Vaihtaja=härveli joka siirtää ketjun rattaalta toiselle, englanniksi derailleur.
Vaihdevipu=härveli jota käpälöidään jotta vaihtaja liikkuisi, englanniksi shifter/shift-lever/gear-lever ym.
Ei ole epätavallista, että uudessa merkkipyörässä on 3-pykäläinen maantiekahva ja kaksi eturatasta. Asiassa ei ole mitään ongelmaa, kolmas pykälä vain jää käyttämättä.
Joo mutta nyt on kyse kolmerattaisesta. Ja etuvipu on 3-speed.
Vaijerin vedossa on tuon yhden tiedon mukaan noin suuri ero. Mahtaako vivun kitkatoimintokaan tuoda mitään eroa ääripäihin?
Mulla on ainakin etuvaihtaja pelkällä kitkalla, siinä ei ole pykäliä ollenkaan… Takana on 9 napsua, jotka osuvat kohdalleen.
edit: en ollut ennen tietoinen, että etuvivuilla on eroa vedossa, mutta käytännössä tuntuu pelaavan…
No just katsoin kanssa noita vipuja ja tosiaan toisessa vain näkyisi olevan säätö friction - SIS. En arvannut, mutta hyvä noin.
Sanotko vielä sen, meneekö suurin ratas päälle vain juuri ja juuri siksi että vaijerin veto ja vipu on ääriasennossa, vai siksi että vaihtaja on ääriasennossa tai myös mahdollisesti kulunut?
On tämä ihme tilanne. Näyttää siltä että kumpikin on epävarmaa, valitsin maantien tai maaston. 
Mulla on ollu tangonpäävivut, muistaakseni Ultegra, pykäliä takana 8, etukahva täysin portaaton. Etukahvassa siis ei pykäliä, ja veto pitäisi kyllä riittää. Tuon etuvaihdekahvojen pykälähomman tarkistan vielä, koska en usko että niissä on eroa.
Salsa kertoo omasta Fargostaan:
Shifters Shimano Bar End
Ei tuokaan tieto paljoa valaise. Ellei sitten ole niin, että ne kaikki ovat maantievipuja?
Mutta lupaavalta tuo etuvipu vaikuttaa kun on kitkamallia. Kyllä siihen varmaan jonkin lisävedon keksii, jos ei satu riittämään. Eiköhän järkevintä ole valita maastovaihtaja eteenkin.
Kiitos tässä vaiheessa kaikille! Eihän tästä mitään tulisi ilman apuja. t. Kimmo
bar end shifter on aina maantie, tai siis käyrälle tangolle, ei muunlaisia ole ollutkaan. Toimivat myös maastovaihtajilla, suoralle tangolle Paul Component Engineering tekee Thumbies sovittimia niitä varten.
joope - 21:11, 8.12.2009 » bar end shifter on aina maantie, tai siis käyrälle tangolle, ei muunlaisia ole ollutkaan. Toimivat myös maastovaihtajilla, suoralle tangolle Paul Component Engineering tekee [Thumbies](http://www.paulcomp.com/mtthumbie.html) sovittimia niitä varten.Ou jee! !! Vastahan minä pari viikkoa olen tätä kysymystäkin pohtinut, mutta nyt näyttää selvältä. danke shön
Tuolta löytyi luotettavan oloista vaikkakin vanhaa tekstiä mittojen kanssa, pykälällisissä kahvoissa pitäisi siis olla tuollainen ero. Bar endien kanssa tuota ongelmaa ei kyllä ole, niitä on käytetty tuolla tavalla monia vuosia, Salsankin omassa kokoonpanossa on XT kammet ja etuvaihtaja tangonpäävivuilla.
Pitääpä vielä kokeilla onko tuo ero liian suuri, vai toimiiko silti, etuvaihtajan liikkeestä kuitenkin rajoitetaan huomattava osa päistä pois.
