P: Rossin luukutus

Villesika - 14:56, 23.8.2019 » Pitääpä kommentoida että löydän tämän joskus tulevaisuudessa. Saitko muuten keskiötä irti hyvin?
Keskiö lähti ihan nätisti. Keskiöavain holleille ja puristin sen kiinni ruuvipuristimella, Pitkä jakoavain ja lähti. Toi ruuvipuristin on siitä hyvä, että sen saa siellä toisella puolella puristettua akselin päähän, jolloin keskiötä voi pyörittää ilman, että ruuvipuristimen tarvitsee itsessään pyöriä

Vaikka tähän ekat dibsit nyt sitten.

Tykkään dokumentoinnin tasosta ja tekemisen meiningistä, jatkoon.

Hyvä meininki! Mulla ollessaan tuolle tuli ehkä jokunen tonni ajoa, vaihteilla, ekana fiksinä ja lopussa etukorisinkulana. Tuona aikana ehdin miettiä maalaamista useampaan otteeseen, joten mielenkiinnolla ootan mitä tulee. Saattaa muuten löytyä jostain muutama kuva eri iteraatioistakin matkan varrelta, jos saan arkistoista kaiveltua.

3. Haarukan hionta (Kromi)

Työvälineet:
Hiontatahna
Kangashionta-arkkeja (P80-P120)
Hiontablokki

Suojavälineet:
Hengityssuojain
Vaihtovaatteet

Tässä projektissa haarukka oli saanut jo aika tuhdisti ruostetta, joten jotain sille piti tehdä. Ruostevaurioita oli kruunusta haarukanpäihin asti, joten päätin, että haarukka tullaan maalaamaan kokonaisuudessa ja kromit saavat jäädä muistoihin.

Kromihan on tunnetusti todella pehmeää ja sitä on helppo hioa. Tai sitten ei. Onneksi kromaukset ovat kuitenkin varsin ohuita, joten homma onnistuu silti. Helpotusta urakkaan tuo se, että ihan kokonaan ei tarvitse kromia poistaa; Riittää kun hioo kaikki ruostekohdat puhtaaksi ja pitää huolen, että ”nousu” metallista kromille on todella sileä. Sileä tarkoittaa, että sormelle tunnusteltaessa ei tunne mitään. Tunnustelua voi myös helpottaa laittamalla vaikka palan muovipussia sormen ja metallin väliin. Olet onnistunut, kun et löydä vanhaa ruostekohtaa silmät kiinni.

En tiedä onko hiontatahnasta apua, mutta olen tottunut käyttämään kromille. Eli haarukan pintaan hiontatahna ja sitten kangashionta-arkki ja hiontablokki käteen. Blokiksi kannattaa ottaa vaahtomuovinen, joka mukailee pyöreitä muotoja. Painotan myös sanaa KANGAShionta-arkki. Metallia hioessa nämä kankaiset kestävät huomattavasti paremmin. Jos budjettisi ei ole ihan senteistä kiinni, niin hiontakangas kannattaa vaihtaa todella usein. Itse käytin haarukan hiontaan ainakin kaksi kokonaista arkkia, jotka molemmat oli jaettu useampaan palaan. Runkoa hioessa oma nyrkkisääntö on yksi arkki per putki.

Hiontatahnaa en lisää enää alun jälkeen, vaan sitten vedetään kuivana, sillä silloin näkee paremmin mitä tekee. Kromit tulee hioa himmeäksi joka kohdasta ja ruosteiden kohdalta kokonaan pois. Ruosteet ovat kuitenkin kuoppia kromin pinnassa ja kuoppaa ei saa poistumaan ilman kromin hiomista puhki. Hiotusta kohdasta ”nousu” mataksi hiottuun kromiin on luokka 1-2cm kaistale, jolloin nousua ei enää voi tuntea.

