Naamarimies vois laittaa perunasalaattiohjeensa jakoon. Tai oikeastaan koko reseptikirjansa.
Naamarimies varjelee reseptiään tiukasti.
laitoin just uuniin moussakan, vähän viritetyn tosin. kesäkurpitsaa, pinaattia, jauhelihaa tomaattisoosissa ja juustopanos. katotaan mitä tulee.
innostuin laittaa pienen kasvimaan porukoiden takapihalle keväällä. kävin sieltä hakee ton kurpitsan ja pinaatit. kurpitsa oli kunnioitettavat 1,8kg ja aika naurettavan näkönen kokonsa puolesta…
Täältä löytyy kunnianhimoiselle monta kokeilemisenarvoista reseptiä
Suosikkini on falsomagro.
Jii - 14:19, 25.8.2010 » ... viime reissulla liekitin ja karamellisoin omenaa umpitunnelissa viideltä aamulla. Liekitin myös kaikkea muuta siinä samalla mutta se on ihan oma tarinansa.Tuo liekittäminen on hauskaa hommaa muurikkapannulla pimenevässä syysillassa. Meillä oli mökillä pullollinen calvadosta, joka ei oikein mennyt suusta alas. Siinä illan aikana sitten tuli mieleen liekittäminen (tai jotain sinne päin). Mökistä löytyi banaania, nektariineja, omenoita. Sopivasti rasvaa pannulle, hedelmät, sokeria. Vähän kääntelyä ja iso loraus calvadosta ja tulta perään. Oli komeita tulipatsaita. Hyvää oli vaikka ei ollut taiteen sääntöjen mukaan tehty.
Pizzat onnistuu muurikkapannulla kanssa. Ensin ohut pohja paistetaan kevyesti molemmin puolin, täytteet päälle ja odotellaan, että juusto sulaa, tuore basilika ja/tai rucola kruunaa.
Mökki on melko primitiivinen, ei sähköä yms moderneja keksintöjä, joten ruokaa tulee väsättyä tulella.
^liekittämisen kokeilu mökillä ulkona on muuten ihan hyvä idea. turvallinen ympäristö ja kaikkea. ei tarvii pelkää et koko kaupunkikeittiö on liekeissä ;). taidanpa kokeilla itsekin
Jii - 6:33, 26.8.2010 » Ruoka todellaki kiinnosta. Niinkin paljon että kouluttauduin kokiksi ja tein alalla viisi vuotta duunia back in the days ennen kuin tulin järkiini ja siirryin konttorihommiin.Tissiposki!
E
Aiheeseen, ruoka on ammattini ja suuri intohimon kohde.
Tällä hetkellä lämmittää padat, pitkään haudutetut potkat ja paistit.
Kikherneet, curryt, sampi, maa-artisokka, ihan vaan muutamia mainitakseni.
henri p - 6:54, 26.8.2010 » ^liekittämisen kokeilu mökillä ulkona on muuten ihan hyvä idea. turvallinen ympäristö ja kaikkea. [b]ei tarvii pelkää et koko kaupunkikeittiö on liekeissä[/b] ;). taidanpa kokeilla itsekinTuo muuten on ihan oikea vaara. Niille, jotka ei ole tajunneet, niin kettiö, jossa on liesituuletin, on äärimmäisen vaarallinen paikka liekittämiselle. Se liesituuletin on puhaltanut niitä rasvaisia keittiöhuuruja vuosikaudet ja suurin osa ei putsaa/vaihda tuulettimiensa suodattimia kläheskään niin usein kuin pitäisi. Se tuuletin ja siitä lähtevä poisoputki ovat siis rasvalla kyllästettyjä ja se rasva voi palaa.
