Se nauru johtuu niistä jännistä housuista. Mutta ratsastajat, ne vasta dorkilta näyttääkin!
Tässähän tietenkin puhuttiin siitä miten fillaristit nauravat toisilleen. Onhan se törkeää.
ei vaan miten jopa fillaristit nauravat toisilleen
Oma mauste tähän soppaan:
Mua vituttaa kun tää laji on menettänyt osittain sen diy-asenteen. Iso vetovoima mulle lähteä tähän lajiin tuli aikoinaan teeseitse-meiningistä, kierrätyksestä ja sen ekologisesta asennemaailmasta. Ehkä se oli sitten sitä punkkia blingblingin sijaan.
Oi niitä aikoja kun koko lajin ylivoimaisesti luetuin ketju oli bc:n fiksin rakennus -ketju. Siis “rakennus”, ei “ostaminen”, “teettäminen” tai “hankkiminen”. Käytännössä jokainen lajiin mukaan tuleva kahlas sen läpi, opetteli fillarin korjausta,…
Nyt tää laji on muuttunut ihan tavalliseksi materialistiseksi liikuntaharrastukseksi muiden rinnalle. Kun käyn eri tilaisuuksissa puhumassa liikuntaharrastuksista ja harrastustavaroiden ja harrastamisen ekologisuudesta, niin sanon yleensä kärjistyksenä että “50% netin harrastusyhteisöjen keskustelusta on uusiin tavaroihin liittyvää välinearvostelua ja välinekeskustelua”.
Aikaisemmin tuo ei fiksiharrastuksen (mitä sillä sit tarkottaakaan?) kohdalla pitänyt paikkansa. Nyt alkaa pitää. Korjaamisesta, tekemisestä, kierrättämisestä, ebaystä ja huuto.netistä on siirrytty sujuvasti kauppohin, tuotemessuille ja nettikauppohin.
Seuraavaksi alkaa valoa näkyä jo harrastusmatkustamisessa, joka tähän asti on paljolti perusharrastajilta puuttunut. Tietty tää onneksi pitkään säilyy harrastusmatkustamisen suhteen yhtenä ekologisimmista ulkoiluharrastuksista skeittauksen rinnalla. Muistakaa siis että sinne Köpikseen/Berliiniinkin pääsee onneksi junalla yllättävän hyvin.
Mutta miten sitten itse duunattujen pyörien arvostuksen saisi takaisin korkeammalle? Täällä oleva Näytä pyöräsi -topicci on tavallaan hyvä! Sinne ei mielellään mitään kaupan laatikosta purettuja valmispyöriä postaile. Ollin tekeleet on hyviä ja inspiroi varmasti monia välttämään uusia tehdasfillareita!
Mutta ehkä aloittelijoille voisi miettiä lisää helpotusta itse tehtävien suunnitteluun ja lähestymiseen? Nyt on lähinnä ohjetta tekemiseen ja kasaamiseen tarjolla. Miten ois ohjetta suunnitteluun, esim. rungon valintaan?
Esim. topic parhaat 80- ja 90-luvun maantierungot. Listattaisiin runkoja, joissa on se tavoiteltu keskimääräistä tiukempi geometria. Muutama Muutama Nishiki? Kuningaskulkuri? Jne… Huonot runkovalinnat nimittäin on iso haitta itse kasailulle. Jengi laittaa turhaan aikaa, rahaa ja energiaa projekteihin, joista ei voi hyvää tulla.
Sitten joku voisi duunata jonkun konversioita tukevan paidan tai tarras. Esim. sellanen missä ois kuva kiiltävästä ratadropista, niin että dropista roikkuis hintalappu. Vieressä ois kuva paskasesta maantiefillarin dropista ja siinä joku DIY-läppä?
Ja ajan minäkin tosiaan paljon valmisrungolla. Mutta silti tykkään tavallaan enemmän omista maantiekonversioistani. Ja kaikki perheemme valmisrungot on nekin second handia. Kauppaan ei ole onneksi tarvinnut vielä runkoasioissa kävellä.
Sekin vielä.
Hei kamaan, nyt kaikki piis än lööv. Jos se saanti on fillarista kiinni, niin sit kannattaa harkita toiveiden kohteen vaihtamista.
kertakaan en oo saanu fillarin ansiosta. paitsi kerran. säälistä. saamatta on jääny varmasti.
kerran huudettiin hyvä perse. tai sit se oli jotain vittuilua. en oo ihan varma kun en kuullut kunnolla.
