26.3.2017
17.3.2016
Tämmönen tänään:
Olen lähes koko sen ajan, kun olen pyörien osia harrastanut ollut myös heikkona ylihintaisiin, vanhoihin ja erityisesti epästandardeihin osiin. Viimeiseen näistä tahtomattani, mutta jotenkin niiden pariin aina ajautuneena.
Jotkut lukijoista saattavat muistaa keväisen, ehkä hieman yli-innokkaan seikkailuni erään italialaisen velodromin mukaan nimettyjen pyöränrunkojen ja niihin liittyvien - vähemmän yllättäen - hinnakkaiden osien parissa. Se tarina kuitenkin loppui lyhyeen ja kesä meni jalkamiehenä suruni punavuorelaisessa kuppilassa lasiin hukuttaen.
Keväisten tapahtumien ainakin omasta mielestäni viisastuttamana päädyinkin jälleen kerran selailemaan yksivaihdetta ns. Sillä silmällä.
Eräässä langassa oli puhetta eurooppalaisista vintage-osia myyvistä verkkokaupoista ja tarinan ensimmäiseen kappaleeseen viitaten olin jälleen pulassa.
Siinä näitä mukaedullisia runkoja silmäillessäni katseeni osui musta-pinkkiin kasarihirvitykseen joka etsi uutta kotia. En ole ollut täysin tietoinen siitä, minkä kokoinen runko olisi kokoiselleni ihmiselle sopiva, joten mittailin itseni pikaisen suurpiirteisesti competitivecyclistin ohjeiden mukaan ja kas kummaa, se hirvityshän olisi oikean kokoinen. Ja halpakin vielä. Ainakin niihin NOS Colnagoihn verrattuna…
Yön yli minuutin mietittyäni pistin tilauksen vetämään samalta sivustolta löytyneen aikakausi- ja tyylikorrektin stemmin kanssa. Ohjainlaakerinkin tilasin kun sekin oli halpa.
Nyt kolme viikkoa ja ehkä kaikkia 80-luvun jälkeen ikinä valmistettuja osia pohtineena päädyin sitten tekemään vähän tilauksia. Tässä vaiheessa olin jo hankkinut toisen stemmin, kolme satulatolppaa, kammet ja keskiön. Kun halvalla sai. Kevään aikana massiivisesti tyhjennellystä stashista löytyi vielä satula, sopivan pituset puolat, kymmentä eri tankonauhavaihtiehtoa, foamigripit ja jotain muuta pientä.
Nyt on siis hankittuna/tilattuna rungon lisäksi kaks ohjainlaakeria yhden jo valmiiksi olemassa olleen lisäksi, kolme eri tankovaihtoehtoa, kaks stemmiä, kolme tolppaa. Kun halvalla sai.
Tämmöstä on siis tulossa:
Runko ja haarukka: Koga Miyata Excerciser , 58cm, vm. 1989. Tuplaohennettua “Hardlite FM-2” putkea joka rungolla ilmoitetun painon perusteella (2,32kg) tarkoittaa ilmeisesti samaa kun viemäriputki.
Voimansiirto: Dura Ace FC-7410 170mm ja niihin sopiva BB-7410 103mm pituisena ja ihan NOS/NIB (kun halvalla sai). Rattaat eteen ja taakse velosololta. Taakse pulttiratas koska maantiekampien ketjulinjat. Ketju Dura Ace / XTR - etuliittein varustettu CN-7701.
Ohjainlaakeriksi noista kolmesta päädyin pistämään kuitenkin mustan Chris King 2nut:in.
Navat XT. Takana perus M756L konvertoituna ja edessä M752 koska XT ja nauruhalpa.
Pinnat mustat revot ja kehiksi löyty Christoph Nies’in saksalaisesta verkkoboutiquesta oman ymmärrykseni mukaan jarrupinnattomat versiot hänen käsin valitsemistaan artesaanikiekoista mallia Kinlin XR-200. Reikiä 32. Paino pitäs jäädä kiekoilla siihen about 1500g tietämille tai sitten ei.
Satulatolppia on nyt kolme joista kaks on rumia ja yks on painava. 26.8mm Richeyt yläfemmassa 2€/kpl - kas, ostanpa samantien kaksi. Fillaritorilta 300g musta .243 racing joka näyttää etäisesti thomsonilta mutta painaa melkein tuplat.
Tolpan nokkaan Kiinasta kokeiluun täyskuitunen Spessun Toupea kovasti ulkoisesti muistuttava lipare tai sitten joskus lahjoituksena saatu, sittemmin nyljetty ja koiran hampaanjälkiä itseensä ottanut concor supercorsa. Ja perse kiittää.
Mitähän muuta.
Rahaa mennyt tässä vaiheessa 754,97€ 802,87€ 838,85€ ja vielä rattaat ja renkaat ostamatta. 983,85 En ehkä saanutkaan niin halvalla…
E. Ei vitu mikä burger-romaani. Kuvia tulee ku kamaa alkaa pudota postiluukusta.
E2. Löyty kuvia rungosta:
E3. Kirjotusvirhe johon jukkas viittasi editoitu. Ja väliaikatietoa sen verran, että tolppia on neljä. Kuinkakohan monta pitää vielä ostaa että riittää…
Muutama kuva mitä tulossa:
http://i.imgur.com/Z9cuSX7.jpg
http://i.imgur.com/GvaW2z4.jpg