Jep, kannattaa nostaa se pannu pois liesarin alta ennenkuin sytyttää lonarin. Tässä meitsin joku pihvivääntö (dijonsinapilla voideltu pinta, joka dipattu neljän pippurin sekoitukseen), huomaa pyjamahousut:
Habanero, ei keisari nero
palo liesituulettimen hormeissa jossain keskustan vanhassa kerrostalossa onkin todellinen aiaiai tilanne. ei houkutteleva työtehtävä. tuuletin pois päältä ja pannu sivuun.
ps. ekin biffit näyttää kyl niin hyvältä et mun on pakko kokeilla liekittää jotain himassa ja mahdollisimman nopeesti. hedelmät kiinnostaa myös!
jatkan tähän tosta rööki-topikista…
konkeli - 13:44, 21.3.2011 » ^voi tietty funtsia kans sitä, että jos kroppa on tottunut hiilareihin ja saa sit aimo läjän proteiinia kitusiinsa, niin kyllähän siinä tovi menee, että energiatasot palautuu normaaleiksi. Sit voi tietty kans miettiä, että tuleeko sitä sit ahdettua itsensä lihanhimoissa tukkoon ja saattaahan se dyykattu kana kans olla ihan roskiskuntoista... Ja ettei nyt kuulosta jotenkin jeesustelulta, niin esim. kanatuotteiden kanssa saa olla pirun tarkkana, en dyykkais, vaikka muuta hyvää saattais löytyäkin.elävä ravinto ei tarkoita automaattisesti vähäproteiinista ruokaa.... esimerkiksi siemenet ja pähkinät sisältää usein enemmän protskua kuin liha (varsinkin "liha" jota on jatkettu ties millä mitä nykyään suurimmassa osassa valmis- ja puolivalmisruuista on). ja kattelin tässä aikani kuluksi idätetyn viljan ravintoarvoa ja idättämättömässä siemenessä proteiinia on 12-17% (vehnä) ja jonkun epäilyttävän hippisivuston mukaan proteiinipitoisuus nousee parhaimmillaan 300% idätyksen aikana...
mutta joo kaikki on myös paljon tottumuksesta kiinni ja siksi näitä juttuja on vähän vaikea arvioida eri ihmisten välillä, jokainen tietää vaan miltä itestä tuntuu…
Rosvopaisti kiinnostaa. Josko seuraavana kesänä olisi aikaa kaivaa monttu ja odotella siemaillen kylmää laageria.
rosvopaisti saa muuten uuden merkityksen kun nistien vakioammatti tuntuu olevan sisäfileiden pölliminen…
Afa - 14:11, 21.3.2011 » jatkan tähän tosta rööki-topikista....^jalostamista ja ruoan muuntelua käytetään lähes kaikessa eläinperäisessä tuotannossa (suomessa) aika kiitettävästi. maito pastöroidaan (Ja siis pastörointihan kehitettiin siksi, että se oli taloudellisesti kannattavaa kun maito ei "pilaantunut" niin nopeasti) lihan, kanan -ellei ole luomua- koostumusta muutellaan ja liha pumpataan täyteen mm. tärkkelyksiä,nostatusaineita,emulgointiaineita, jotta siitä tulis pehmeämpää, mureampaa, maistuvampaat. Puhumattakaa nsiitä, et mitä niile eläimille syötetään kun ne on ollut elossa. Oon ollut lomittajan töissä tehotuotantoloissa ja näky ei ole kaunis. Epämääräisiä paiseita lehmmillä jaloissa ja ruokana toimii epämääräset kemialliset vitamiinivalmisteet. It is sick.. puhumattakaan ilmastoon vaikuttivista seurauksista! Kukaan nähnyt Earthlngsiä? Kannatan sen katsomista, vaikka itkettäisikin.konkeli - 13:44, 21.3.2011 » ^voi tietty funtsia kans sitä, että jos kroppa on tottunut hiilareihin ja saa sit aimo läjän proteiinia kitusiinsa, niin kyllähän siinä tovi menee, että energiatasot palautuu normaaleiksi. Sit voi tietty kans miettiä, että tuleeko sitä sit ahdettua itsensä lihanhimoissa tukkoon ja saattaahan se dyykattu kana kans olla ihan roskiskuntoista... Ja ettei nyt kuulosta jotenkin jeesustelulta, niin esim. kanatuotteiden kanssa saa olla pirun tarkkana, en dyykkais, vaikka muuta hyvää saattais löytyäkin.elävä ravinto ei tarkoita automaattisesti vähäproteiinista ruokaa.... esimerkiksi siemenet ja pähkinät sisältää usein enemmän protskua kuin liha (varsinkin "liha" jota on jatkettu ties millä mitä nykyään suurimmassa osassa valmis- ja puolivalmisruuista on). ja kattelin tässä aikani kuluksi idätetyn viljan ravintoarvoa ja idättämättömässä siemenessä proteiinia on 12-17% (vehnä) ja jonkun epäilyttävän hippisivuston mukaan proteiinipitoisuus nousee parhaimmillaan 300% idätyksen aikana...