Puuh. Editoidaan nyt hieman. Olen sitä mieltä, että Markku puhuu täyttä PASKAA ja levittää disinformaatiota. Se menee kuitenkin täysin tämän topicin aiheen ohi, joten en jatka siitä enempää.
Mielestäni pyöräilystä kiinnostuneen aloittelijan, jonka tiedot ja taidot ovat vähäiset, on parempi hankkia valmiiksi kasattu pyörä, jatkaa omaa harrastusta siitä ja valita itse omat ideologiansa välittämättä pätkääkään jostain kierrätysfiksijeesustelusta.
eihän noi faktat nyt poislue toisiaan
asb - 10:45, 31.3.2009 » Mielestäni pyöräilystä kiinnostuneen aloittelijan, jonka tiedot ja taidot ovat vähäiset, on parempi hankkia valmiiksi kasattu pyörä, jatkaa omaa harrastusta siitä ja valita itse omat ideologiansa välittämättä pätkääkään jostain kierrätysfiksijeesustelusta.Tämän mielipiteen voin allekirjoittaa.
asb - 10:45, 31.3.2009 » Puuh. Editoidaan nyt hieman. Olen sitä mieltä, että Markku puhuu täyttä PASKAA ja levittää disinformaatiota.Mitä disinformaatiota se on jos ei halua kasailla pyöriään uusista osista ja pitää kierrätystä hyvänä asiana?
Se menee kuitenkin täysin tämän topicin aiheen ohi, joten en jatka siitä enempää.Se on ihan totta ja anteeksipyyntöni siitä että ylipäänsä tähän reagoin.
jussi - 10:50, 31.3.2009 »Kuten myös jos kyseessä olevaa henkilöä ei kiinnosta pyörän rappaaminen. Moottoripyöräpuolella on ihan samanlaista kahtiajakoisuutta: osa jengistä näplää ja laittaa enemmän kuin ajaa, toiset ei tee muuta kuin ajaa. Kumpikin on ihan jees, ei tässä liene siitä kyse. Kuitenkin itselläkin oli tiedot ja taidot aika vähäiset kun tähän hommaan uudelleen aloin (harrastin joskus vuosia sitten mutta sitten se jäi) ja olisin varmasti laittanut suoraan valmiin pyörän jos a) olisi ollut fyrkkaa, b) en olisi ollut kiinnostunut rakentelusta.asb - 10:45, 31.3.2009 » Mielestäni pyöräilystä kiinnostuneen aloittelijan, jonka tiedot ja taidot ovat vähäiset, on parempi hankkia valmiiksi kasattu pyörä, jatkaa omaa harrastusta siitä ja valita itse omat ideologiansa välittämättä pätkääkään jostain kierrätysfiksijeesustelusta.Tämän mielipiteen voin allekirjoittaa.
No, en oo “old school lähetti” (eikä ole markkukaan), mutta olettaisin, että käytettyjen osien suosion syy perustuu lähettien palkkatasoon, eikä mihinkään kierrätysideologiaan. Tota voi varmaan käydä kysymässä massiivista, jos jotakuta kiinnostaa. Koko ideologia-aiheen voi mun puolesta samantien siirtää sinne, koska mua kiinnostaa vaan nää yksivaihteisten ostamiset, rakentamiset ja ajamiset.
Okein asb: Kierrätys on kaukana alkuperäisten harrastajien alkuperäisestä syystä käytettyihin osiin.
Mutta mitä väliä on alkuperäisellä syyllä ja alkuperäisellä harrastajalla?
Pääasia, että kierrätys on vuonna 2009 järkevä syy monelle vuoden 2009 nuorelle kasata konversio. Toivottavasti.
Jos siis yhtään samaistuu kierrätys-/ekologisuusfilosofiaan niin miksei käyttäisi niitä myös pyöräilyharrastukseensa liittyvien hankintojen valintakriteereinä. Fakta kun on se ettei harrastamisen laatuun ole merkitystä valmitsemmillaan valintakriteereillä. Hyvän/huonon pyörän kun saa takuuvarmasti aikaiseksi sekä kierrättämällä että ostamalla. Jokainen valkkaa vaan oman tyylinsä. Mun tyyli on varmaan jonkinlainen fifty-sixty-yhdistelmä noista.
asb - 10:53, 31.3.2009 » Puuh. Editoidaan nyt hieman. Olen sitä mieltä, että Markku puhuu täyttä PASKAA ja levittää disinformaatiota. Se menee kuitenkin täysin tämän topicin aiheen ohi, joten en jatka siitä enempää. Mielestäni pyöräilystä kiinnostuneen aloittelijan, jonka tiedot ja taidot ovat vähäiset, on parempi hankkia valmiiksi kasattu pyörä, jatkaa omaa harrastusta siitä ja valita itse omat ideologiansa välittämättä pätkääkään jostain kierrätysfiksijeesustelusta.Otsikkonahan on: Ostaako valmis pyörä? Eli ei kai se nyt sinänsä mene ohi aiheen, vaikka vähän laventaisitkin selitystäsi sille, missä kohtaa Markun romanttinen näkemys fiksiharrastamisesta menee paskan puhumiseksi.