Itse hioin P120 karkeudella ja koko haarukan käsittelyyn meni ehkä kaksi tuntia. Eli on se kromin hionta suht haastavaa. Olisin varmaan aloittanut P80, mutta niitäpä ei ollut enää jäljellä ja kauppaan en jaksanut lähteä. Loppuhionta on vielä tekemättä, mutta se tullaan suorittamaan P180 ja P240 eikä se kestä kuin ehkä 15min.

Ps. en laita näitä suojavälinesuosituksia ihan huvikseni, vaan enemmänkin omasta kokemuksesta. Hiottaessa metallia syntyy pölyä joka kulkeutuu joka paikkaan, vaikka ei siltä ehkä tunnu. Pari tuntia haarukan kanssa ilman suojausta ja nenästä voi halutessaan kaivaa vielä viikon jälkeen mustaa räkää. Myös vaatteet haisevat metallilta, joten esimerkiksi 6 EUR maalaushaalari voisi olla kova.

Kuvassa ollaan jo melkein puolessa välissä ja laitan vielä myöhemmin kuvan hiotuista nousuista.

3.Ylimääräisten (vaihde)osien poistaminen

Työvälineet:
Dremel tai kopio
Dremel SpeedClick katkaisulaikka
Dremel alumiinioksidi-hiontakivi

Suojavälineet:
Suojalasit (hyvät, kokonaan peittävät)

Tässä hommassa pärjää, kun on hieman kärsivällisyyttä ja Dremel. Itse käytän Clasun halpaa kopiota, mutta vain aitoja Dremelin katkaisulaikkoja. Isolla rälläkällä syntyy kyllä tulosta nopeammin, mutta etenkin ohennetut hipo-putket menevät helposti puhki. Jos poistat jotain todella isoa, kuten toisessa projektissa vanha jarrusilta, niin voit rälläköidä ensin ja sitten siivota jäljet Dremelillä. Olen poistanut isojakin osia Dremelillä ja lopputulos on mielestäni aina parempi, mutta vain hieman hitaampi.

Oma kikkani on poistaa osat niin läheltä runkoa kuin mahdollista useassa erässä, mutta kuitenkin niin, että poistettavasta osasta jää vielä materiaalia runkoon. Eli ikinä ei katkota mitään siten, että itse runkoputkeen tulisi jälkiä! Huolellisuutta etenkin keskiössä olevien vaijeriohjaimien kanssa.

Kun olet katkaissut laikalla kaiken ylimääräisen, niin seuraavaksi Dremeliin laitetaan kiinni alumiinioksidi hiontaterä. Nyt tarkoituksena on hioa viimeisetkin ylimääräiset pois. Voit yrittää hioa niin tarkasti kuin pystyt, mutta tuskin silti onnistut 100 % säilyttämään putken pyöreää muotoa. On siis ihan ok, jos putkeen tulee pieni kuoppa/tasanne, sillä se kitataan myöhemmin. Pidä huoli, ettei metallia jää yhtään koholle, mutta älä kuitenkaan hio putkeen reikää! Aloittelijat huomio; kannattaa harjoitella jollain ei-niin-hipo-rungolla, jossa kunnon paskat paksut putket.

Jos runkosi on juotettu, niin sinulla on valmiiksi merkattuna sopiva hiontasyvyys, koska juotos erottuu välissä erivärisenä. Hioessasi kaikki näyttää hopeiselta, mutta sitten välistä paljastuu messingin tms värinen ohut kerros. Sen on siis juotos rungon ja poistettavan osan välistä. Kun tämä erivärinen kerros on poissa, niin tiedät hioneesi kaiken pois.

Ps. Eilen poistin mm. kuvissa olevat vaijeriohjaimet. Olen jo oppinut käyttämään täysin peittäviä suojalaseja (laskettelulasit), koska kerran sain metallia silmään suojalaseista huolimatta. Eilen sain palasen metallia lentämään poskeen ja se jäi vieläpä siihen kiinni. Aika paljon teen näitä juttuja ja tämä oli toinen kerta, kun jotain lensi kunnolla. Kannattaa varautua ja suojata silmät kunnolla, poskessa tuo metallin pala ei nyt niin haittaa.

