LISSABON
Tuli käytyä ihan tavallisella kaupunkimatkalla Lissabonissa. Privana on kyselty kokemuksia ja vinkkejä. Laitan ne tähän lankaan niin useammat voivat lukea.
—————
Sunnuntai / Saapuminen
Saapuminen Lissaboniin on helppoa. Lentokentällä seurataan vain Saída/Exit-kylttejä. Lopulta päädytään metroasemalle. Metrolinjoja on neljä, ensimmäinen vaihtoasema on Alameda, seuraava on Saldanha ja viimeinen São Sebastião. Näiltä asemilta pääsee kaikille muille linjoille.
Lippuautomaatista voi ostaa sarjaliipun. (Esim. 10,50 € / 7 matkaa) Automaatin saa toimimaan myös englanniksi, mutta kielivalintaa (Britannian lippu) pitää vähän etsiä. Lippuun voi myöhemmin ladata lisää arvoa.
Saapumispäivänä vähän orientoiduttiin kaupunkiin ja käytiin syömässä sardiineja ihan hotellin lähellä tavallisessa ravintolassa.
—————
Maanantai
Ensimmäisenä päivänä suuntasimme Baixaan, joka on täynnä turisteja. Lähdimme kapuamaan kohti Castelo de São Jorgea. Puolivälissä istahdimme syömään katuravintolaan ja jo tässä vaiheessa katosi friidun reppu. Se oli jalan vieressä kaukana ravintolaterassin aidasta. Joku gorilla varmaan vei sen tai sitten se ongittiin jollakin kepillä. Pääsimme mukavien poliisien autossa kamarille tekemään pöytäkirjaa.
Kun tästä tokenimme, ajoimme TukTukilla Castelo de São Jorgeen. Kävelimme alas.
Illalla emme enää jaksaneet minnekään. Hain kivijalasta pizzat ja pullon punkkua.
—————
Tiistai
Aamusta heti taksilla Suomen lähetystöön hakemaan uutta matkustusasiakirjaa. Saimme hienon kirjeen, jossa lähetystö vakuuttaa tunnistaneensa henkilön (uskoivat kun friidu ei vaikuttanut afrikkalaiselta turvapaikanhakijalta) ja pyytää lentöyhtiötä päästämään henkilön tietyn numeroiseen ja tiettyyn aikaan lähtevään lentokoneeseen. Kirjeessä on passikuva, kaksi hienoa leimaa ja komea allekirjoitus.
Lähetystö sijaitsi Estrelan kaupunginosassa. Emme olisi ollenkaan tulleet menneeksi siihen suuntaan ellei olisi ollut asiaa lähetystöön. Kaikessa on aina myös hyvät puolensa.
Palasimme ratikka 28:lla Baixaan. Tämä on se kuuluisa sardiipurkki, joka ajaa ylös São Jorgeen, mutta olimme reitin alkupäässä ja mahduimme hyvin sisään. Koimme kyllä kiperät mutkat ja jyrkät mäet. Hyvin on mitoitettu tehot, vetää ihan kepeästi täydessä lastissa jyrkätkin mäet. (Käyttöjännite 600 V DC, raideleveys 900 mm)
Päästyämme taas keskustaan nautimme toastit ja oluet kivassa ravintolassa, jossa oli todella hyvät kaiuttimet ja sopivalla äänenvoimakkuudella Sinatran musiikkia. Iltapäivällä ajettiin modernilla Siemens-ratikalla Belemiin. Aika turha ja kuuma reissu, mutta laajensi näkemystämme kaupungista.
Reissun kirkkaasti paras ateria oli illalla ravintola INFAMEssa. Tila oli todella tyylikäs ja ruoka erinomaista Fine Dining / Fuusiokeittiö -tyylistä. Alla olevassa kartassa ravintola on merkitty numerollla 27 ja lähin metroasema on vihreän linjan (Linha Verde) Intendente-asema.
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/FineDining_zps86llgk1v.jpg
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/FineDining-menu_zpssmkfd2ss.jpg
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/FineDining-kartta_zpse0edebkt.jpg
—————
Keskiviikko
Aloitimme kauppahallista Cais do Sodréssa. Kauppahallin yhteydessä on iso ravintolahalli, jonne päätimme mennä jonakin päivänä syömään.
