Tuossa, mitä Jarkko sanoo, on aika paljon perää. Kun tätä “vääntöä” fillaristien, jalankulkijoiden ja autoilijoiden kesken käydään tuolla pitkin poikin mediaa (mm. laadukkaissa hs.fi:n keskusteluissa… ), niin aivan hirvittävän usein ajatusmallit lähtevät siitä, että kyse on vastakkainasettelusta.
Mielestäni kuvioita olisi syytä miettiä - ja ehdotuksissa vielä ehkä hitusen korostaa - niitä kohtia, miten esim. fillarikaistat parantaisivat KAIKKIEN em. ryhmien etuja. Autoilijat tietäisivät missä 2-pyöräiset menevät, jalankulkijat eivät kimpoilisi kaistoilla aivan randompalloina “kun en tajunnut”.
Jokaiselle tielle ja kadulle näitä kaistoja ei tulla tässä kaupungissa (Helsinki) ikinä saamaan. Oleellisempaa olisi ehkä miettiä ne “valtasuonet”, joille esim. fillarikaista toisi oleellista hyvää ja parannusta pitkien siirtymien sujuvuuteen.
Ja tietysti siihen peiliinkin on syytä vilkaista välillä - mikä omassa ajokäytöksessä on semmoista, mikä voi tai taatusti kismittää muita? Itseäni ärsyttää esim. liikennevaloissa (otetaan nyt vaikka hotelli Marskin kulmilla Manskulla olevat) seisoessa, kun molemmin puolin risteävää katua 2-10 pyöräilijää ryhmityy koko pyöräkaistan leveydeltä (jota pitäisi pystyä ajamaan molempiin suuntiin kapeudestaan huolimatta) - ja sitten kun valot vaihtuu, niin suoritetaan arpajaiset että kuka menee ja mistä menee ja kuka ensin ja kuka sitten. Ja aikalailla taatusti se, joka sinne keulille kirii on se, jonka matkavauhti on hitain, joten seuraavalla pätkällä taas ohitellaan ja sitten koko em. ruletti seuraavissa valoissa.
Olen nyt fillaroinut Helsingissä 8 ja puoli vuotta. Okei, välillä oon käyny kaljallakin. Mielestäni homma sujuu kohtuullisesti, mutta käytyäni muutamassa muussa isossa kaupungissa pitkin Europpaa olen myös tajunnut, kuinka asiat voisi tehdä. Suomessa on vaan liian pitkään mielletty pyöräily kesälajiksi, jolle resursseja ei kannata tuhlata liikaa.
Mä olen aika samoilla linjoilla Jarkon kanssa asiassa.
Olen myös itseni kanssa ristiriitaista mieltä siitä, että periaatteessa olisi kiva jos mahdollisimman suuri joukko populaa ajaisi fillareilla joka paikkaan, kuten esim. Köpiksessä tai Damissa, olettaen että puitteet olisivat kunnossa myös kantakaupungin alueella, MUTTA: on myös ihan helvetin ärsyttävää kun kesällä kaikki pyörätiet täyttyvät näistä yleensä täysin arvamaattomasti käyttäytyvistä sunnuntaipyöräilijöistä jotka tuntuvat olevan yhtä paljon vaaraksi itselleen kun muillekin liikenteessä.
Tässä asiassa auttaisi tietenkin kuten ASBkin totesi se että pyöräilijöitä ei pitäisi velvoittaa tieliikennelain nojalla ajamaan pyöräteillä jos tuntuu että mieluummin ajaa liikenteen seassa.
Näin kaiketi laki sanoo tällä hetkellä, eli jos pyörätie tai kevyenliikenteenväylä on niin sillä on ajettava, ei sen vieressä autojen seassa. mutta en kyllä muista koskaan kuulleeni/lukeneeni että ketään olisi tosta sakotettu.
