta mun edellisestä projektista, joka on jo lähes valmis. Tästä tulee pitkä tarina, mutta koettakaa kestää…
1930-luvulla yksi Suomessa myydyistä kilpapyörämerkeistä oli Crescent, jonka maahantuojana toimi vuodesta 1926 alkaen Raul Hellberg Oy. Firman perustaja Raul Hellberg oli Suomen tunnetuimpia kilpapyöräilijöitä, ja hän itse ajoi kilpaa Crescentillä. Niinpä esim. 1930-luvulla Crescentin täyskilpamalleja myytiin Suomessa nimellä “Malli Hellberg”. Tällainen on myös oma pyöräni vuodelta 1935, alkuperäiseltä mallinimeltään “Helracer 70”.
Omalta kohdaltani pyörän tarina alkaa vuonna 2005, jolloin lähes 60-vuotias työkaverini kertoi, että hänen isänsä vanha harjoituskilpapyörä on roikkunut hänen vajansa seinällä jo noin 40 vuotta. Kysyin, onko pyörä myytävänä, mutta ei kuulemma ollut. Seuraavat viisi vuotta kyselin tasaisesti, joko hän myy sen, mutta aina vastaus oli ei. Eläkeikä koitti hänelle, ja pyörä jäi ostamatta… Viime vuonna hän sitten soitti yllättäen ja sanoi, että pyörä ei ole vieläkään kaupan, mutta saan sen ilmaiseksi, jos vielä kiinnostaa. Niinpä omistin fillarin, jota en ollut ikinä edes nähnyt.
Noudin fillarin kotiin ja tuijottelin aikani miettien, mitä tuollaiselle kasalle kuuluisi tehdä. Pyörään oli rautalankavirityksillä ripustettu lokasuojat, jotka eivät oikein mahtuneet paikalleen. Seatstayt oli hakattu vasaralla lyttyyn, kun fillariin oli yritetty sovittaa tavarateline. Pyörät olivat kotoisin jostain mummiksesta ja niin leveät, että sekä seatstay että chainstay olivat kuluneet puhki. Väri oli pensselillä sutattu vihreä ja kaikki kiilto-osat olivat paksussa ruosteessa. Ulkonäkö oli niin kauhea, etten tullut edes ottaneeksi valokuvaa. Seuraava kuva on ensimmäinen ottamani, siinä alle on laitettu jotkut nurkista löytyneet 32-milliset renkaat, ja lokasuojat ja tarakka on jo poistettu.
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu1.jpg
Aloin tutkia pyörää tarkemmin, lähinnä kiinnitin huomiota sen keveyteen verrattuna muihin 30-luvun fillareihin, joihin olin törmännyt. Otin yhteyttä Mr Veloon ja Ruotsiin Cykelhistoriska Föreningenin Crescent-tuntijaan ja aloimme selvitellä pyörän oikeaa mallia. Kävi ilmi, että kyseessä ei ole harjoituskilpuri, vaan ihan aito kilpapyörä, malli Helracer 70. Valmistenumeron perusteella ei voi määrittää tarkkaa ikää, koska arkistot ovat tuhoutuneet, mutta erittäin suurella varmuudella vuosimalli on 1935. Se oli ilmeisesti ensimmäinen vuosi, jolloin Helracereiden runkomateriaalina oli kevyt ja ohut, juuri kehitetty kromimolybdeeniteräs. Runkoputket olivat Ruotsissa valmistetut ja käsityönä pronssilla juotetut. Myös stemmi ja tanko olivat alunperin uutta ja ihmeellistä duralumiinia, stemmeillä tosin oli jonkinlainen taipumus mennä poikki ajossa…
Pyörä oli siis osoittautunut melkoisen harvinaiseksi malliksi, niinpä tein (työlääksi osoittautuneen) päätöksen entisöidä sen. Tässä muutamia kuvia lähtötilanteesta.
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu2.jpg
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu3.jpg
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu4.jpg
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu5.jpg
Poistin maalit kuumailmapuhaltimella ja lasikuulapuhalsin rungon varovaisesti.
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu6.jpg
Satulaputken alaosa oli ruostunut monesta kohdasta puhki, toinen chainstay oli murtunut lähes poikki, ylikokoisten renkaiden kuluttamat reiät eivät näyttäneet yhtään mukavammilta kuin aiemminkaan ja vasaroidut seatstayt näyttivät entistä pahemmilta. Olin myös pannut merkille, että Crescent ei vielä tuolloin käyttänyt kromia pyörissään, kaikki kiiltävä oli niklattua. Etuhaarukka oli alunperin ollut kokonaan niklattu ja sen jälkeen osittain maalattu, tuolloin se näytti lähinnä hirveältä.
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu7.jpg
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu8.jpg
http://www.saunalahti.fi/squire64/Yksivaihde/kressu9.jpg