Jos pyöräilyharrastus on yhtä kuin pyörällä ajaminen, silloin tietysti mukavinta, vaivattominta ja varmaan turvallisintakin on ostaa se eka pyörä uutena kaupasta, mutta minusta yksivaihteisten fillareiden kohdalla harrastus on paljon muutakin kuin vain pyörällä ajamista. Kasailu, näpräily, speksailu, säätö ja omat innovaatiot ovat ihan yhtä iso osa harrastusta kuin se ajaminen, ainakin mulle.
Kuka (Randomm?) sen nyt täällä jo sainoikaan Markkuj:n ohella mutta se on selvästi totta että yksivaihteisten fillarien kanssa puuhailu on viime aikoina siirtynyt enemmän uusien kompliittipyörien ja kaupasta ostettavien uusien fiksi/ratarunkojen suuntaan, DIY-meiningin kustannuksella.
Syy on varmaan lähinnä se, että em. spesifejä tuotteita on nyt saatavilla helpommin kuin koskaan ennen. Esim. kaikilla tsadin läheteillä on Surlyn Steamroller siksi että muutama vuosi sitten se oli ainoa helposti saatavilla oleva valmis fiksirunko. Vastaavasti Steamrollerista on sitten tullut se ‘järkevä’ valinta katufiksipyöräksi.
Itse en kuitenkaan oikein kykene ymmärtämään miksi kiinteävälityksisen pyörän pitäisi olla kierrätysosista koottu vaikka totta kai kaikki ekologiset näkökohdat on aina moraalisesti hyväksyttävämpiä kuin uuden ostaminen ja (luonnonvarojen) kuluttaminen jne.
Mutta mikä on se mystinen juttu ton takana, miksi fiksin pitäisi olla itse kyhätty maantiekonversio? Vastaan itse: luultavasti se on Sheldon Brown ja äijän nettisivut. Kaikki on lukenut Sheldonin konversion-teko ohjeet ja niistä on tullut se “virallinen totuus” ja “fiksi = konversio” on se mantra mitä kaikkien pitää toistaa itselleen. Se että kaikki eko ja kierrätys on nyt vallitseva trendi mainostoimistomiesten ja naistenlehtien toimittajien mielessä tietenkin myös vaikuttaa tähän, vrt. vaikka NYT-liitteen juttu Kumiluodista.
Ja huom. itse olen ostanut toistaiseksi viimeisen uuden ja käyttämättömän fillarini vuonna 1996. 
jussi - 11:09, 31.3.2009 » Itse en kuitenkaan oikein kykene ymmärtämään miksi kiinteävälityksisen pyörän pitäisi olla kierrätysosista koottu vaikka totta kai kaikki ekologiset näkökohdat on aina moraalisesti hyväksyttävämpiä kuin uuden ostaminen ja (luonnonvarojen) kuluttaminen jne.Eihän sen tarvitsekaan olla kierrätysosista koottu. Mutta se voi olla. Jos on rahaa sijoittaa niin tottahan toki sen pyörän voi ostaa kokonaisena kaupasta.
Onpas hassu ja tunteita herättävä keskustelu, joka tavallaan muistuttaa siitä että pyöräilijät, ja jopa tämän alakulttuurin jäsenet ovat aika heterogeeninen joukko. Osalle sillä yksinkertaisesti on väliä onko luonnonvaroja käytetty enemmän vaiko vähemmän saman kokemuksen saamiseen tai tuotteen tuottamiseen. Toisille sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Eikä nämä ole uskon asioita, vaan mitattavissa olevia asioita. Jos sillä on yksittäiselle kuluttajalle merkitystä minkä verran luonnonvaroja kulutetaan niin hän silloin käyttäytyy ostellessaan sen mukaisesti. Jos taas ei niin ei käyttäydy. Itse en kuitenkaan pidä tätä foorumia minään ekojulistamisen paikkana, siihen lienee parempiakin foorumeja, ja muistetaan myös että liha on heikko 
jussi - 11:34, 31.3.2009 » Kuka (Randomm?) sen nyt täällä jo sainoikaan Markkuj:n ohella mutta se on selvästi totta että yksivaihteisten fillarien kanssa puuhailu on viime aikoina siirtynyt enemmän uusien kompliittipyörien ja kaupasta ostettavien uusien fiksi/ratarunkojen suuntaan, DIY-meiningin kustannuksella.Kenen kustannuksella? Onko DIY-harrastajien lukumäärä vähentynyt, vai on ko DIY/BUY-harrastajien suhde vain muuttunut uusien harrastajien mukana? Onko joku osasto kärsinyt tappiota?