Omassa käytössä testattu: D-A tangonpäävivut, edessä kitka, takana indeksointi (9-v). Takavaihtaja Shimano XT, etuvaihtaja Deore. Takana 9-pakka ja edessä Deoren mtb-triplakammet. Edessä kaikki onnistui hyvin ja takana vieläkin paremmin. Etuvaihtajaa käskevässä tangonpäävivussa riittää hyvin “vetoalue” mtb-triplalle. Syy miksi luovuin tuosta, oli liian moneen vaihdepyörään kyllästyminen ja siitä seurannut sinkulointivillitys (johon ko. pyörän runko sopi oivasti).
Shimano sekoittaa pakkaa vielä liimailemalla kaikenlaisia varoituksia, että ko. D-A malli ei toimi kuin tiettyjen D-A vaihtajien kanssa. Taitaa olla pelkkä markkinointikikka.
joope - 7:37, 9.12.2009 »No nyt alkaa lähentyä nämä käsitykset toisiaan! Tuon tiedon mukaan vaijerinvedossa on siis [b]6mm ero[/b].Tuolta löytyi luotettavan oloista vaikkakin vanhaa tekstiä mittojen kanssa, pykälällisissä kahvoissa pitäisi siis olla tuollainen ero. Bar endien kanssa tuota ongelmaa ei kyllä ole, niitä on käytetty tuolla tavalla monia vuosia, Salsankin omassa kokoonpanossa on XT kammet ja etuvaihtaja tangonpäävivuilla.
Pitääpä vielä kokeilla onko tuo ero liian suuri, vai toimiiko silti, etuvaihtajan liikkeestä kuitenkin rajoitetaan huomattava osa päistä pois.
Kammissa ei kuitenkaan ole eroa, tai siis vetoalueen mitassa (mittasin rattaiden etäisyydet toisestaan) , mutta triplakampien ketjulinjoissa sen sijaan on noin 5mm ero ja näin rattaat sijoittuvat MTB:ssä ulommas.
tienlaita - 7:37, 9.12.2009 »Tässä eroa vaijerinliikkeeseen sanotaan olevan noin [b]5mm[/b].M.S - 20:06, 8.12.2009 » Kuten jo mainitsin niin noi ultegran tangonpäävaihtajat pelaa kyllä täydellisesti maastovaihtajien kanssa. Mulla on edessä XTR ja takana LX 3x9 systeemissä, eikä ongelmia.Ah, meinasi mennä ohi tuo aloituksesi tässä! Siis: [i]"Tää olikin ihan mielenkiintoinen keskustelu... Mulla on LHT:ssä shimanon 9 lehtinen maastopakka, LX:n takavaihtaja, vanha XTR etuvaihtaja, ultegra tangonpäävaihtajat ja LX:n ulkopuolisilla laakereilla oleva maastotripla. Kaikki pelaa hienosti, tosin etuvaihtaja on aivan hilkulla, että saa ketjun siirrettyä tarpeeksi ulos. Campan ketjulla ei vaan aluksi pelittänyt, piti vaihtaa simppa tilalle..."[/i] "Maastovivuilla liike on n. 21 milliä ja maantiekahvoilla 16 milliä" (nimimerkki lansive http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?p=1032615 )
Nyt sitten minulla välähti, että tietenkin maantievipu vetämässä maastovaihtaajaa onkin siinä hilkulla hyvin herkästi, että vaijerin liike ylipäätään riittää, ja sen sijaan maantievipu ohjaamassa maantievaihtajaa ei voi tuottaa ongelmaa tässä suhteessa, sillä tarvittava ketjun sivusiirtymä on yhtäläinen.