Kaupassa myytävä liha edes ole lihaa ja hyvässä lykyssä se myytävä karjalanpaistikin on 69 prosenttisesti lihaa 
…alkaa olla oikeasti skidisti kuumottavaa et mihin päin ruokateollisuus ON menossa. Missä vaiheessa itsekkyydestä ja ahneudesta tuli syy satuttaa muita olentoja? Onneks tofua ei satu, ja kaiken lisäksi maistuu hyvälle!
Ensin tärkein perusasia: proteiinit
Pahaa hallaa vegetarismille ovat tehneet käsitykset, joissa kasvisruoan ajatellaan olevan sitä, että liha korvataan porkkanapihvillä. Valitettavasti esim. koulujen keittiöissä tämä käsitys elää ja toteuttaa itseään. NÄIN EI MISSÄÄN NIMESSÄ OLE. Jos proteiinin korvaa salaatilla, tulee lähes varmasti heikko olo ja alkaa väsyttää ja puutoksia alkaa ilmetä.
Lihan sijalle on otettava riittävän proteiinipitoisia ruokia ohjelmaan. Näitä ovat muun muassa:
- soijapapu
- muut pavut, linssit ja herneet
- pähkinät ja siemenet, erityisesti hamppu
- täysjyväviljat, leseet ja vehnänalkiot
- lupiini
- seitan (sisältää runsaasti mutta laadultaan vähän yksipuolista proteiinia)
Jos haluat laajentaa proteiinitietouttasi, tutustu http://www.fineli.fi/ -sivustoon. Sieltä löydät muitakin ravintoarvoja - joko tuotekohtaisesti tai sitten voit etsiä esimerkiksi vegaaniseen ruokavalioon sopivat 25 parasta proteiinilähdettä.
Pari yleistä käytännön vinkkiä
-
Useimmat kasvisruoat ovat lihaversioita edullisempia. Tämä tieto motivoi.
-
Helppo taktiikka on usein tehdä ennestään itselle tuttuja ruokia, joissa vain korvaa lihaosuuden kasviproteiinilla. Esimerkiksi makaronilaatikosta, lasagnesta, lihapullista, possusuikalevokista, intialaisesta kana-kasviscurrystä… ja vaikka mistä mistä muusta saa näin ollen helposti kasvisversion.
-
Jos tykkäät syödä ulkona, voi olla hyvä idea käydä kokeilemassa eri paikoissa kasvisruokavaihtoehtoja. Näin saat ehkä uusia vinkkejä ja ideoita siitä, minkätyyppistä ruokaa kannattaa kokeilla. (silvoplee hakiksessa, kutosen takana myös vegaaniruokala arkisin tarjoo kunnon kotiruokaa. flemarilla kahvila keidas-torkeen hyvä brunssi!)
-
Yleisesti ottaen mausteita kannattaa käyttää enemmän. Esimerkiksi soijan kanssa monen virhe on alussa maustaa liian vähän (laskettakoon tässä jo kasvisliemikin tms. mausteeksi).
Käytännön vinkkejä ruoka-ainetasolla
-
Monille selvästi helpoin alku on korvata jauheliha soijarouheella.
Soijarouhetta ei kannata liottaa, vaikka pakkaus niin käskee! Tee mieluummin vaikka tämän ohjeen mukaan. Useimpien mielestä ilman liotusta valmistaminen tuottaa paaaljon maukkaamman lopputuloksen ja säästää aikaa ja vaivaa. -
Kanasuikaleiden ja possupalojen tilalle löytyy soijasuikaleita ja -paloja. Mausta vaan kunnolla. Ja kun soijarouhe on hallussa, niin tiedoksi, että nämäkin voi valmistaa liottamatta.
