reiskaw - 9:58, 18.1.2011 » Tuossahan perustellaan selväällä ulkomaankielellä, että on paljon kalliimmpaa rakentaa pyöräinfraa kuin vastaavaa autoille!!Lieneekö tuo fakta mikään varsinainen uutinen aiheen parissa töitään tekeville suunnittelijoille?
Vai oliko tässä kommentissa kätkettynä ironiaa ellei jopa sarkasmia?
Oli sarkasmia tai ei, niin muistan elävästi kuinka entisen kotiseudun uutta hienoa levennettyä ja suorennettua maantietä kehuttiin pitkäikäiseksi ja pitkän päälle edulliseksi vaihtoehdoksi.
Noh, Venäjälle suuntautuneet autorekat ja muu raskas liikenne kolusi pätkän urille kolmessa vuodessa, ja halvaksi se on osoittautunut sillä, ettei sitä ole juurikaan paikkailtu. Vierellä välillä kulkeva klv on entistä maantietä josta on jyrsitty päällyste pois joka on korvattu kivimurskeella.
Kevyenliikenteen infrassa on tietenkin tuntuva lisä tuo liikennesuunnittelu, kun se on uusi kuluerä…
Pitäkää mielessä, että valintoihin (ideaalisesti ainakin) vaikuttavat myös muut asiat kuin raha. Päälimmäisenä nyt ympäristökysymykset.
^ ehkä jossain rinnakkaistodellisuudeessa mut ei kyllä tässä maailmassa
^staattiselle todellisuudelle :maisti:
jussi - 10:37, 18.1.2011 » Lieneekö tuo fakta mikään varsinainen uutinen aiheen parissa töitään tekeville suunnittelijoille? Vai oliko tässä kommentissa kätkettynä ironiaa ellei jopa sarkasmia?^tuo johtopäätös vaan oli minulle uutta tietoa kun kun en itse tee tuollaista suunnittelua työkseni ja sarkasmia, joo, mutta kun minua vaan kävi pännimään, että kvl:ien teko on kalliimpaa kuin autoteiden, eli millä noiden kvl:ien rakentamista kenellekkään sitten perustelee?
Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa:
“Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials.”
KevyenVäylänLiikenteiden teko on kyllä kallista… sori väsyttää…
Afa - 12:54, 18.1.2011 » ^ ehkä jossain rinnakkaistodellisuudeessa mut ei kyllä tässä maailmassaNiin, jos esim. Atlantin takana on [toinen todellisuus](http://en.wikipedia.org/wiki/Bogota#Transportation). Ilmastokysymykset annoin esimerkkinä, mutta noissa Bogotássa tehdyissä ratkaisuissa näkyy myös muita ei suoraviivaisesti rahaan kytkettyjä vaikuttimia, kuten sellainen yksinkertainen asia, että henkilöautot tarvitsevat fillareita enemmän tilaa ja tukkivat liikenneväylät.
Toki olet oikeassa siinä, että tässä maailmanjärjestyksessä “bottom line” on aina raha.
tnts - 13:12, 18.1.2011 » KevyenVäylänLiikenteiden teko on kyllä kallista.. sori väsyttää...^Pöh!
Sallikaa minun siteerata erästä tämän ajan suurta ajatuslauseiden laukojaamme
M. Nykästä:
“Se on ihan sou-not!”
(muutama kirjain sinne-tänne, liekö tuolla niin suurta merkitystä)
reiskaw - 13:07, 18.1.2011 » Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa: "Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials."Luehan nyt vielä kerran tuo.
SuicideHub - 14:28, 18.1.2011 »Eikö tässä nimenomaan todeta, että klv:ien rakentaminen on suhteellisesti kalliimpaa, koska se on duuni-intensiivisempää, eli sitoo hommaan enemmän työntekijöitä, kun taas autoinfran rakentaminen on suhteellisesti halvempaa koska se on materiaali-intensiivisempää.reiskaw - 13:07, 18.1.2011 » Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa: "Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials."Luehan nyt vielä kerran tuo.
Suhteellisuushan on tässä se pointti eikö, vai pettääkö enkku mut nyt ihan täydellisesti?
^^ & ^ kyllä minä luen tuon niin, että satasella saa pidemmän pätkän maantietä kuin KLV:ää mutta oikaiskaa toki, jos olen väärässä.
Niin, suunnitteluna juu.
Voihan sitä aina tietenkin miettiä, että kuinka paljon pääsääntöisesti autoille tarkoitetun tieverkoston suunnitteluun on aikojen saatossa panostettu vrt. kevyelle liikenteelle. Eiköhän sielläkin oppirahat ole maksettu paskoina suunnitelmina ja paskempina toteutuksina.
Kyllä se hinta laskee kun nostetaan vähän volyymeja. Ja ainahan sitä voi funtsia, että kuinka paljon päällystettä kuluu tonneissa 10-metrisen tien päällystämiseen vrt. kolme metriä leveän klv:n päällystämiseen. Satanen on pikkuraha.
vallengrach - 15:29, 18.1.2011 » Eikö tässä nimenomaan todeta, että klv:ien rakentaminen on suhteellisesti kalliimpaa, koska se on duuni-intensiivisempää, eli sitoo hommaan enemmän työntekijöitä, kun taas autoinfran rakentaminen on suhteellisesti halvempaa koska se on materiaali-intensiivisempää. Suhteellisuushan on tässä se pointti eikö, vai pettääkö enkku mut nyt ihan täydellisesti?^+1
Minä luen tuon rapsan niin, että KLV:ien rakentaminen on kuin siirtyisimme suoraan takaisin kivikauteen.