Toinen aihe sitten on, aiheuttaako noin 5mm ulompi ketjulinja esteen toiminnalle. Pitäisi kysyä sellaiselta, jolla on triplavaihtaja maantiepyörässään, että voiko sen säätää viisi millimetriä ulommas. Ja vielä ehkä eri vaihtajat voivat erota toisistaan tietenkin. (28-38-48T yhdistelmälleni näyttäisi maantievaihtajien ilmoitetut kapasiteetit juuri ja juuri riittävän. Joten jos joskus haluaisikin vaihtaa pienimmän rattaan vielä pienemmäksi, maastovaihtaja olisi parempi valinta.)
tienlaita - 7:37, 9.12.2009 »Minulla on nyt käsillä kahdet triplakammet, maantie-Stronglight ja maasto-FSA. Mittaustulokseni on ettei rattaiden välimatkassa ole merkitsevää eroa, ellei sitten 0,3mm riitä siksi - ja tuo 0,3mm oli siis kokonaisero mitattuani kaikki kolme ratasta kerralla. Maastotripla oli leveämpi.
Kun puhutaan ettei maantievaihtajan liikerata aina riitä, onkin kyse ilmeisesti erilaisista ketjulinjoista, eli maantievaihtajan rata ei riitä uloimmalle rattaalle kun ketjulinja on esimerkiksi 50mm. Mittailin juuri että minun on varmaankin pyrittävä 50mm linjaan (47,5mm saattaa mennä pienin 28T takahaarukkaa hipoen.) Käsittääkseni sopivan akselin valitsemalla voisin toki laittaa myös maantietriplan siihen.
tienlaita - 8:15, 9.12.2009 Tuossa Fillarifoorumin linkissä oli kikka kolmonen että vähän vain piti muuttaa vaijerin kiinnitystä vaihtajaan. niin jo liikuttaa oikein lyhyemmällä road vedolla. Olisikohan siinä sitten varmempi keino ja valitsisin siten maastovaihtajan. Toinen vaihtoehto toki houkuttaisi myös, mutta mistä sen nyt voisikaan tietää, yltääkö road-tripla-etuvaihtaja sitten kuitenkaan viittä millimetriä ulommas (ketjulinjojen ero road-maasto) Maantiekammilleni suositellaan 110mm akselia. Se tarkoittanee silloin 45mm ketjulinjaa. (Kai nämä ovat Shimanon standardia[b]? [/b]Ja Shimanon ja Stronglightin akselit ovat myös samoin mitoin[b]?[/b]) Saisin silloin 120mm akselilla nämä kammet oikeaan linjaan. http://www.bikeradar.com/gear/category/components/cranksets/product/impact-triple--32693 Maastokammet taas näin: FSA Dyna Drive Chainline: 48mm (JIS Square 110.5mm), 50mm (JIS square 113mm) http://www.fullspeedahead.com/fly.as...layout=product Meinasin ottaa Shimanon kympin maksavia keskiöitä. http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=1525Tai kenties tällainen WCW keskiö: http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=1516 Kuinkahan tarkkoja ovat eri valmistajat keskiöakseleittensa ja kampineliaukkojensa mitoissa, että tuleeko erilaisilla yhdistelmillä yhtään eroja ketjulinjaan?
Työkaluja minulta joitain puuttuu. Ainakin keskiölaakeria varten, kampien ulosvetäjää ja pakkatyökaluja. Sanokaapa riittääkö nämä niihin:
http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=594
http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=620
http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=540
Lisäksi ketjuruoska.
Muuten minulla kyllä on tavallisia työkaluja. Kuusiokoloavaimet, erilaisia hylsysarjoja, meisseleitä, rautasahaa yms. Pyörälle hankittuja sitten ketjunkatkaisija ja napojen kartioavaimet.
Ahead laakerinasennus ja haarukanputken katkaisu hoituu. Vaijerinkuoret ja vaijerit ajattelin saada tarpeeksi siististi katki kotikonstein. Sanokaapa, mitä puuttuu, vai pärjäisinkö mainituilla?
Se mun etuvaihtajan “hilkulla olo” johtunee noitten nykykampien leveästä ketjulinjasta, vaihtaja on fyysisessä ääriasennossaan kun edessä on isoimmalla ja takana pienillä rattailla, veto riittää kyllä.
