Oma mauste tähän soppaan:
Mua vituttaa kun tää laji on menettänyt osittain sen diy-asenteen. Iso vetovoima mulle lähteä tähän lajiin tuli aikoinaan teeseitse-meiningistä, kierrätyksestä ja sen ekologisesta asennemaailmasta. Ehkä se oli sitten sitä punkkia blingblingin sijaan.
Oi niitä aikoja kun koko lajin ylivoimaisesti luetuin ketju oli bc:n fiksin rakennus -ketju. Siis “rakennus”, ei “ostaminen”, “teettäminen” tai “hankkiminen”. Käytännössä jokainen lajiin mukaan tuleva kahlas sen läpi, opetteli fillarin korjausta,…
Nyt tää laji on muuttunut ihan tavalliseksi materialistiseksi liikuntaharrastukseksi muiden rinnalle. Kun käyn eri tilaisuuksissa puhumassa liikuntaharrastuksista ja harrastustavaroiden ja harrastamisen ekologisuudesta, niin sanon yleensä kärjistyksenä että “50% netin harrastusyhteisöjen keskustelusta on uusiin tavaroihin liittyvää välinearvostelua ja välinekeskustelua”.
Aikaisemmin tuo ei fiksiharrastuksen (mitä sillä sit tarkottaakaan?) kohdalla pitänyt paikkansa. Nyt alkaa pitää. Korjaamisesta, tekemisestä, kierrättämisestä, ebaystä ja huuto.netistä on siirrytty sujuvasti kauppohin, tuotemessuille ja nettikauppohin.
Seuraavaksi alkaa valoa näkyä jo harrastusmatkustamisessa, joka tähän asti on paljolti perusharrastajilta puuttunut. Tietty tää onneksi pitkään säilyy harrastusmatkustamisen suhteen yhtenä ekologisimmista ulkoiluharrastuksista skeittauksen rinnalla. Muistakaa siis että sinne Köpikseen/Berliiniinkin pääsee onneksi junalla yllättävän hyvin.
Mutta miten sitten itse duunattujen pyörien arvostuksen saisi takaisin korkeammalle? Täällä oleva Näytä pyöräsi -topicci on tavallaan hyvä! Sinne ei mielellään mitään kaupan laatikosta purettuja valmispyöriä postaile. Ollin tekeleet on hyviä ja inspiroi varmasti monia välttämään uusia tehdasfillareita!
Mutta ehkä aloittelijoille voisi miettiä lisää helpotusta itse tehtävien suunnitteluun ja lähestymiseen? Nyt on lähinnä ohjetta tekemiseen ja kasaamiseen tarjolla. Miten ois ohjetta suunnitteluun, esim. rungon valintaan?
Esim. topic parhaat 80- ja 90-luvun maantierungot. Listattaisiin runkoja, joissa on se tavoiteltu keskimääräistä tiukempi geometria. Muutama Muutama Nishiki? Kuningaskulkuri? Jne… Huonot runkovalinnat nimittäin on iso haitta itse kasailulle. Jengi laittaa turhaan aikaa, rahaa ja energiaa projekteihin, joista ei voi hyvää tulla.
Sitten joku voisi duunata jonkun konversioita tukevan paidan tai tarras. Esim. sellanen missä ois kuva kiiltävästä ratadropista, niin että dropista roikkuis hintalappu. Vieressä ois kuva paskasesta maantiefillarin dropista ja siinä joku DIY-läppä?
Ja ajan minäkin tosiaan paljon valmisrungolla. Mutta silti tykkään tavallaan enemmän omista maantiekonversioistani. Ja kaikki perheemme valmisrungot on nekin second handia. Kauppaan ei ole onneksi tarvinnut vielä runkoasioissa kävellä.