Mitä mieltä olette, pulloteline Uhka vai Mahdollisuus? Eli tässähän on jo reijät valmiiksi, joten pitääkö ne jättää vai tukkia umpeen? Mitä sanoo skene?

Samalla voisi kommentoida pitääkö tähän tehdä avattava takakolmio hihnavedolle?


Tässä nämä pullotelineen reiät

eikö nää jälkimmäiset muutokset sais karkealla viilallakin aika nopeasti hoidettua? tietty jos nurkis on jo dremel terineen niin samapa kai tuo

Miksi ihmeessä pitäisi tukkia? Pyöräillessä saattaa tulla jano.

Hyvää tekemistä ja jätä pullokolot.

Jätä pullokolot. Ei oo kiva sit jossain myöhemmässä vaiheessa raapia päätä ja miettiä miks ne piti tukkia.

Sitä paitsi, reiät ei paina mitään.

pieni merenneito - 14:31, 26.8.2019 » eikö nää jälkimmäiset muutokset sais karkealla viilallakin aika nopeasti hoidettua? tietty jos nurkis on jo dremel terineen niin samapa kai tuo
Joo saa kyllä viilalla myös pois. Mulla on oikeastaa kaksi syytä käyttää Dremeliä. Ensimmäinen on se, että tää tekeminen on työn ja muun vastapainona terapeuttista toimintaa. Jotenkin on niin rauhallista hyrryytellä sillä Dremelillä metallia pikkuhiljaa pois. Viila on sitten vähän agrompaa toimintaa.

Toinen on, että pinnasta pitää lopulta tulla täysin tasainen/suora tai se paistaa silmään maalauksen jälkeen. Itse en ainakaan saa viilalla helposti niin hyvää lopputulosta, että pärjäisi ilman kittiä → kitata pitää kuitenkin. Ja koska ne osat pitää kuitenkin ensin katkoa, niin todennäköisesti joku työkalu on jo olemassa. Noita hiottavia kohtia tulee myös aika paljon.

Miksi ihmeessä pitäisi tukkia? Pyöräillessä saattaa tulla jano.
Kuulun koulukuntaan, jonka mielestä rungossa ei pidä olla mitään ylimääräistä (paitsi etujarru) ja mun pullo kulkee paidan selkätaskussa. Palaute oli kuitenkin niin yksimielistä, että pulloreijät jää ja etsitään siihen sitten jotkut kivat uudet kuusiokolopultit.
Okw - 17:34, 26.8.2019 » Sitä paitsi, reiät ei paina mitään.
Tämä.
mennytmies - 7:15, 27.8.2019 » Kuulun koulukuntaan, jonka mielestä rungossa ei pidä olla mitään ylimääräistä
Täällä päin niitä ylimääräisiä kutsutaan [i]potentiaaliksi[/i].
mennytmies - 14:25, 26.8.2019 » Samalla voisi kommentoida pitääkö tähän tehdä avattava takakolmio hihnavedolle?
No siis kyllä vaikka ihan vain harrastamisen vuoksi.
azure - 13:27, 27.8.2019 »
mennytmies - 14:25, 26.8.2019 » Samalla voisi kommentoida pitääkö tähän tehdä avattava takakolmio hihnavedolle?
No siis kyllä vaikka ihan vain harrastamisen vuoksi.
Askartelu askartelun vuoksi on parasta askartelua.

4a. Takahaarukan kavennus

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa ettei tätä ole tullut tehtyä ennen eilistä. Katselin pari videota netistä ja arvion runkoa silmäilemällä tämän homman olevan ihan ok. Arvelutti tietenkin väännellä putkiä kylmänä ja olin varustautunut hommaan myös kaasutoholla. Sitä ei kuitenkaan tarvittu vaan tämä meni todella helposti ja näppäristi. Rauhassa tekemällä sain aikaa kulumaan ehkä puolituntia.

