P: Rossin luukutus

Hyvää tekemistä ja jätä pullokolot.

Jätä pullokolot. Ei oo kiva sit jossain myöhemmässä vaiheessa raapia päätä ja miettiä miks ne piti tukkia.

Sitä paitsi, reiät ei paina mitään.

pieni merenneito - 14:31, 26.8.2019 » eikö nää jälkimmäiset muutokset sais karkealla viilallakin aika nopeasti hoidettua? tietty jos nurkis on jo dremel terineen niin samapa kai tuo
Joo saa kyllä viilalla myös pois. Mulla on oikeastaa kaksi syytä käyttää Dremeliä. Ensimmäinen on se, että tää tekeminen on työn ja muun vastapainona terapeuttista toimintaa. Jotenkin on niin rauhallista hyrryytellä sillä Dremelillä metallia pikkuhiljaa pois. Viila on sitten vähän agrompaa toimintaa.

Toinen on, että pinnasta pitää lopulta tulla täysin tasainen/suora tai se paistaa silmään maalauksen jälkeen. Itse en ainakaan saa viilalla helposti niin hyvää lopputulosta, että pärjäisi ilman kittiä → kitata pitää kuitenkin. Ja koska ne osat pitää kuitenkin ensin katkoa, niin todennäköisesti joku työkalu on jo olemassa. Noita hiottavia kohtia tulee myös aika paljon.

Miksi ihmeessä pitäisi tukkia? Pyöräillessä saattaa tulla jano.
Kuulun koulukuntaan, jonka mielestä rungossa ei pidä olla mitään ylimääräistä (paitsi etujarru) ja mun pullo kulkee paidan selkätaskussa. Palaute oli kuitenkin niin yksimielistä, että pulloreijät jää ja etsitään siihen sitten jotkut kivat uudet kuusiokolopultit.
Okw - 17:34, 26.8.2019 » Sitä paitsi, reiät ei paina mitään.
Tämä.
mennytmies - 7:15, 27.8.2019 » Kuulun koulukuntaan, jonka mielestä rungossa ei pidä olla mitään ylimääräistä
Täällä päin niitä ylimääräisiä kutsutaan [i]potentiaaliksi[/i].
mennytmies - 14:25, 26.8.2019 » Samalla voisi kommentoida pitääkö tähän tehdä avattava takakolmio hihnavedolle?
No siis kyllä vaikka ihan vain harrastamisen vuoksi.
azure - 13:27, 27.8.2019 »
mennytmies - 14:25, 26.8.2019 » Samalla voisi kommentoida pitääkö tähän tehdä avattava takakolmio hihnavedolle?
No siis kyllä vaikka ihan vain harrastamisen vuoksi.
Askartelu askartelun vuoksi on parasta askartelua.

4a. Takahaarukan kavennus

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa ettei tätä ole tullut tehtyä ennen eilistä. Katselin pari videota netistä ja arvion runkoa silmäilemällä tämän homman olevan ihan ok. Arvelutti tietenkin väännellä putkiä kylmänä ja olin varustautunut hommaan myös kaasutoholla. Sitä ei kuitenkaan tarvittu vaan tämä meni todella helposti ja näppäristi. Rauhassa tekemällä sain aikaa kulumaan ehkä puolituntia.

Annan tässä nyt sitten vinkkejä, jotka eivät siis pohjaudu vuosien kokemukseen. En edes tiedä mitä mieltä rungon kaventelusta/levityksestä yleisesti ollaan, että onko se hyväksyttävää.

Työkaluna käytin forumilta kuuluisaa ohjainlaakerikuppien asennustyökalua (lue:kierretankoa ja muttereita). Sopiva koko lienee yleisesti M10, joka mahtuu akselinpaikalle. Itselläni oli kuitenkin M12 kokoinen tanko enkä jaksanut käydä kaupassa. Dropouteissa oli mukavat reiät, josta tuo M12 mahtui läpi täydellisesti. Mietin toki vaikuttaako asiaan, että puristan haarukkaa hieman eri linjassa kuin akseli tulee olemaan, mutta teen joka tapauksessa dropoutit uusiksi, joten en murehtinut asiaa sen enempää.

