Minulle avautui pienimuotoinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan Espoon liikennesuunnitteluun Espoon Vihreiden kautta. Asenneilmapiiri on käsittääkseni muutunut pyöräilylle edulliseksi, mutta käytännön toimenpidesuunnitelma puuttuu. Tätä suunnitelmaa tehdään nyt.
Aktiivisena, paikoin vihaisena pyöräilijänä ja kuuliaisena “tänään itketti klv:llä” -ketjujen lukijana minulla on jo liuta ehdotuksia, mutta haluan saada listasta mahdollisimman selkeän.
Kertokaa siis konkreettisia esimerkkejä siitä, miten pyöräilystä Espoossa tulisi helpompaa ja sujuvampaa. Kaikenlainen aineisto on käyttökelpoista.
Jos julkinen ajatustenvaihto tuntuu epävarmalta, voit lähettää ehdotuksesi osoitteeseen aleksi.maunula at gmail.com
PS: Jos jotakuta motiivini kiinnostavat, tehtäköön selväksi etten kuulu Espoon Vihreisiin eikä minulla ole heihin tai muihin puolueisiin muita sidoksia kuin yllä kuvaamani. Tämä on minulle ennen kaikkea keino ajaa pyöräilijän etuja kotikaupungissani.
Tästä tulikin mieleeni, vaikken säännöllisesti Espoossa pyöräilekään: Merituulentie on oivallinen esimerkki siitä, miten päin helvettiä kevyen liikenteen kanttarit valoristeyksissä voidaan rakentaa, ragea aiheutti myös se että vastaavia tehtiin paraikaa lisää kyseisellä pätkällä. Jokaisiin valoihin pitää myös vihreillä hidastaa kävelyvauhtiin, koska kanttareista on tehty korkeita, jyrkkiä ja sellaisia, missä kanttarikivetyksen reuna nousee aina itse pyöräkaistan reunaa korkeammalle. Valoristeyksiä on osuudella lisäksi tiheään, mikä tekee kanttareiden kolistelusta tasaisen toistuvaa. En keksi tähän epäkäytännöllisyyteen mitään muuta logiikkaa kuin sen, että ne ovat mahdollisimman raivostuttavia kaikille pyörällä liikkuville ja “pitävät nopeudet alhaisina”. Tai no toinen logiikka olisi varmaan se, että ne ovat halvimmat mitä rahalla saa - tosin tästä mulla ei ole tietoa. Täysin perseestä enisei.
Pyöräily Espoossa on omasta mielestäni on aina ollut varsin miellyttävää. Valtaväylien varrella on leveät kevyen liikenteen väylät, ja kun suurin osa porukasta Espoossa tuntuu autoilevan joka paikkaan, ovat väylät mukavan tyhjiä niille harvoille pyöräilijöille. Valtaväylien ulkopuolelle jäävät kadut ovat yleensä sen verran vähäliikenteisiä, että niillä on sujuvaa ajella ajoradalla.
Nämä siis omia kokemuksiani etelä- ja itä-Espoosta.
Asvalttipäällyste on pop.
Lisäksi ainakin Tapiolassa päin, sillon kun siellä ajelen, on todella hankala miettiä järkevä reitti terminaalin läpi. Tai sitten siellä menee joku tie jota en tiedä.
Ja tottakai ois kiva jos talvella ei olis kovin monella tiellä ainaskaan sitä kymmenien senttien kinosta märkää paksua lunta.
Edit: Kokemusta siis ympäri Espoota, paikkoina tulee mieleen Kauklahti, Espoonlahti, Soukka, Puolarmetsä, Tapiola, Espoon keskus, ja snadisti kokemusta, joskin täysin positiivista, Järvenpäästä ja Leppävaarasta Noi merituulentien kanttarit on syvältä joo.
Ei mulla muuta, mutta joku aika sitten julkaistu kysely Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-akselin tulevaisuudensuunnitelmista lähinnä nauratti. Siis ensivitutuksen jälkeen, kyselyssä kevyen liikenteen väylät oli tarkoitettu lasten ja vanhusten käyttöön, muut ajoivat (sähkö)autoilla.
ivan - 15:32, 12.10.2010 »
Pyöräily Espoossa on omasta mielestäni on aina ollut varsin miellyttävää. Valtaväylien varrella on leveät kevyen liikenteen väylät, ja kun suurin osa porukasta Espoossa tuntuu autoilevan joka paikkaan, ovat väylät mukavan tyhjiä niille harvoille pyöräilijöille. Valtaväylien ulkopuolelle jäävät kadut ovat yleensä sen verran vähäliikenteisiä, että niillä on sujuvaa ajella ajoradalla.
Nämä siis omia kokemuksiani etelä- ja itä-Espoosta.
Täysin samaa mieltä, joskin olen virallisesti poistunut Espoosta jo noin 15 vuotta sitten...