Tästä toivottavasti tulee joskus Jyvionille ruokailta-aihe, olen jo pitkään meinannut. -
Näennäisen kiireisiin tai armottoman väsyneisiin päiviin löytyy kaupan valmisteista apua myös kasvisruokavaliossa: mm. pizzoja, soijanakkeja ja -nugetteja pakastimesta, falafelpyöryköitä, maustettuja kasvispannuja…(itiksen puotinharjussa on sellanen ku mandalan- elintarvikeliike. sieltä saa 3 kiloo falafelipyörykoitä pilkkahintaan, ja ne pyörykät maistuu aivan videon hyvälle! siinä fidan vieressä!)
-
Kannattaa ilman muuta tutustua papuihin ja linsseihin! Kuivat pavut vaativat liotuksen ja pitkän keiton, mutta linssien keittoaika on huuhtelun jälkeen 8-30 min joten ne valmistuvat ihan muun ruoan ohessa. Esimerkiksi linssipihvejä tai -pyöryköitä kannattaa myös kokeilla lihapullien tai pihvien tilalla.
-
Seitan on makkaramainen ja monien mielestä maukas herkku (ei sovi keliakiaa sairastaville!). Osta gluteenijauhoa esim. Ekolosta, sekoita 1:1 suhteessa veteen - tätä ennen voit lisätä sekä kuivaan että märkään osaseen mausteita, esim. kasvislientä, pippuria, yrttejä. Taikina pilkotaan, keitetään ja esim. paistetaan. Marinointi tekee tosi hyvää. Seitanista saat oivan korvikkeen esim. karjalanpaistiin makkarasoppaan ja pyttipannuun. Omasta mielestäni seitan oli tosi tosi limasta ja vähä härskin makusta, mut kaikkeen tottuu! hinta ei ollut kauheen kaunis, parempi kuitenkin ettei tingi laadusta (: -raha kiertää kuitenkin laittoi sen mihin laittoi.
täs vielä pari linkkiä mitkä koen annettaviksi:
maidon valmistuksesta/artikkelit.php
earthlings 8.5
JA VIELÄ KOSKA OLEMME URHEILIVIA IHMISIÄ:
(jos joku ei tiedä tarpeeksi, niin on aina hyvä antaa lisätietoa )
Proteiinilähteitä kasvikunnasta
Hampunsiemenet sisältävät näistä lähteistä eniten erilaisia aminohappoja eli ne ovat monipuolisin proteiinilähde. Siemenessä on proteiinia 20-25 %. Siemeniä voi syödä sellaisenaan, kuorittuina tai paahdettuina, ja ekokaupoissa myydään erilaisia kehitetympiäkin hampputuotteita jauhosta pihviaineksiin.
Kaura sisältää proteiinia esimerkiksi hiutalemuodossa 14,5 % ja kauran proteiinikoostumus on laadullisesti varsin hyvä ja monipuolinen. Se sisältää runsaasti mm. lysiiniä, metioniinia ja kysteiiniä.
Pavut & linssit ovat tunnetuin kasviproteiinilähde soijan ohella. Niissä on yleensä varsin mukavasti proteiinia (kuivana 20-25 %) ja esimerkiksi härkäpavussa on erityisen hyvin lysiiniä. Useimpia papuja täytyy liottaa yön yli ennen keittoa ellei omista painekattilaa; kuitenkin mung- ja adukipapuja voi keittää lyhyemmälläkin liotusajalla. Linssejä ei tarvitse liottaa ennen keittämistä. Palkokasvivalikoima on erittäin laaja eko- ja usein myös etnisissä kaupoissa. Suomessakin muuten kasvaa härkäpapua (joka tosin sekin on tarkkaan ottaen ksavibiologisesti virna), eli suomalaisiakin papuja löytyy joistain kaupoista!