Toi keskiötyökalu käy normaalille kasettikeskiölle, en nyt muista mitä kampisysteemiä sulla oli tulossa? Ulosvetäjä ja pakka-avain on kanssa ihan ok. Tosin noi kaikki vehkeet saa myös biltemasta ja taitaa olla siellä vähän halvempia. Bilsun vaijeripihdit on kyllä aika eliitit, sivuleikkureilla ei oikeen saa siistiä päätä tehtyä. Kuoret menee kyllä dremelilläkin siististi.
Jos oot Helsingistä päin, niin voin jopa lainata noi kaikki vehkeet.
M.S - 17:40, 9.12.2009 » Jos oot Helsingistä päin, niin voin jopa lainata noi kaikki vehkeet.Kiitos vain, mutta sinne on 100km. Ja siellä on myös lähin Biltema.
Kammet on normaaleja nelikantteja, triploja. Jompi kumpi - en ajatellut molempia tunkea! 
http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=41350
http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=43346
joope - 19:00, 10.12.2009 » Salsa Fargoon mahtuu [b]paksut[/b] renkaat. Näin ollen on todennäköistä, että maantiekammet ottavat takahaarukkaan kiinni. Tässä kohtaa on aika lailla pakko ottaa maastokammet.
tle88 - 19:00, 10.12.2009 » Tuo oli muuten sangen hyvä havainto. Sekin vielä. Tjoo... minäkin tässä neuvon, kuin muka mistään mitään tietäisin. No se. TuureOma havaintoni on kuitenkin että maantiekammet ovat aivan samoissa mitoissa! Akselilla säädetään vaan sitten ketjulinja oikeaksi, sillä eihän tähän maantiepyörän ketjulinja tietenkään sovi.
tienlaita - 21:14, 9.12.2009 <a href="https://www.yksivaihde.net/old/2689/40135" Muuten rungon geometriassa on yhteistä suuresti Long Haul Truckeriin. Minä ostin vain liian pienen rungon. Ilmeisesti XL olisi hyvä. Siinä on muuten myös vähemmän slouppia. Retkipyörän satulakulma hämäsi valinnassa - unohdin satulaputken kulman vaikutuksen. Kävi ns. perinteiset siis ja tuijotin vain HTT pituutta. http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37318 http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37128&page=4 http://huuto.net/kohteet/salsa-fargo-adventure-touring-29er-runkosetti/122155590 --------------------------------------------------------------------- [i]Täytyypä todeta että kerta se oli ensimmäinen kun viidensadan rungon osti. Edellinen ennätys oli 1800 markan maantiepyörä, jonka ostin suoraan sen kokoajalta, pyöräilijältä, 80-luvun alussa. Mutta eiköhän Fargo ole vielä sellainen sijoitus teräkseen, että siitä pidetään ja ihaillaan vielä 30 vuoden päästä samoin kuin nyt ihailen 80-luvun teräspyöriä. Salsan erittäin retkipyörämäiset ominaisuudet voittivat. Juuri sellaistahan minä tarvitsen. Itse asiassa, en näe että mihinkään muuhun pyöräryhmään sitä voisi hyvällä tahdollakaan sijoittaa. Myös suuri BB-droppi tuo vakautta. Muuta olennaisesti retkipyörämäisyyttä on ainakin loiva ohjauskulma ja pitkä takahaarukka. [/i] http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37128&page=3Nyt on vähän sovitusta jo tehty. Kyllä sen sopimaan saan, mutta fiilis meni kun se kuitenkin vastaa vain 56cm runkoa. Ja minä kun luulin ostaneeni viiskasipuolen.
Ja nyt näyttää jopa siltä, että XXL-merkitty runko olisi vasta se mitä haen.