Mun käsittääkseni kevyenliikenteen ongelmakohdat Espoossa liittyy lähinnä erilaisiin massiivisiin ja yleensä varsin pitkäkestoisiin tietöihin tyyliin Leppävaaran alue muutaman viime vuoden aikana. Sitten kun hommat on saatu valmiiksi, kaikki yleensä pelaa ihan mainiosti. Tapiolan keskustakin voi nykyään ohittaa vähän kiertämällä varsin vaivattomasti riippumatta mihin suuntaan on jatkamassa matkaa.
Mutta jos Espoon liikennesuunnittelulautakunta viimein alkaa ymmärtää ongelmaksi sen, että kevyenliikenteenväyliä käytetään liian vähän, kun kaupungin olemassaolo kokonaisuudessaan pohjautuu jatkuvasti lisääntyvälle saastuttavalle ja ruuhkautuvalle yksityisautoilulle niin voi olla ettei ne vastaukset löydy täältä. Kaupunkirakenne joka on muodostunut syljeksimällä “aluekeskuksia” ja asuinalueita sinne tänne keskelle peltoja ja pusikoita ei parane sillä, että jengi alkaa pyöräilemään enemmän.
Accro: Opasteita ei voi koskaan olla liikaa, eli viittoja jokaiseen kevyen liikenteen väylän risteykseen. Nämä auttasivat kummasti, kun pääkaupunkiseudun (Espoonkin) kaikki pyöräilyreitit mutkittelevat milloin missäkin. Rahaahan se vaatisi, mutta helpottaisi kummasti pyöräilyä.
Näppituntuma (hesalaisena) on että reitit teillä on karvan verran paremmin viitoitettuja, mutta silti: jokaiseen risteykseen mielellään.
Asun Espoossa ja mun suosikkikohteeni on Säteri ja läntinen Leppävaara. Ne on varsin uusia, vast’ikään rakennttuja kohteita jonka liikennesuunnittelun on kvl:n osalta ihan syvältä. Liikaa ja liian korkeita kanttareita on joka paikassa ja pysäköintialueelle menevät kujat on väärässä tasossa suhteessa klv:iin.
Mikäs vihreät nyt on herättänyt kiinnostumaan tästä? Tulevat vaalitko? Vien mielelläni kiinnostuneita ajelulle muutamaan kohteeseen.
Olen asunut Espoossa koko elämäni ja vaikka Tapiolan alueella olen pyörinyt melkeen 15 vuotta (lähinnä muuten kuin pyörällä) niin nyt olen joutunut huomaamaan että melko usein kun yritän lähestyä Tapiolaa jotain muuta kuin kaikkein suurinta ja suorinta tietä törmään reitteihin joita en ainakaan suojaamattomilla maantierenkailla uskalla kulkea.
Sama ongelma niiden jatkuvien tietöiden kanssa. Ihan milloin tahansa saattaa ilmestyä eteen 1-100m hiekkaeste, ilman mitään varoitusta. Varsinkin tuo mainittu Merituulentie ja ne pahuksen kanttarit tietöiden lisäksi ovat tuoneet surua. Viimeksi myös kun yritin ylittää tietä niissä uusissa liikennevaloissa Olarin kohdalla, jaksoin odottaa 3 kierrosta jonka jälkeen piti mennä punasia päin kun mikään määrä piippailua ei tuonut vihreää.
Muutenkin tuntuu että mitä isompi risteys sitä kauemmin joutuu odottamaan, vaikka autotkin seisoisivat. Eli ettei valot vaihdu joka kierroksella.
Muuten kyllä tuntuu helpolta ja selkeältä kun melkein kaikilla jalkakäytävillä saa ja on tilaa ajaa fillarilla.
Mun mielestä on älytöntä, että suora baana Stadista Espoon keskukseen katkeaa Leppävaaran ja Kilon välillä. Pääseehän sieltä kiertämällä, mutta suora baana olis nopein.
Noita korkeita kanttareita on tosiaan ihan joka paikassa kuten vasta rempatulla merituulen tiellä kuten jo edellä mainittiin. Ei siinä voi ajaa vaan pakko ajaa maantiellä.
Toinen uusi paikka, kehäykkösen ja turuntien risteys on täynnä ihan käsittämättömiä pyöräilysiltoja, esimerkiksi kehäykköstä pitkin jos ajaa tapiolasta leppävaaraan päin Helsingin puolelta eli oikealta on turun tien ylityksen jälkeen ensin mahtava alamäki, sen jälkeen hieno hyppyri jonka jälkeen välittömästi tiukka kurvi oikealle. Ensimmäisellä kerralla säikäytti, sen jälkeen olen vain diggaillut.
Uuudet kanttarikivet on ihan hanurista. Terävät kulmat kivissä.
Mull oli alla uudet tuubit eka lenkki ja paskaks…
5 kilsaa kotiin.
Lookin klosseilla kävelessä oli aikaa soittaa jollekin kaupungin liikenne suunittelu hemmolle ja avauta…
Helpotti vähän tuskaa.
