Edit: Tätä vehjettä ei oo enää olemassa. Lukuisia osapäivityksiä kokeneen fillarin myin pois 2013.
.
Rohkaistuin postaaman tämmöisen, vaikka on ollu pyörä ajossa jo kolme ja kuvat olemassa koneella ainakin pari vuotta. Tästä vehkeestä siis alko uudelleen mun fillariharrastus.
Alkuvuodesta 2007 mä tajusin, että a) mä oon aikuinen b) mä saan tehdä mitä mä haluun ja c) mul on rahaa. Kaivoin kellarista mun Kayapon ja purin sen osiin. Epämääräsenä tavoitteena oli siis rakentaa esteettisesti miellyttävä kaupunkifillari höystettynä laadukkailla ysäriosilla. Halusin varmaan kompensoida sitä kurjaa aikaa lapsena ja teininä kun ei ikinä ollu varaa mihinkään semmoseen fillariin tai palikkaan minkä oikeesti olis halunnu. Kayapossa oli kuitenkin aikanaan suht. laadukkaana pidetty teräsrunko – ja Suomessa tehty vielä – joten ajattelin että siihen kehtais just ja just iskee kiinni vähän laadukkaampaakin osaa.
Dremelöin ja sahasin ja hioin rungosta mun mielestä turhat ulokkeet pois ja vein koko paskan Tattarisuolle puhallettavaks ja maalattavaks. Sit rupesin skannailemaan maanisesti eBayn ja kaiken maailman nettitorien tarjontaa. Yllättävän helposti ja halvalla niitä mun himoamia osia löyty vaikka ei ollu vielä juuri mitään kokemusta internetshoppailusta – saatika polkupyörän mekaniikan saloista. Ja yllättävän paljon siihen sai kulumaan iltoja. Onneks löyty Sheldonit sun muut joten oppirahojen makselut jäi aika vähäsiks lopulta. (Edit: Siis mä vaan ostin ja speksasin palikat, kiekot kasautin ja ohjainlaakerin ja keskiön asennutin ihan suosiolla kaupassa. En mä osaa mitään noista tehdä.)
Tämmönen sekasikiö siitä sitten tuli. Kaikki detskut tarkaan harkittuja. On maasto-osaa ja maantieosaa. Ja yks eturatas. Mä vihaan etuvaihtajia. Valmistui siis syksyllä 2007, eli ollu melkeen kolme vuotta ajossa. Talvella sinkulana paksuilla nastarenkailla ja kesällä vaihteellisena kapeilla renkailla.
Huh, kiitti! Joo, toi on muistaakseni vanhalla Nikon D300:lla otettu, aikamoisella herkkyydellä. Aika nättii raetta noi nykyvehkeet tekee. D700 tekee viel pyöryläisempää – ja siis filmimäisempää.
Toimiiko toi yhden eturattaan systeemi hyvin vaihteellisena? Eli pysyykö ketju hyvin paikoilaan ilman ‘stoppareita’ tai muita systeemejä?
Itselläkin on mielessä riisua maasturista turha etuvaihtaja pois?
Itse olen huomannut että jos yksivaihteisella pyörällä ajaa, ketjua täytyy valitettavasti kiristää välillä. Magic gearin taika toimii vain pikkuhetken.
Omassa Tunturi Equillar -kännifiksivirityksessä on viilatut dropoutit ja tarvittaessa halflink. Tuossa ei näyttäisi olevan mitään. Varmaan hauskaa.
Kare_Eskola - 7:55, 27.9.2010 »
Itse olen huomannut että jos yksivaihteisella pyörällä ajaa, ketjua täytyy valitettavasti kiristää välillä. Magic gearin taika toimii vain pikkuhetken.
Valmiiksi venytetty riittävän vanha ketju jeesaa myös vähän.
Kare_Eskola - 7:59, 27.9.2010 »
Itse olen huomannut että jos yksivaihteisella pyörällä ajaa, ketjua täytyy valitettavasti kiristää välillä. Magic gearin taika toimii vain pikkuhetken.
Omassa Tunturi Equillar -kännifiksivirityksessä on viilatut dropoutit ja tarvittaessa halflink. Tuossa ei näyttäisi olevan mitään. Varmaan hauskaa.
Eikö tossa mainittu, että pyörä on ollu kolme vuotta ajossa. Eiköhän kuskille ole jo siinä ajassa selvinnyt toimiiko tuo vai ei.
Noi kuvat on siis tosiaan jo aika vanhoja. Ja joo, määtsik giörissä on tiettyjä ongelmia. Asia on tätä nykyä ratkaistu takavaihtajalla joka toimii ketjunkiristimenä. Talvea varten vaihdan taakse sinkulakitillä varustetun takakiekon ja jätän ihan pokkana takavaihtajan ja vaihdevivun omille paikoilleen. Liu’utan vaan vivun niin kauas kohti stemmiä kuin se menee, eli pois käsien tieltä. Ei kovin tyylikästä mutta toimii. En onnistunu viime talvena kaikkine tumppuineni soheltamaan ketjua paikoiltaan kertaakaan.