Seuraavassa on kuvien kanssa sovitusta ja vertailua Crescentiini. Tuo foorumi on niin maastoväkeä täynnä, että ne muutamat Fargon mitoitusta retkipyörämäisesti ajatelleet ovat hautautuneet muiden alle. Nyt myöhemmin vasta huomasin etten ole yksin sielläkään ajatusteni kanssa. http://forums.mtbr.com/showthread.php?p=6395222#post6395222
Tässä lyhyt viestini tuolle foorumille. Jotenkin ihmeellistä kun olen aika paljon kahlannut noita juttuja siellä, etten ole törmännyt yhteenkään kirjoitukseen, joka käsittelisi tätä asiaa: http://forums.mtbr.com/showthread.php?p=6395796#post6395796
Tätä keskustelua on jo niin paljon tästä Fargosta, että en tiedä nykyistä tilannetta ihan tarkasti, mutta mieleen on jäänyt, että tanko pitäisi saada ylös, mutta kaulaputken pidentäminen tuo tankoa syliin ja sitten pitäisi olla pitkä kannatin. Miten sitten jos laittaisi 130 stemmin 40 asteen kulmalla ilman speicereitä tms.: tässä hyvä laskuri. Jaa, tuollahan lukikin, että haluat alaotteen maantiepyörän yläotteen korkeudelle, miksi näin ylös?
Tuolta MTBR:n foorumin kuvista katseltuani, en jotenkin saa itselleni selitettyä, että tilanne olisi edes paha. Tietysti itse katson asiaa maastopuolen lähtökohdista, joten se selittää huolettomuuttani.
Itse olen 192 cm pitkä (~94 cm jalan sisämitta). Maastolaitteessa tällaiset mitat.
Size ST. ETT HT ST-Angle HT-Angle Wheelbase
21" 530mm 605.3mm 150 73° 70° 1095.6mm
Tähän olen laittanut sen 40 asteisen stemmin, jolla saan juurikin kompensoitua tuota pitkän kaulaputken ja pitkä stemmin tarvetta. Tämän vekottimen saan kyllä sitten toimimaan maatielläkin meilestäni mukavalla ajoasennolla.
Anteeksi, jos kysyn ilmiselviä asioita ja toistan samoja seikkoja, mutta aika ei riitä projektin kokoaikaiseen seuraamiseen.
Ei ole mitään anteeksipyydettävää. Kiitos tästä! Onhan se niin ettei oikein voi olettaakaan että kaikkea kirjoittamaani luettaisiin, varsinkin kun itsekin tulee tuotettua sekaan aika paljon hälyä ja ennenaikaisia kysymyksiä. Ja sitten sitä kirjoittamalla ajattelemista.
Yhtä kaikki, tuossa MTBR:n linkissä oli tilanne esitettynä hyvin pitkälle. Tokihan minä nyt tämän runkokoon kanssa tässä vaiheessa elän, ja luultavasti se tuntuukin ihan hyvältä kevyessä käytössä. mutta myyntiin se vielä menee, sillä retkipyörällä on tietyt ominaisuudet mitkä liittyvät myös kokoon. Maastopyöristä minulla ei ole kokemusta, mutta ajattelen niin, että jos vaikka suurenpuoleinen runko olisikin hieman vähemmän ketterä tms, niin ei se mitään. Johan rengastila ja pienet välityksetkin tuovat käytööni jotain aivan muuta kuin tottumani tähän mennessä. Haluan siis painottaa retkiominaisuuksia, raskainkin lastein. Suurempi on vakaampi. Tälläisissä perusteissa olen tällä kertaa aivan varmasti perfektionisti, ja itse asiassa juuri tässä asiassa olen myös jo vanha jäärä, jolla on oma vanha näkemys hyvästä, joka on vieläpä nykyään vahvistunut koska nämä jutut tuntuvat olevan jotakin mikä on maailmassa valmista, ja niihin törmää aina uudestaan uusissa nykyajankin kirjoituksissa. (siis juuri tässä retkipyöräaiheessa ole jo hieman konkari, painotan, en muuten =)
Mutta siis, kyllä minä tämän pyörän rakennan, jo mielenkiinnosta ja siksikin ettei se taida mennä kovin helpolla rakentamatta kaupaksi, ja tällaiset vinkit mitä sinultakin olen saanut, ovat mitä tärkeimpiä vaihtoehtoina ja suunnitelmieni työkaluina. Siis kun en vielä kolme viikkoa sitten tiennyt nykyisistä komponenteista käytännöllisesti katsoen mitään! Minä ajattelen asiaa, koitan päästä rakentamaan pyörän, koeajamaankin. Ei pelkällä mittailulla ja sovittelulla pitkälle pötkitä. Se on nyt aika pitkälle tehty. Toki sitäkin pitää myös jatkaa, ja siinä on nuo ehdotuksesi tarkasti myös katsottava.
