Uskoisin että kuudennen kohalla mennään 
Kahdet
Pari paria ajospesifejä pari kertaa ja lopulta niitä ei enää koskaan löytyny. Ylipäätään kaikki mikä vedetään käteen jää aina jonnekin. Lopulta kyllästyin siihen ja viime lopputalven vaa käytin mitä sattuu nurkista löytynyttä rikkinäistä paskaa surkealla käyttöliittymällä ja tuntumalla.
hyvä topi
e. en yksiäkään
En yksiäkään. Enkä ajolaseja.
Yhet avaimet oon hukannu, kun taskuun oli tullu reikä huomaamatta.
Yhet. Juddan luokse randoälläreissä. Jäi myös: kypärä,Lätsä,juomareppu, jossa oli myös takki sisällä. Kaikki palautui onnellisesti kotiin myöhemmin. Että unohtuuhan noita. Enempi oon kyl hukannu lapasia.
Yhet hanskat oon hukannu ja kerran melkein hukkasin itteni näreeseen.
En muistaakseni yksiäkään. Bussiin jääkin sitten tyypillisesti ainakin yhdet jalankulkuhanskat talvessa.
Kerran jäi Bulevardilla puhelin bussiin, mutta tajusin heti ja onnistuin juoksemaan dösän kiinni seuraavalle pysäkille. Ei liity hanskoihin mut tällasessa topissa ei ehkä haittaa.
Ehkä viidet. Ihan varma en ole. Kauimmallaan Granadaan. Yleensä ihan vaan yliopistolle.
Yksi kappaletta Hirzlin Grippp-hanksaa oli muutama vuosi sitten Jyväskylän junalaiturilla.
Punainen.
Yhdet Mechanixit jäivät Töölön pyörään, jossa päätyivät mekaanikon käyttöön, joten ihan hyvä hukkaaminen.
Himassa onnistun kyllä hajasijoittamaan noita varsin usein.
Mulla on se että en mielelläni aja yhtään mitään enkä mihinkään ilman ajohanskoita, enkä oikeastaan myöskään ilman ajolaseita. Siispä jos nämä eivät ole päällä kun ajaminen alkaa, huomaan asian saman tien ja tsekkaan ovatko taskussa: ovat.
Sen sijaan hölmönä oon jättänyt työtilanteessa työluurin ties kuinka monelle tiskille jolloin sitten pitänyt vetää uukkari ja palata hakemaan puhelin. Noloa ja epäpro, mutta onnekseni olen huomannut että asioita on mahdollista unohtaa vain silloin kun ei ole aivan helvetin kova kiire.
Unohtanut en. Kerran kuitenkin tippuivat taskusta kun olin asioimassa Gigantissa. Huomasin asian heti ulkona ja menin etsimään - eivät koskaan löytyneet.
Kotona kaikki on hukassa aina. Ostin just kolmannen työntömittani (ensimmäinen omalla rahella hankittu) sillä aina on hukassa vähintään toinen ja aika pitkälti koko kesä meni niin etten tiedä missä kumpikaan niistä on. Enkä tiedä edelleenkään. Ja vuodenaikojen vaihtuessa kun pitäisi etsiä eri kauden pyöräkamoja niin onnistumisprosentti on aika matala ja se paras talvipäähine löytyy viimein toukokuussa.
Asunnossani on hukassa parhaimmat kesähanskat ja melko varmasti kypäräkin on täällä jossain. Olen jo erittäin tottunut siihen että puhelin on aina housuntaskussa. Kun puhelin onkin välillä stemmissä, säikähdän vähän väliä että olen hukannut puhelimen kun se ei olekkaan taskussa.
En kai yksiäkään mutta monta monta vuotta sitten toi sydänystäväni unohti multa lainaamansa Yokon rapuhanskat jonnekki enkä
vieläkää oo päässy siitä yli.
Jenssen - 0:04, 1.9.2018 » Unohtanut en. Kerran kuitenkin tippuivat taskusta kun olin asioimassa Gigantissa. Huomasin asian heti ulkona ja menin etsimään - eivät koskaan löytyneet.Itel oli parempi tuuri gigantin kans ku pudotin avainnipun parkkikselle, ajoin vielä autolla päältä ja kävin seuraavana aamuna hakemassa pois.
Ajohanskoja olen jättänyt jerseyn taskusta sinne tänne n. 3 yksittäiskappaletta.
Harmittaa espanjaan vuorelle jääneet sealskinzit mut eilen tuli onneks uudet. Jossain älläreissä sit katos flätin jälkeen endura roubaix, jonka pari muistuttelee tapauksesta laatikossa. Camokuosiset Giro DND:t tippui Linlossa polulle enkä löytänyt kun kävin etsimässä, mut sit Paulus ja Eeva tuli leiriin ja olivat nähneet ne puuhun ripustettuina ja sieltähän ne löytyi. Itse etsin vain maasta. Ehkä gigantissakin ne oli jo vedenkeitinläjän päällä.
Kysymykseen montako paria olen hukannut, sanoisin etten yhtään.
Mutta yksittäisiä muutamat.