Vastaavastihan mm. etuvalo on pakollinen ‘pimeällä’ ajaessa ja joku jopa väitti että äskettäin Turussa (fillari?)poliisit olisivat ratsanneen valotta ajaneita, joku Turkulainen voi varmaan vahvistaa tai kumota tän huhun?
^mun mutsia on sakotettu valoitta ajamisesta. Hangossa, mutta eniveis. Kuulemma ihan normikäytäntö, että kerran pari vuodessa ratsaavat. Mutta siis, oikeasti, käyttäkää niitä valoja, ei siellä saamari näe mitään jos sataa ja on pimeää etc. En siis tarkoita, että sitä tietä näkisi niillä led-lampuilla, mutta muut huomaavat kun suhautatte teräsreisienne kanssa miljoonaa.
konkeli - 36 minutes ago »
^mun mutsia on sakotettu valoitta ajamisesta. Hangossa, mutta eniveis. Kuulemma ihan normikäytäntö, että kerran pari vuodessa ratsaavat. Mutta siis, oikeasti, käyttäkää niitä valoja, ei siellä saamari näe mitään jos sataa ja on pimeää etc. En siis tarkoita, että sitä tietä näkisi niillä led-lampuilla, mutta muut huomaavat kun suhautatte teräsreisienne kanssa miljoonaa.
Justiinsa ostin clasulta fillarin valopaketin. Kaksi valoa, valkoinen ja punainen ledi, jotka voi kuminauhan avulla kiinnittää pyörään tai omiin kuteisiin. Maksoivat 8,5 €, joten hinnalla ei ole pilattu ja valo on joko jatkuva tai vilkkuva.
Muistelen itsekin, että tieliikennelain mukaan pyöräilijän tulisi ensisijaisesti käyttää kevyen liikenteen väylää. Mikäli sellaista ei ole, niin ajoradan oikean puoleista reunaa ja mikäli ajoratoja on useita, niin oikean puoleisinta. Mikäli on linja-autokaista, niin sitten sitä.
^noita paketteja on tullut parit hankittua. Takavalo päätti pimetä viime viikolla, eli pitäis hakea yks paketti lisää. Noi clasun versiot tuntuvat jopa kestävän vettä ja vähän pakkastakin.
No mites jos keskustassa ajelee ja tulee käyttää ajorataa, koska jalkakäytävillä ei saa suhailla, niin miten toi kääntyminen vaikkapa vasemmalle. Pitääks ryhmittäytyä autokaistoja pitkin vai jäädä suoraan ajavien alle?
Ja noudatetaanko me pyöräilijöinä suojateiden valoja vaiko autoille näytettäviä liikennevaloja?
Lainsäätäjähän on meille rautalankaa vääntänyt laissa ja asetuksessa: 1982/182 ja 1981/267
Autokoulu ja terve järki opetti meikäläiselle liikennekäyttäytymistä, mutta tuleehan noita töppäilyjä silloin tällöin. Ihan vahingossa, mutta kuitenkin. Samalla tavalla koitan asennoitua muihin; “tuskin tuo pahuuttaan eteeni hyppäsi”.
Joukkoliikenne ja kevytliikenne on hyviä aiheita. Kohta on kuntavaalit ja toivottavasti löytyy ehdokkaita, joilla on näistä asioista mielipiteitä ja jotka ovat valmiita sellaisia omaksumaan. Hepon sivuilta löytyi linkki http://www.kaupunkiliikkujat.fi-sivulle Tuolla näyttää olevan (joskin niukasti) juttua myös jalkakäytävillä pyöräilystä, mutta sivustolla kerrotaan, että sinne avataan liikenneaiheinen vaalikone. Toivottavasti se saa tuulta siipiensä alle, vaikka liikkumista taitaa olla liian myöhäistä saada yhdeksi kuntavaalien keskeisimmistä teemoista.
MrHat - 6 hours ago »
Ihanko tosissasi, Boren, kysyt?