Siihen että sen Cressun yläotteen korkeudella olisi Fargon alaote, ei minulla ole mitään ihmeempiä perusteluita. No tietysti se, että tuossa on hyvä ajaa ja jopa vastatuuleen sillä välttävästi menee kun on vain kyyrymmässä. Ei ehkä kuitenkaan loputtoman pitkään. Tämä suunnittelemani sijainti on jonkinlainen tavoitearvo sovitukseen, mutta voihan se olla että lopulta eroa vanhaan tulee laitettua vain puolet tästä.
Tuossa sinun maastopyörässäsi on jyrkempi satulaputki, joten myös rungon reach on pitempi kuin lähinnä vastaavan pituisessa Fargossa (XXL: HTT 610).
tienlaita - 21:03, 10.12.2009 » ...Siihen että sen Cressun yläotteen korkeudella olisi Fargon alaote, ei minulla ole mitään ihmeempiä perusteluita. No tietysti se, että tuossa on hyvä ajaa ja jopa vastatuuleen sillä välttävästi menee kun on vain kyyrymmässä. Ei ehkä kuitenkaan loputtoman pitkään. Tämä suunnittelemani sijainti on jonkinlainen tavoitearvo sovitukseen, mutta voihan se olla että lopulta eroa vanhaan tulee laitettua vain puolet tästä. Tuossa sinun maastopyörässäsi on jyrkempi satulaputki, joten myös rungon reach on pitempi kuin lähinnä vastaavan pituisessa Fargossa (XXL: HTT 610).Tuohon tangon korkeuteen palatakseni. Haetko samaa horisontaalietäisyyttä satulan kärjen ja ohjaustangon välillä kuin maantiepyörässä? Jotenkin tuo tangon korkeus näyttää minun silmään hurjan korkealta. Mielestäni tuota kannattaa ehdottomasti testata kasaamalla pyörä ja mittailemalla sitten käytännössä erilaisia vaihtoehtoja. Hyvä apuväline on halpa säädettävä ohjainkannatin (taitaa Biltemasta löytyä) tai vaikka kaksi eripituista.
Tuon oman pyöräni kohdalla vain halusin tuoda ilmi millaisilla mitoilla itse ajan. Toki tuo “reach” on suurempi, mutta olen myös sinua hieman pidempi.
dILETANTTI - 21:25, 10.12.2009 » Tuohon tangon korkeuteen palatakseni. Haetko samaa horisontaalietäisyyttä satulan kärjen ja ohjaustangon välillä kuin maantiepyörässä? Jotenkin tuo tangon korkeus näyttää minun silmään hurjan korkealta. Mielestäni tuota kannattaa ehdottomasti testata kasaamalla pyörä ja mittailemalla sitten käytännössä erilaisia vaihtoehtoja. Hyvä apuväline on halpa säädettävä ohjainkannatin (taitaa Biltemasta löytyä) tai vaikka kaksi eripituista. Tuon oman pyöräni kohdalla vain halusin tuoda ilmi millaisilla mitoilla itse ajan. Toki tuo "reach" on suurempi, mutta olen myös sinua hieman pidempi.Joo, mutta jännä juttu että Fargo XXL on lyhyempi runko käytännössä kuin omasi!
