’’On marraskuu rusto ja luu
Kourissani pusertuu
Mun nyrkit nää
jatkeenansa minun pää
toisinaan toisiansa ymmärtää
Sydän vain välissänsä musertuu
Marraskuu
Tuli marraskuu niin nopeaan
Tuli marraskuu…
Ja lehdet hopeaan
Kietoi lyhentyvän päivän jälkeen
päälle heittelee, yö mustaa täkkiä
niin äkkiä’’
Niin äkkiä – Eppu Normaali
Sopivasti Marraskuun harmauteen arkinen kulkine työmatkoille ja viikonloppujen pullasorailuun sai viimeiset osaset paikalleen. Ajan henkeen <1k kokonaisbudjetti oli sopiva kohtuullistamisen kalkkiviiva, valtaosa palikoista käytettyinä & läheltä, sekä pientä kotimaisuusasteen yritystä myös Lappeenrannastapäin: takaisinheitto ilmeisesti milleniaalin alkupuolelle Rossano - Silvesport System 1 Ky.
Runko: Rossano Cross
Haarukka: Surly Cross-check Motonetistä keskisävyisellä Gandalfilla kannutettuna
Ohjainlaakeri: Neco
Ohjainkannatin: Salsa guide stem 80mm
Ohjaintanko: Salsa cowchipper deluxe 42cm vähän vääntelin lisää flarea ruuvipenkissä.
Gripit: Grepp
Kahvat: Ultegra ST-6510.
Kaapelit & kuoret: Jagwire
Keskiö: BB-UN55
Kammet: Sugino XD2
Polkimet: XT M747
Eturatas: Absoluteblack 38t ovaali
Takavaihtaja: XT M761
Takapakka: Microshift 11-34 9s
Ketju: KMC
Kehät: Mavic A319
Pinnat + nippelit: Alpinan jotku halavat jämäpoistokamppeet.
Takanapa + pikalinkku: LX Deore
Etunapa + linkku: Campa Daytona ja Record
Jarrut: Dia-Compe 987
Satulatolppa + panta: Dynamics by Kalloy ja Salsa liplock
Satula: Selle San Marco Concor 70 -luvulta ennakkoperintönä isältä
Renkaat: Soma Cazadero 50mm edessä ja Bruce Gordon Rock’n’Road 43mm takana. Nokian Hakkapeliitta ollut kuulemma Rock’n’Road:n inspiraationa.
Putelitelineet: King Cage Iris
Pumppu: Karasawa Primus -70 luvulta antwerpeniläisen antikvariaatin kätköistä.
Zeitgeistiin sopivasti en ole syysflunssalta, kiireeltä ja väsyltä kerennyt vielä paremmin koeajamaan. Junamaiseen papparandokulkuriin viimeaikoina tottuneena tämä tuntuu ketterältä ja kevyeltä. Mietin pitkään kitkavaihtamisen ja indeksoinnin välillä; nykyinen tuntuma kuitenkin kutsuu ajamaan vauhdikkaasti ja eikä muisto reisien laktaateista, oksennuksenmausta suussa, sekä mudasta silmissä lippusiimojen välissä ruuhkassa sutien tunnu enää niin kaukaiselta. Siispä Tektron vanahat kahavat ja Silvershifterin tangonpäänvaihtajat saa jäädä kellariin vielä odottaan vuoroaan.
Lisää empiriaa sitten kun lima lähtee nielusta ja stressi päästä.