Osittain joo. Aika lailla. Kyllä noi molemmat asiat on mulle jossakin määrin epäselviä.
On hirvittänyt vetäistä yhtäkkiä keskelle autotietä vasemmalle kääntyessä. Autoilijoiden liikennevaloja on tullut seurailtua, mutta toisaalta joskus jos vieressä menee suojatie, jolle on vihreät niin oon puikannut siinä välissä myös.
Keskellä kaistaa tulee ajettua noin muutenkin, ainakin keskustassa missä pysyy autojen vauhdissa. Muualla pitää sit vilkuilla olan yli vasemmalle ryhmittyessä.
tya - 41 minutes ago »
Keskellä kaistaa tulee ajettua noin muutenkin, ainakin keskustassa missä pysyy autojen vauhdissa. Muualla pitää sit vilkuilla olan yli vasemmalle ryhmittyessä.
niinno siis tarkoitin keskikaistaa enkä kaistan keskikohtaa.
Mä haluaisin palauttaa tätä keskustelua hieman takaisin politiikan suuntaan, tai erityisesti tämän hetken liikenteellisiin ongelmakohtiin.
Jokaisen polkiessa käyttämät reitithän vakiintuvat aika helposti ja arjen rutiineihin poljetaan samoja katuja ja kujia. Tuossa aiemmin luettelin omille keskustareiteilleni osuvia hankalia tai omituisia paikkoja. Mua kiinnostaisi tietää, mitä paikkoja/katuja/risteyksiä kukin pitää hankalana. Miksi ne ovat mielestänne hankalia (poislukien katuremontit ym, jotka ovat välttämätön paha)? Korjausehdotuksia?
No Hämeentie nyt on mainittuna jo HePon sivuillakin. Alaspäinhän sitä ajaa ihan hyvin, mutta ylämäkeen alkaa hirvittää, kun bussit vetää läheltä, eikä meinaa keretä alta pois. Turvallisinta on vain vetää punaisia päin ja koittaa keretä ottamaan kunnon irtiotto pääjoukosta. Lisäksi kurvi, elikkä Hämeentien ja Helsinginkadun risteys on pyöräilijälle aika v-mäinen; tuli mistä suunnasta tahansa.
Mechelininkadulla autot ajavat yleensä kuuttakymppiä, joten siellä on myös mukava sotkea pyörällä. Aleksanterinkatu on kans aika hasardi. Suurimman ongelman ehkä aiheuttavat jalankulkijat, jotka ovat tottuneet pitämään koko katua suojatienä.
Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.
MrHat - 23 minutes ago »
Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.
Ainaki Kulosaaressa ku noita on, muodostuu ongelmaksi se, et aina töyssyn kohdalla ohittaa auton, mut sit suuri osa autoilijoista kiihdyttää seuraavaan töyssyyn niin nopeesti, et sen joutuu taas ohittamaan töyssyn kohdalla..
MrHat - 23 minutes ago »
Yksi toimiva nopeuden hidastuskeino on nopeustöyssyt. Varsinkin sellaiset, jotka alkavat vasta polkupyörän leveyden verran rotvallin jälkeen - eli pyöräilijä voi vetää niistä ohi hidastamatta. Nämä eivät vain toimisi surilla liikenneväylillä, kuten hämeentiellä tai Mechellä.
Ainaki Kulosaaressa ku noita on, muodostuu ongelmaksi se, et aina töyssyn kohdalla ohittaa auton, mut sit suuri osa autoilijoista kiihdyttää seuraavaan töyssyyn niin nopeesti, et sen joutuu taas ohittamaan töyssyn kohdalla..
Tämä on. Tosin aina jos ohittaa pyörällä auton, niin se kyllä kiihdyttää rinnalle, vaikka joutuisi ajamaan päiväkodin pihan läpi. Polkupyörän ohittamaksi joutuminen on vähän sama kuin joutuisi ajamaan pakettiauton perässä. Munathan siinä surkastuu.