Saddle-Handbar, horisontaalisesti tai muuten, ei ole kiveen kirjoitettu, mutta lähtökohdan tuo Crescent antaa. Kaavailemani korkeus on silmiinpistävän suuri, sen tiedän. Sitten taas tässä on aika vekkuli säätö vertailuksi, pitkällä ja korkealla: 63xc.com--Reviews | Monster
Täytyy tosiaan päästä kokeilemaan vaihtoehtoja. Sen verran paljon siellä Biltemassa kuuluu olevan tarpeellista, että kai sitä voisi järjestää matkaa sinne jossain Helsinginreissun yhteydessä.
Vielä palaan tuohon mainitsemaani perfektionismiin ja muuhun edellä kirjoittamaani. Siihen nyt liittyy sekin., että tämä hankinta on niin ainutlaatuinen minulla, että siksikin pitäisi onnistua kaikin tavoin oman näkemyksen mukaan. Ja tästä runkokoosta voi todeta myös niin päin, päin vastoin kuin että saahan tämän largen sopimaan, että niinpä saa XXL:n myös. Miksi siis ei se? Ja vielä tuosta ketteryys/vakavuus aspektista: siinä kyllä ollaan varmasti melko hienosäädössä, koska taulukkoa tutkien erot ovat niin pieniä eri kokojen välillä.
Myin juuri unelmieni maantiepyörän, koska se oli kokoa 56cm. Ja viimeisellä lenkillä kesällä sillä kaaduin oikein kunnon kuperkeikan minä tangon yli ja pyörä kengissä kiinni perässä yli. Pyörä tuli maahan tasan satula edellä. Ja sitten huomaan ostaneeni itse asiassa juuri samankokoisen…
Olihan se tietty oma moka kun piti hiekkatiellä lepuuttaa selkää maantien jälkeen ilman käsiä. Mutta jotenkin epäilen että suuremmalla sitä ei olisi sattunut, kun ei ole ennenkään sattunut muilla pyörillä, vaan siitä olisi selvinnyt tasapainon horjahduksella. Ja muut pyörät ovat kaikki olleet suurempia.
Tokihan se on ohjainkulmasta paljon kiinni, tiedän. 
Mutta nämä on myös fiilisjuttuja. Ehkä jopa identiteettiasioita: ensimmäinen täysikokoinen pyöräni vuonna 1979 oli jotain 63 tai 64cm korkea vihreä viisivaihteinen Raleigh Sprite. Ja se oli minun pyöräni ja se oli hyvä. Ja monta vuotta, aivan järjettömästi, tuli sillä ajeltua. Yhtenä keväänä pidin jopa ajopäiväkirjaa: siinä oli viikottain yksi tai korkeintaan kaksi välipäivää, mutta muuten aina 30-100km lenkkejä, kuukausitolkulla. Usein kaverin kanssa, usein yksin. Ja se Raleigh oli painava retkipyörä, josta otin tietenkin lokarit ja tarakan pois. Suoran tangon vaihdoin heti myös käyrään - enkä tiennyt stemminpituuksista mitään - vaan onneksi se tuli sattumalta hyväksi. Ihan pikku nysä se stemmi oli. Tangon sain naapurilta. Jarrukahvat kävin ostamassa, Mafak merkkiset kokometalliset. Ne on minulla vieläkin kun ovat niin kauniit esineet.
Olisi nyt viimein aika laittaa loputkin tilaukset vetämään.
Huomasin irtorattaita kasipakkaan olevan tarjolla. Sellainen olisi fiksu systeemi, missä voisi vaihtaa yksittäisiä rattaita. Vaan mitäpä nuo erilaiset sitten oikein ovat, kun näkyy S R AK T V merkinnöillä niitä. Huh! Kaikki on kuitenkin HG90.
Ja mikä on sellainen pakka johon ne sopivat? Tämäkö: https://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=2173
Löysin sentään irtorattaiden kirjainten merkityksen. Mutta missä niitä pakkoja myydään, mihin ne sopivat?