Annan tässä nyt sitten vinkkejä, jotka eivät siis pohjaudu vuosien kokemukseen. En edes tiedä mitä mieltä rungon kaventelusta/levityksestä yleisesti ollaan, että onko se hyväksyttävää.

Työkaluna käytin forumilta kuuluisaa ohjainlaakerikuppien asennustyökalua (lue:kierretankoa ja muttereita). Sopiva koko lienee yleisesti M10, joka mahtuu akselinpaikalle. Itselläni oli kuitenkin M12 kokoinen tanko enkä jaksanut käydä kaupassa. Dropouteissa oli mukavat reiät, josta tuo M12 mahtui läpi täydellisesti. Mietin toki vaikuttaako asiaan, että puristan haarukkaa hieman eri linjassa kuin akseli tulee olemaan, mutta teen joka tapauksessa dropoutit uusiksi, joten en murehtinut asiaa sen enempää.

Kierretanko siis läpi dropouttien kevennys rei’istä ja mutterit perään. Laitoin kiintolenkkiavaimet samaan asentoon ja aloin pyörittelemään niitä tasatahtiin yhtäaikaa kierros kerrallaan. Kavennettuani haarukkaa hieman mittasin haarukan leveyden ja vapautin jännityksen. Ensimmäisellä kerralla menin 125mm → 119mm. Vapautuksen jälkeen haarukka palautu tasan samaan kohtaan kuin aikaisemmin (125mm). Jatkoin tätä lisäämällä puristusta aina muutamalla millillä; 125mm → 115mm, vapautus ja haarukka palautui 123,5mm. Muutama kohta välissä ja lopulta haarukkaa piti puristaa aina 125mm -109,5mm, jonka jälkeen vapautus ja mittaus. Lopputulos oli 120,2mm ja totesin sen olevan ihan tarpeeksi lähellä.

Tämän jälkeen laitoin kuvissa näkyvän langan dropoutista emäputkeen ja takaisin toiselle puolelle dropoutiin. Nyt päästään tarkistamaan pysyikö runko suorassa. Suoruus mitataan langan etäisyydestä satulaputkeen ja molemmille puolelle pitää jäädä tasan yhtä paljon. Abrakadabra mauseri näytti täysin samat etäisyydet molemille puolille ja silmällä myös näyttää super hyvältä, joten onnistuttiin. Mikäli runko ei olisi suorassa, olisin käyttänyt samaa kierretankoa ja lukinnut haarukan leveyden laittamalla mutterin molemmille puolille kumpaakin dropouttia. Sitten olisin siirtänyt keskitystä pitämällä leveyden kokoajan samassa. En tiedä miten olisi toiminut, sillä ei tarvinnut kokeilla. Tuli hyvä fiilis tästä hommasta.



Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!

Konsta - 11:40, 28.8.2019 » Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!
Teen tähän uudet vaakadropit, joten en vaivannut tällä päätäni vielä. Yritän saada ne sitten suoraan :) En tiedä millaiset mahdollisuudet on onnistua, mutta ajattelin täyttää droppien reijät hitsaamalla ja sitten muotoilla ne uudestaan. Toisena vaihtoehtona näen vanhojen droppien irroituksen sulattamalla juotos ja vaihtamalla tilalle oikeat vaakadropit. Tätä varten pitänee mittailla aika paljon ja koittaa löytää sopivat jostain. Ajattelun tasolla ollaan vielä, mutta mietin, että laittaa akselin paikoilleen ja tekee yksi puoli kerrallaan käyttäen toista puolta "ohjurina".

Tuossa oli alunperin 120 mm perä. En tiedä onko teräksellä muistia, mutta tää on saattanu vaikuttaa asiaan. Täten myös haarukanpäiden pitäs olla jo kohdillaan.

Konsta - 11:40, 28.8.2019 » Nyt vaan vielä mittaat kotikonstein että haarukanpäät on kohtisuorassa toisiinsa nähden!
DIY-työkalu tähän, niin olen enemmän kuin imponoitu!