^ toi oli lähinnä kommentti liittyen siihen miten mä tulkitsin Markun edellisen viestin sisältämän ajatuksen.
Episode 1: Ostaako valmis pyörä? @ Yksivaihde.net
Episode 2: Kohta on eri viikkosessarit DIY:lle ja BUY:lle (hyvät termit asb!).
Episode 3: Sitten eri sessareissa viihtyville erilaiset t-paidat, huivit ja nettisaitit.
Episode 4: Sitten erilaiset liivit ja kerhohuoneet.
Episode 5: Sitten alkaa paukkua nyrkit, pyssyt ja singot.
Episode 6: Sitten osa harrastajista vankilaan. Sen jälkeen suomalaisten käsin tehtyjen fillariosien saatavuus paranee kun iso osa harrastajista on linnassa missä on aikaa ja ehkä välineetkin duunailla osia.
Episode 7: Sitten BUY jengi ostaa niitä linnassa tehtyjä osia ja DIY jengikin hyväksyy sen koska ne on niin kotimaisia ja niin käsintehtyjä ja niin ekologisia.
Episode 8: Sitten vanhat liivit, huivit ja t-paidat heitetään roskiin. Päätetään ajaa kaikki samoissa sessioissa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Ja sitten halataan.
Onko kellään HBO:n mailiosotetta tai puhelinnumeroa?
Eli koko ongelma ratkeaisi, jos olisi enemmän uusia kotimaisia käsityönä tehtyjä laatuosia ja laaturunkoja tarjolla. Osaavalla putken vääntäjällä ja metallisepällä ois nyt mahkut estää väkivalta, nuorten jengisyrjäytyminen ja aikaansaada mahdollisesti maailmanrauha, tai ainakin kesyttää ilmastonmuutos. Kannatetaan!
markkuj - 11:52, 31.3.2009 » Mutta ehkä aloittelijoille voisi miettiä lisää helpotusta itse tehtävien suunnitteluun ja lähestymiseen? Nyt on lähinnä ohjetta tekemiseen ja kasaamiseen tarjolla. Miten ois ohjetta suunnitteluun, esim. rungon valintaan? Esim. topic parhaat 80- ja 90-luvun maantierungot. Listattaisiin runkoja, joissa on se tavoiteltu keskimääräistä tiukempi geometria. Muutama Muutama Nishiki? Kuningaskulkuri? Jne.. Huonot runkovalinnat nimittäin on iso haitta itse kasailulle. Jengi laittaa turhaan aikaa, rahaa ja energiaa projekteihin, joista ei voi hyvää tulla.Kannatetaan. Esimerkiksi Tuurelta tuli melkoinen infopaketti tuonne mixte-runkosäikeeseen. Itselläni kun ei ole taustaa mistään varhaisemmasta pyöräilyharrastuksesta, niin aika umpimähkäistä lähteä arvioimaan jonkin pyörän rungon laatua ja sitä myöten hintaa, mutta kiinnostusta aiheeseen noin ylipäänsä olisi. Tossa voisi olla kaikkea lähtien eri putkilaaduista ulottuen eri keskiö- ja ohjainlaakeristandardeihin ja vinkkejä myös siitä, mitkä kohdat rungosta kannattaa erityisesti tsekata murtumien/väsymisen kannalta jne. Ongelmana tietysti on se, että jos tää tietämys olisi jossain kootusti esillä, se myös nostaisi sen laatutavaran hintaa.
Oikeesti toi DIY on tässä kontekstissa aika hönö termi. Kyse on kuitenkin vain kierteiden asettamisesta kohdilleen ja oikean vääntömomentin käyttämisestä. Eli ostanko jonkun muun valitsemat osat vai valitsenko ne itse? Joku kiekkojen kasaus nyt vaatii lievää osaamista, mutta muuten puhutaan Ikean TV-tasoa yksinkertaisemmista projekteista.