En ole mikään rakentamisen ammattilainen mutta näppituntumani sanoon, että yleensä tuppaa rakennushommissa olemaan niin, että jos joku on työvoimavaltaista niin se on myös kokonaisuutena kalliimpaa ja tehottomampaa.
Alla vielä lainaus tuosta raportista:
“We find that pedestrian and bicycle infrastructure projects create 11-14 jobs per $1 million of spending while road infrastructure projects create approximately 7 jobs per $1 million of expenditures.”
Jos oletetaan noin karkeasti ja yleistäen, että materiaalikulut ovat jokseenkin samat kumpaakin väylätyyppiä rakentaessa, niin eikös tuosta voi johtaa ettei KLV:ien rakentamista ainakaan taloudelliselta kannalta katsottuna ole perusteltua.
Vaikka tutkimus on valmistunt Dec-2010, niin aineiston tiedot vuodelta 2008.
Nykyajat muuttuu nopeasti… “job creation data from 2008 provided by Baltimore, Maryland”
Siellä taitaa vertailuksi kuitenkin olla melko meidänkaltainen lumitalvikin, WashingtonDC/NY välissä.
Mut hei eikö tossa ollut sanomana että samoilla kuluilla kevyt liikenne luo enemmän työpaikkoja, siten ylläpitää yhteiskunnan pyörää vauhdissa ja vähentää työttömyyttä…
“We find that pedestrian and bicycle infrastructure projects create 11-14 jobs per $1 million of spending while road infrastructure projects create approximately 7 jobs per $1 million of expen-ditures. In addition to the direct jobs that are created in the engineering and construction firms involved in infrastructure projects, jobs are created in the supply chain of these indus-tries, which we call ‘indirect jobs.’ These indirect jobs are in industries such as cement manufacturing, sign manufacturing, and trucking. Furthermore, as workers in the direct and indirect industries spend their earnings, they create demand in industries such as food services and retail establishments, which we call the ‘induced effects.’…/…
$1 million in spending on pedestrian projects creates 11.3 jobs. Six of these jobs are directly created in the construction and engineering industries. An additional 2.2 jobs are indirectly created in industries such as concrete manufacturing and sign manufacturing. Further, 3.1 jobs in retail, healthcare, and food services are created through the induced effect…/… Of the five types of infrastructure projects analyzed in the City of Baltimore, we see that for a given level of spending, on-street bike lanes create the greatest number of jobs. Each $1 million spent creating on-street bike lanes directly creates 7.9 jobs and creates a total of 14.4 jobs when we include the indirect and induced effects. By comparison, pedestrian projects and bike boulevards create slightly fewer jobs: about 6 direct jobs and 11 total jobs for each $1 million spent. The two categories of road repairs have the lowest employment effects, with 3-4 direct jobs and approximately 7 total jobs created for each $1 million. Thus bike lanes, for a given level of spending, create about twice as many jobs as road construction.”
reiskaw - 16:20, 18.1.2011 » Jos oletetaan noin karkeasti ja yleistäen, että materiaalikulut ovat jokseenkin samat kumpaakin väylätyyppiä rakentaessa, niin eikös tuosta voi johtaa ettei KLV:ien rakentamista ainakaan taloudelliselta kannalta katsottuna ole perusteltua.Mutta eikös tuossa juuri kerrota, ettei ne materiaalikulut ole samat kevaria ja maantietä rakennettaessa, vaan että maantien materiaalikustannukset ovat suurempia?
Itse luin tämän sylvin tavoin positiiviseen sävyyn, eli suhteellisesti samalla rahalla saa useammat ihmiset töitä. Sitä en tiedä, että meneekö ne ylimääräiset työpaikat kaikki suunnitteluvaiheelle ja että vähenisikö rakennusvaiheen työpaikat.
edit. Jahas, tuohon yläpuolellehan se vastaus ilmestyi.
^ just noin ma sen ymmarran. Jos siis oletetaan etta kulut on molemmissa yhden rahan verran niin klv-bygaamisessa siita palautuu 11-14 henkilon palkan verran takaisin kulutukseen joka taas luo jonkun tyopaikan lisaa. Moottoritiehankkeista taas menee isompi osa suoraan rakennusyhtion viivan alle. Toki sekin ruokkii kansantaloutta, mutta ei niin tehokkaasti ja paikallisesti.
SuicideHub - 14:28, 18.1.2011 »Suicidehub kehoittaa tarkastamaan johtopäätelmät ihan aiheesta.reiskaw - 13:07, 18.1.2011 » Kyllä minusta tuolla sanotaan, että ei vain suunnittelu mutta myös kvällien rakentaminen on kalliimpaa: "Projects such as footway repairs and bike lane signing and painting are labor intensive – they use a high ratio of labor to materials in comparison to projects such as road repairs, which spend a greater proportion of their total project budget on materials."Luehan nyt vielä kerran tuo.
Teksti kertoo vain, että jos tehdään samalla rahalla vaikka korjauksia kvl:lle ja ajoradalle, niin kvl:n puolella suurempi osa rahasta menee (toivottavasti) kotimaisen työvoiman taskuihin, kun ajoradan korjauksissa suurempi osa rahoista menee materiaalihankintoihin.
Ilman lisätietoja ei pysty tämän perusteella sanomaan, kumpaa korjataan enemmän vaikkapa miljoonalla €:llä.
E: Ainakin yhden velodromin mitan jäljessä.
“Other studies have shown that investments in bicycle and pedestrian facilities can reduce carbon emissions and improve quality of life. Here we find that these investments bring an additional benefit to the community: they are an important source of job creation.”