Kierretanko siis läpi dropouttien kevennys rei’istä ja mutterit perään. Laitoin kiintolenkkiavaimet samaan asentoon ja aloin pyörittelemään niitä tasatahtiin yhtäaikaa kierros kerrallaan. Kavennettuani haarukkaa hieman mittasin haarukan leveyden ja vapautin jännityksen. Ensimmäisellä kerralla menin 125mm → 119mm. Vapautuksen jälkeen haarukka palautu tasan samaan kohtaan kuin aikaisemmin (125mm). Jatkoin tätä lisäämällä puristusta aina muutamalla millillä; 125mm → 115mm, vapautus ja haarukka palautui 123,5mm. Muutama kohta välissä ja lopulta haarukkaa piti puristaa aina 125mm -109,5mm, jonka jälkeen vapautus ja mittaus. Lopputulos oli 120,2mm ja totesin sen olevan ihan tarpeeksi lähellä.

Tämän jälkeen laitoin kuvissa näkyvän langan dropoutista emäputkeen ja takaisin toiselle puolelle dropoutiin. Nyt päästään tarkistamaan pysyikö runko suorassa. Suoruus mitataan langan etäisyydestä satulaputkeen ja molemmille puolelle pitää jäädä tasan yhtä paljon. Abrakadabra mauseri näytti täysin samat etäisyydet molemille puolille ja silmällä myös näyttää super hyvältä, joten onnistuttiin. Mikäli runko ei olisi suorassa, olisin käyttänyt samaa kierretankoa ja lukinnut haarukan leveyden laittamalla mutterin molemmille puolille kumpaakin dropouttia. Sitten olisin siirtänyt keskitystä pitämällä leveyden kokoajan samassa. En tiedä miten olisi toiminut, sillä ei tarvinnut kokeilla. Tuli hyvä fiilis tästä hommasta.



Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!

Konsta - 11:40, 28.8.2019 » Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!
Teen tähän uudet vaakadropit, joten en vaivannut tällä päätäni vielä. Yritän saada ne sitten suoraan :) En tiedä millaiset mahdollisuudet on onnistua, mutta ajattelin täyttää droppien reijät hitsaamalla ja sitten muotoilla ne uudestaan. Toisena vaihtoehtona näen vanhojen droppien irroituksen sulattamalla juotos ja vaihtamalla tilalle oikeat vaakadropit. Tätä varten pitänee mittailla aika paljon ja koittaa löytää sopivat jostain. Ajattelun tasolla ollaan vielä, mutta mietin, että laittaa akselin paikoilleen ja tekee yksi puoli kerrallaan käyttäen toista puolta "ohjurina".

Tuossa oli alunperin 120 mm perä. En tiedä onko teräksellä muistia, mutta tää on saattanu vaikuttaa asiaan. Täten myös haarukanpäiden pitäs olla jo kohdillaan.

Konsta - 11:40, 28.8.2019 » Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!
DIY-työkalu tähän, niin olen enemmän kuin imponoitu!

Ite kiristelly tai levitelly aina sinnepäin olevat runko napa kombot muttereilla tai hauiksilla mut oonkin vähän tämmönen.

AssOfTheBay - 11:47, 28.8.2019 » Tuossa oli alunperin 120 mm perä. En tiedä onko teräksellä muistia, mutta tää on saattanu vaikuttaa asiaan.
Ookko ihan varma? Mä kyl sanoisin, että noissa on jo ollu 6-lehtiset pakat takana.

No ainakin mulla ollessa käytin siinä 5-lehtistä pakkaa ja fiksikiekkoa. Ja musta seuraava omistaja kertoi levittäneensä takahaarukkaa.

AssOfTheBay - 11:47, 28.8.2019 » Tuossa oli alunperin 120 mm perä. En tiedä onko teräksellä muistia, mutta tää on saattanu vaikuttaa asiaan. Täten myös haarukanpäiden pitäs olla jo kohdillaan.
Tämä olikin mielenkiintoinen tieto. Tosiaan homma meni niin älyttömän näppärästi, että oikein ihmettelin. Tämä myös selittänee, että perä oli 125,5mm leveä ennen kavennusta.