Pähkinät sisältävät varsin monipuolisen proteiiniyhdistelmän lisäksi runsaasti hyvälaatuisia rasvoja. Pähkinöiden proteiinipitoisuus vaihtelee melko paljon; esim. maapähkinä sisältää proteiinia noin 25 %, hasselpähkinä 14 %. Pähkinöitä voi napostella sellaisenaan tai käyttää ruoanlaitossa, jolloin ne kypsennettäessä usein hieman pehmenevät.
Seitan (vehnägluteeni) on koostumukseltaan varsin makkara-/lihamaisena pidettyä ja herkullista “vegelihaa”, mutta vehnäproteiini on laadultaan köyhää (eikä tietenkään sovi keliakiaa sairastaville!). Rikkipohjaisia aminohappoja, kuten metioniinia, seitanissa on kuitenkin ilmeisesti hyvin.
Siemenet ovat pähkinöiden kanssa samaa sarjaa: hyvälaatuista rasvaa ja paljon suojaravintoaineita sisältäviä luonnon proteiinipommeja. Hampunsiemen mainittiin erillisenä; muita hyviä siemeniä proteiinin saantiin ovat mm. seesaminsiemenet (27 %) ja auringonkukansiemenet (19-23 %).
Soija (tarkkaan ottaen hernekasvi, ei papu, vaikka soijapavuksi sanotaan) on eniten ruokajalostajien käsiin päätynyt kasviproteiinilähde: soijaa saa nykyään papujen lisäksi mm. soijaproteiinirouheena, -suikaleina, -kuutioina, -pihveinä, -maitona, -jogurttina, tofuna… jne. Soija sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Suuren suosionsa takia se on myös kiistelty; tämä kysymys olisi kokonaan oma aiheensa. Sanottakoon kuitenkin, että itselleni asiaa seuratessa on tullut sellainen olo, että suurinta osaa “antisoijamateriaalista” on ollut rahoittamassa jokin lihateollisuuteen kytkeytyvä järjestö.
Myös joissain vihannestyyppisemmissä kasviksissa on runsaastikin proteiinia: kaalit, pinaatti ja nokkonen ovat hyviä proteiinilähteitä - nokkosessa proteiinia on yli 5 %. (Älä kerää nokkosta autotien vierestä!)
Lähteitä sivun teksteille on kaikkialla: tärkeimpinä Fineli-ravitsemustietokanta, Wikipedia, Frantsilan kasviskeittokirja, Härkäpapua sarvista -kirja ja erilaiset tietosivut kasvikunnan tuotteiden tarkemmista aminohapposisällöistä.
Ps. onko kukaa nikinä maistanut Tempehiä? Maistuu kuolemalle.
edit: linkit ei toiminu.
Itsehän tein viikonloppuna kaalikääryleitä ensimmäistä kertaa. Vähän perunasosetta ja puolukkasurvosta kylkeen. Aijai!
Luulin et tääl puhuttiin safkasta. Oliki vaa jotain jänistenruokien ryöstöä.
Jättäkää niille citypupuillekki jotai. Jookosta?
Oon umpilaiska kokki, joten teen uunissa melkein kaikki safkani. Mun lemppariksi on muodostunu tämmönen “hiilariton pitsa.”
- 400g jauhelihaa
- Pitsa-aineksia
- Tomaattipyreetä/salsaa
- Raejuustoa/juustoraastetta
- Katkarapuja
- Salamia/kinkkua
- Jalapenoja
- whatevöö
Jauheliha kaulitaan pannulle mahdollisimman ohueksi (400g jauhelihasta saa helposti normikokosen pannun ihan kauttaaltaan peitettyä ku vähän jaksaa kaulia ja parsia reunoja) ja lisätään pikkusen suolaa. Uuniin 200 asteeseen 20minsaksi jonka jälkeen
- Ylimääräset rasvat kaadetaan pois
- ainekset heitellään päälle
- törkätään uudestaan uuniin ja lasketaan lämpötila 150 ja annetaan olla 15-30min riippuen miten malttia on.
Pitsa ulos, oreganoa päälle ja naamariin.
Diggaan tehä tän kans bataattimuusia johon sekotan tomaattimurskaa = tulee erikoisen makuinen ketsupinkorvike.