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Kauppahalli_zpstci5zufm.jpg
Hallilta tallustelimme Ascensor da Bica rinneratikalle. Linjalla on kaksi vaunua, joista toinen toimii toisen vastapainona. Ratikat ovat kiinni toisissaan pitkällä vaijerilla, joka menee yläpäässä urapyörän ympäri.
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Rinneratikka_zpssloktycg.jpg
Cafe de Brasileirasissa oli mukava kahvituokio katusoittajia kuunnellen. Siitä sitten erilaisten kauppojen kautta keramiikkamuseoon Museu Nacional do Azuléjoon. Mahtavan hieno museo, erilaisia seinälaattoja mauriajalta nykypäivään. Museossa oli myös viihtyisä sisäpiharavintola ja komea kirkko niiltä ajoilta kun portugalilaiset huijasivat intiaaneilta kultaa.
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Keramiikkaa_zpsebavtn5e.jpg
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Keramiikkamuseon_Kirkko_zpsnhqqyd1t.jpg
Illalla vedettiiin taas hotellihuoneessa pizza ja punkkua. Pizzabaari oli kuin täpötäysi elokuvateatteri. TV:stä tuli
Barcelona-Juventus -matsi.
—————
Torstai
Aamulla oli ohjelmassa Museu Calouste Gulbenkian & Centro de Arte Moderna. Hyvä museo ja viihtyisä puutarha. Hyvät kahvit.
Museon jälkeen löysimme ensimmäisen tavaratalon. Sieltä paarustimme helteessä Parque Eduardo VII:n läpi markiisi Pombalin patsaalle. Markiisi Pombal aloitti Lissabonin jälleenrakentamisen 1700-luvun tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen.
Päätimme lounastaa kauppahallissa, muuta se oli niin piukassa väkeä, että joimme vain vedet ja söimme pienemmässä paikassa paellat. Ruoat ovat olleet hyviä. Paelloista ei ole kuvaa, mutta eräänä päivänä nautimme täytettyjä mustekalan vaippaonteloita. Nam! (Portugaliksi: Lulas)
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Lulas_zpsg6hbhdzd.jpg
—————
Perjantai
Viimeinen päivä ja viimeinen kohde: Metrolla Santa Apoloniaan ja kävellen Fado-museoon. Matkalla oli kivoja kujia.
http://i871.photobucket.com/albums/ab278/biciolli/Kuja_zpsiawwvyps.jpg
Päätimme katsoa vielä Jardim Botânicon. Matkalla oli Ascensor do Gloria rinneratikka. Ihmettelimme kuinka korkealle se oikein menee, koska saimme jo aluksi näännyksiin asti kavuta portaita. Pysäkillä huomasimme, että se meneekin alas. Päästäksemme Jardim Botânicoon piti taas kavuta portaat ylös. Perillä totesimme, että puutarha oli suljettu remontin takia. Onneksi vieressä oli Praça Príncipe Real, viihtyisä puisto, jossa sai kylmää valkoviiniä. Kulmalla oli myös bändi. Viihdyimme emmekä olisi millään viitsineet lähteä hotelliin.
Vääntäydyimme kuitenkin hotelliin ja lopulta metrolla lentoasemalle. Friidun hieno matkustusasiakirja menetti hohtoaan kun porttivirkailija vain vähän vilkaisi sitä ja sanoi että okei menkää koneeseen.
—————
Lyhyt yhteenveto
Varokaa varkaita. Jakakaa rahat kahteen eri paikkaan, esimerkiksi puolet niin tiukkaan housuntaskuun, että sinne ei pääse liukkaatkaan sormet, ja puolet olkalaukun lompakkoon. Jos mukana on sekä passi että henkkari niin passia kannattaa pitää laukussa ja henkkaria siellä tiukassa taskussa. Jos/kun jotain sattuu niin ei jää ihan täysin pulaan.
Parasta matkalla museoiden ja safkojen lisäksi oli siirtymiset paikasta toiseen. Näillä siirtymillä näki kaupunkia aika monipuolisesti. Kannattaa kävellä mahdollisimman paljon. Pyöräilijän jaloilla kyllä kapuaa portaat jos toisetkin.
Koko aikana näin kaksi sinkulaa/fiksiä.