Ei varppina ollu 120mm perä tehtaalta lähtiessä

AssOfTheBay - 11:50, 28.8.2019 » No ainakin mulla ollessa käytin siinä 5-lehtistä pakkaa ja fiksikiekkoa. Ja musta seuraava omistaja kertoi levittäneensä takahaarukkaa.
Juu meitsi levitti lihaksilla tuota sen verran että menee 130mm napa. En siis levittänyt pysyvästi tuohon 130mm mittaan vaan just sen verran että kiekon saa kiinni. Haarukanpäitä en alkanut suoristelemaan kun vaihtoi vaihdetta ihan tarpeeksi hyvin eli vois kuvitella että tehtaalla on laitettu 126mm perä
NKOTB - 11:47, 28.8.2019 »
Konsta - 11:40, 28.8.2019 » Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!
DIY-työkalu tähän, niin olen enemmän kuin imponoitu!
10mm kierretangon kanssa voisi tehdä sillä tavalla, että laittaa sen keskeltä poikki ja kiinnittää puolikkaat haarukanpäihin molemminpuoleisella isolla aluslevyllä/muttereilla. Sitten tihrustelee joka suunnasta, onko katkaistu kierretanko suora vai tekeekö se mutkan. https://1.bp.blogspot.com/-3fLEikDrSXg/XWZdphgEWEI/AAAAAAAAC48/_6GGLVywUCgE9Pr_QDmDzoXW28GW0pK7gCLcBGAs/s640/IMG_9039.JPG Katkokohdan voi myöhemmin korjata jatkomutterilla, niin työkalua voi käyttää taas levitys/kavennuspuuhissa. [i]edit. otinpa huonon ja rakeisen kuvan[/i]

Tähän kohtaan kuuluu pakollinen ajanpuutteen valitus ja hommat ei edisty ulina. Projekteja on työn alla vähän vissiin liikaa, mutta on tämäkin edennyt ihan hyvin ja on jo dokumentoitua pidemmällä.

5. Kaapelin läpivienti

Työkalut ja osat:
Pora ja sopiva terä (Tässä 7mm)
Putkea 5mm sisähalkaisijalla. Tässä käytämme 7mm/5.2mm putkea (Hobby Center)
Läpivientivahvikkeet (CeeWay)
Kaasutoho Autoilevan ihmisen tavaratalo | Motonet Oy
Hopeaa ja juoksutetta
Dremel katkaisulaikalla/Rautasaha
Viila

Suojavälineet:
Juotoshöyryt eivät ilmeisesti nekään ole terveellisiä, joten maski päälle.

Alkusanat:

Tämä on muuten yksi lempihommistani, joten suosittelen lämpimästi kaikille näpertelystä kiinnostuneille! En neuvo juottamaan tässä langassa, koska youtubessa on paljon hyviä videoita. Osassa kuvissa kaikki kolot ja naarmut näyttävät hieman ylikorostuneilta johtuen sivulta tulevasta spottivalosta. Oikeasti naarmut eivät ole kovin syviä.

Kaapeleita voidaan viedä rungon läpi monellakin tapaa, mutta tähän Rossiniin teemme koko vaijerisuojan läpivievän putken vaakaputken sisälle. Painoahan tässä ei tulla säästämään vaan päinvastoin, mutta näyttää sitten valmiina kyllä kivalta. Vaijereiden asennus on muuten helpointa tällä läpivientitavalla.

Läpiviennin tekeminen on huomattavasti helpompaa tehdä siten, että molemmat reiät on samalla puolella putkea. Olin ajatellut tähän projektiin riser-stongaa, joten halusin tehdä reiän emäputken päässä vasemmalle sivulle, jotta vaijeri kulkee nätisti. Tehtäessä reiät samalle puolelle on putken läpi uittaminen huomattavasti helpompaa.

Läpivienti:

Homma alkaa tietysti arpomalla sopivat paikat rei´ille. Paikkoja mallailtaessa kannattaa huomioida, että reiät “pitenevät” sitten kohti vaakaputken päitä, eli siitä mihin poraat reiän tulee se suuremaan vain yhteen suuntaan eikä symmetrisesti. Itse poraan valittuihin kohtiin ensin pienen noin 1mm reiän, sitten ehkä 3mm ja sen jälkeen lopullinen (tässä)7mm.

