Laitetaas tämä pitkäaikainen ystävä viimeinkin tänne katselmoitavaksi.
Battaglinin kanssa yhteinen taival alkoi joskus kevättalvella 2007 kun ongin sen Vaasassa Leipätehdasta vastapäätä sijaitsevan fillarikorjaamon sisäpihan “aihiokasasta”. Rungossa roikkui täys Mavicin osasarja ja jotku Campan tuubikiekot. Kuulemma oli ollut edellisessä elämässään kisakäytössä mutta sen tarkemmin historia ei ollut tiedossa. Ostettaessa värimaailma oli musta kannu ja sen päällä omin käsin askarrellun näköiset neonkeltaiset Scott-dekaalit. Maksoin koko läjästä varsin kohtuulliset 50 euroa.
Pienen siistimisen jälkeen aihio näytti tältä:
Ensimmäinen reinkarnaatio kiinteenä 2007-2009. Talvella 2007-2008 ei Jyväskylän mäissä vielä montaa lajitoveria tullut vastaan, kuten ei myöskään 2008-2009 Seinäjoen lakeuksilla.
Välillä runko roikkui vuoden verran varaston seinällä kunnes syksyllä 2010 sain aikaiseksi pulverimaalauttaa sen uuteen kuosiin. Kasaus pääosin samoilla palikoilla.
[Vaihdevaroitus] Keväällä 2012 ruuvasin tähän kokeeksi vaihteet ja tykkäsin sen verran että myin kroonisesti varastoon jumahtaneen maantieraaserin pois. Tässä formaatissa kilometrejä kertyi mukavasti syksyyn 2014 saakka mutta sitten oli edessä paluu kommuutteriksi. Ajofiilis tässä on semmoinen että ei pysty makuuttaa varastossa ja säästellä vain kesäsunnuntailenkeille.
Välillä kokeiltiin talvisempaa keulaa ja lisättyä kuljetuskapasiteettia
Runko on Battaglin, malli ehkä World Champion 87. 55-kokoinen, Columbuksen SLX-putkea ja Cinellin muhveja.
Karbooninen keula
Voimansiirto Mavic 610+Mavic 631, Velosolo 48t x Surly 18t
Kiekkoina tällä hetkellä American Classic/Alpha 340-setti joka painaa just ja just päälle kilon
Jarrutteluun Campagnolo Veloce gutted kaffat ja jokku vanhat Campa-jarrut
Ohjaamo 3T ja Procraft kompaktidroppi
American Classic-tolppa ja joku Toupe
Monenlaista projektia on tullu, ollu ja menny. Vain tästä en luovu.