Muuten hyvät mestat. Varsinkin rantaraitti…
Länsiväylän varrelta puuttuu yhtenäinen ja helppolukuinen kevyen liikenteen väylä. Mukava meno katkeaa jossain Olarin nurkilla, ja siitä joutuu siirtymään Merituulentien liikennevalohelvettiin. Voisit sanoa niille, että koko Merituulentien voisi kaikenkaikkiaan purkaa ja suunnitella sekä rakentaa uusiksi. Se on autoilevallekin hyvin lohduton kokemus ja saa aikaan Espoon “liikennesuunnitteluviraston” kiroamista enemmän kuin mikään muu käyttämäni tie. Miten on mahdollista laatia sen kaltaisia punaisia aaltoja valtaväylille?
accro - 2:36, 13.10.2010 »
Kertokaa siis konkreettisia esimerkkejä siitä, miten pyöräilystä Espoossa tulisi helpompaa ja sujuvampaa. Kaikenlainen aineisto on käyttökelpoista.
Mopot pois kevyenliikenteeväyliltä tai lupa ajaa fillarilla ajoradalla.
Edit: Jos Espoossa kulkisi säteittäisten pääväylien ja kehäteiden varsilla pyörätiet, jotka eivät jatkuvasti katkeaisi liikennevaloihin, risteyksiin tai vaihtaisi kerta toisensa jälkeen seuraamansa tien puolta, olisi minun pyöräilyni paljon helpompaa. Jos pyöräteille saataisiin samanlaiset kallioleikkaukset, kuin ajoradalle, useampi ihminen käyttäisi polkupyörää (esim. Kehä 2:n pyörätien mäet vs. täysin vaateriin louhittu ajorata).
Tuli myös mieleen, että kun 20+ vuotta odotettu metro vihdoin ja viimein Kokoomuksen ankarasta vastustuksesta huolimatta pian saapuu Espooseen (“kärräämään unelmien kaupunkiin lasteittain Itä-Helsinkiläistä roskasakkia”, kuten yksi vastustajien vasta-argumentti oli…) niin varmaan kannattaisi panostaa hieman, että asemille saataisiin kunnolliset pyöräparkit.
asb - 6:46, 13.10.2010 »
Jos pyöräteille saataisiin samanlaiset kallioleikkaukset, kuin ajoradalle, useampi ihminen käyttäisi polkupyörää (esim. Kehä 2:n pyörätien mäet vs. täysin vaateriin louhittu ajorata).
Äkkiseltään tuntuu kyllä aika tyhmältä ettei sellaisia voi posauttaa samalla kun ajorataakin raivataan
marlon - 5:52, 13.10.2010 »
Asun Espoossa ja mun suosikkikohteeni on Säteri ja läntinen Leppävaara. Ne on varsin uusia, vast'ikään rakennttuja kohteita jonka liikennesuunnittelun on kvl:n osalta ihan syvältä. Liikaa ja liian korkeita kanttareita on joka paikassa ja pysäköintialueelle menevät kujat on väärässä tasossa suhteessa klv:iin.
^ +1 ja -1 000 000 kanttareille uusituilla Espoon klv:llä.
Säteri ja erityisesti se Vermon uusi motarisiltahässäkkä on todella mahtava.
Korkeiden kanttarien lisäksi risteys/mutka/mikälie Tarvontien ylittävän sillan eteläpäässä on suht vaarallinen.
Klv jatkuu suoraan suojatietä pitkin Gallen-Kallelan tielle, mutta T-risteys on tehtykin mutkaksi, joten oikealle, suojatien yli, kääntyvien liikennenvälineiden ei tarvitse väistää suoraan jatkavia pyöräilijöitä.
Lisäksi suojatie on sisennetty/ulostettu silleen ihQ kivasti, että on about helpompi kuikuilla oikean olkapään yli takavasemmalta lähestyvää Pirkon CR-V:tä.
Asian selkeyttämiseksi oikealta suojatietä kohti tuleville autoille on kolmio.
Jos ne kaikki autot ei kääntyisi vasemmalle motarille Hesaa kohti niin olisi varmaan jo useat ruumisautot parkkeerattu sille klv:lle.
Mopot pois kevyenliikenteeväyliltä tai lupa ajaa fillarilla ajoradalla.
Tapiolan keskustan läpikulku on varsin hankalaa pujottelua ja laatat siellä alkavat olla vaarallisen kaukana toisistaan. Ei tarvitse olla kovinkaan kapea kumi, joka saattaa hulahtaa laattojen väliin. Tämä erityisesti Tapiola gardenin edustalla.
^^ +1
Todella vähän Espoossa pyöräilevänä olin tänään asteen pari yllättynyt kun ajelin pyörätietä Otaniemen suunnasta kohti Tapiolaa cargolla ja yhtäkkiä päädyin keskelle ostaria talojen väliin seikkailemaan. Mielessä pyöri vain miten tänne jouduin? saanko edes ajaa täällä? ja miten täältä pääsee pois?
Nooh, löysin lopulta tieni läpi tuolta ja jatkoin matkaa, mutta olisi varmasti parannuksen paikka.