Kun reiät on saatu porattua, pitää ne seuraavaksi muotoilla ovaaliksi, jotta läpivietävä putki menee sisään pienessä kulmassa, ehkä alle 30 astetta tms. Kuinka ovaali sen sitten pitää olla riippuu (vaaka)putken paksuudesta, mutta homma selviää siinä samalla tehdessä. Itse käytän reikien muokkaamiseen samaa poran terää, jolla viimeinen isoin reikä tehtiin. Pyöröviila voisi olla kivempi, mutta sen pitäisi käytännössä olla samalla halkaisijalla kuin porattu reikä.
Poralla muokattaessa pitää kuitenkin voiman kanssa olla todella varovainen, sillä ohuet putket eivät kestä vääntämistä yhtään. Poralla pitää siis ikään kuin “sahata” terän pyöriessä ja välttää kulman vääntämistä liian nopeasti. Koska putket ovat ohuita ei tämä homma ole kuitenkaan kovin haastavaa. Kannattaa myös tietysti varoa poraamasta reikää toiselle puolelle putkea. Sovita välillä läpivietävää putkea ja tähtää mahdollisimman pieneen reikään, mutta kuitenkin siten, että kohtauskulma sallii putken läpi työntämisen. Läpivietävään putkeen pitää tehdä pieni n. 20-30 asteinen mutka jonnekin n. 5cm päähän päädystä, jotta sen saa työnnettyä läpi. Taittaessasi putkea laita sisälle vaijerinkuori estämään putken lytistymisen.

Kun reikä on saatu sopivaksi voidaan alkaa kuoleman pelossa kauhistelemaan sen kokoa ja miettiä rungon taittumista, kun pitää polkaista ylämäkeen vähän tiukemmin jonkun huutaessa “TÄYSII!”. Itse veikkaan kuitenkin, että valmiina vaakaputki on tästä kohtaa lopulta vahvempi kuin jostain muualta. Itselläni ei ole kuoleman pelkoa, mutta koska rungot eivät tule itselle, niin kuumotuksissani juotan päälle vielä yhden ylimääräisen vahvikkeen. Suosittelen tätä ainakin mikäli läpivietävä putki on messinkiä, kuten tässä nyt on.

Päästyäsi yli massiivisista rei´istä rakkaassa rungossasi voidaan jatkaa muotoilemalla läpivietävä putki niin hyvin kuin mahdollista. Eli katkaise se vähän liian pitkäksi, ehkä 10cm pidempi kuin reikien etäisyys toisistaan. Tee se samainen 20-30 asteen taitos myös toiseen päähän ja muista laittaa se vaijerikuori taas sisälle taittaessasi. Huomioi myös, että katsot taitoksen tulevan oikeaan suuntaa suhteessa reikiin, mikäli läpivientisi ei ole samalla sivulla putkea.

Seuraavaksi tulee se v-mäisin vaihe eli putken läpi tunkeminen. Itse pujotan ensin pelkän vaijerin rei´istä läpi, jota käytän sitten ohjurina saadakseni sen toisen pään ulos. Vaijerilla ei sinänsä ohjailla kyllä yhtään mitään, mutta sillä saa vedettyä putken ulos, kun sen on saanut ensin näkyville ulostuloreiästä. Huomioi putkea läpi tungettaessa, että se pitää saada kulkemaan läpi suht kivuttomasti. On todella houkuttelevaa taittaa läpivietävää putkea runkoa vasten, kun sitä yrittää saada menemään läpi. Tätä ei kuitenkaan saa tehdä, koska ohut runkoputki tulee vääntymään helpommin kuin läpivietävä putki. Jos putki jää jumiin, ota se ulos ja laita vaijerinkuori sisään ja vääntele putki sopivaksi erillään rungosta. Tätä joudut tod.näk. toistamaan kerran pari, kunnes putki kulkee niin pitkälle, että se näkyy toisen reiän keskellä. Sitten vaijeri putkesta läpi ja kalastat pihdeillä vaijerin reiästä ulos. Vaijerissa on hyvä olla stopperi siellä toisessa päässä, jotta vaijerista pystyy vetämään snadisti. Pieni paine vaijeriin ja sitten koputellaan kevyesti puupalikalla tms sitä läpivietävää putkea syvemmälle, jolloin sen pitäisi vaijerin ansioista tulla nätisti ulos. Tasaa putki keskelle, jolloin molemmissa päissä pitäisi olla noin 5cm extraa.

Tärkeää! Varmista lopuksi vielä, että vaijerikuori menee edelleen koko putkesta läpi eikä taitoksia tms ole syntynyt. Harmittaa sitten vähän vähemmän, jos kävi kämmi matkalla.

Kuvassa läpiviety putki

Ja ulostulo lähikuvan puuttuessa lainaan tämän kuvan toisesta projektista

Nyt voimme juottaa putken paikoilleen sen edelleen törröttäen ulos ylipitkänä. Youtubessa on minun neuvoja parempia juottovideoita, mutta itseopittuna niksinä: Jos mitenkään mahdollista, niin juota tämä osio tavaralla, jolla on korkeampi sulamispiste kuin sillä sinun toisella juotos tavaralla, jos suunnittelet tekeväsi läpiviennin päälle ylimääräisen vahvikkeen. Syy selviää tuossa alla kohta. Ja käytä reilusti juoksutetta, niin säästät vaivaa hiomisessa paljon, mutta se samainen youtube video varmaan sanoo samaa ja kertoo syyt yms. Itse käytän pientä kaasutohoa, joka ei ole kyllä se paras, mutta kyllä sillä sisällä ainakin hopeaa tämän verran juottaa.

Toivottavasti sait lämmitettyä materiaalit hyvin ja ohjattua lämmöllä juotoksen kulkemaan saumaa pitkin, eikä leviämään ympäri vaakaputkea. Joskus menee itsellä vähän paremmin kuin joskus toiste. Jos ei mene, niin sitten pitää vain siistiä lopuksi. Älä kuitenkaan yritä loputtomiin ja kuumenna putkia mustiksi, jos ei onnistu ekalla kerralla, vaan aloita mielummin alusta tuoreilla juoksutteilla. Tiedät sauman olevan hyvä, kun se aluksi kauhistelemasi reikä rungossaei saa enää kämmeniä hikoamaan ja testamentin kirjoitus ei tunnukaan niin ajankohtaiselta enää.

Nyt voidaan läpiviety putki katkaista Dremelillä tai rautasahalla runkoa myöden. Kannattaa jättää milli tai pari ylimääräistä ettei vahigossakaan sahaa runkoa. Viimeistele viilalla. Osa (suurin osa?) rungoista tehtiin aikoinaan näin ja tähän voi lopettaa halutessaan sekä korkata bissen.

Ulkonäkö ja siitä puhutusta kuoleman pelosta johtuen tähän Rossiniin juotetaan kuitenkin vielä vahvikkeet reikien päälle. Syy miksi vinkkasin käyttämään korkeamman sulamispisteen tavaraa tuohon läpiputken juottamiseen on, että nyt kun juotetaan vahvike ei se alla oleva juotos saa enää sulaa. Itse käytän paria eri hopeaseosta ja tässä vahvikkeessa käytän jotain 80-luvun nyt jo kiellettyä tavaraa, joka sulaa todella alhaisessa lämpötilassa. Kaikki hyvä aina kielletään.

Tässä projektissa about kaikki meni ihan putkeen, mutta nuo suojat eivät onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla, vaan hopeaa meni vähän sinne ja tänne. Viilailin sitten parhaani mukaan ja käsittääkseni pääsin siihen pisteeseen, että pohja/hiontamaali tulee peittämään jäljet. Voi olla, että kaunistelen vielä kuitenkin ennen maalausta.

Kuvassa valmis tuotos ja muutama seuraavakin työvaihe jo työn alla, jotka dokumentoidaan seuraavaksi
https://i.imgur.com/6cF6s08.jpg
https://i.imgur.com/JBm2YmD.jpg