Tuosta on tosiaan nyt vaikea sanoa mitään. 1981 Crescenttien geometria suunniteltiin uudelleen, ja kilpamallit muuttuivat siten, että emäputki ja satulaputki olivat enemmän keskenään samansuuntaisia. Sitä ennen emäputki oli jyrkemmässä kulmassa. Vähän niin kuin tuossa kuvassa asia on. Kuitenkin: Noiden vanhojen mallien pysty ja vaakaputken suhde oli semmoinen, että pyörät olivat lähinnä lyhyitä ja korkeita. Juuri päin vastoin, kuin kuvasta nyt näyttäisi asia olevan. Kysymys: Onko kuva kamerasta johtuen vääristynyt ? Mikä on vaakaputken ja pystyputken (c-c) mittojen todellinen keskinäinen suhde ?
Sitten on niin, että Crescentillä tuli jotain sekoilua sen tuotantonsa kanssa joskus 1984 -1985. Hyviäkin malleja ostettiin lähinnä mistä sattuu, ja lähinnä teipattiin Crescenteiksi. (Aaargh…) Ja jostain 1985 tai 1986 eteenpäin Crescent osti ne huippumallinsa Merckxin tehtailta Belgiasta, ja kopioi ne mitat sitten näihin omatekemiin TAI aasiassa alihankintana valmistettuihin runkoihin niin, että geometria oli jotakuinkin sama kuin huippumalleissa. = Nämä ovat niitä oikeasti (minusta) hyviä ajettavia ja näissä on ne ns. “modernit” runkomitat. Edelleen osassa alemmista malleista on se ikävä ranskalainen keskiö. Se riivasi esim. 92316 mallia ainakin vuoteen 1991, koskapa omani on tuolta vuodelta ja ranskalaisella keskiöllä.
Tavallaan “oikeiden” Crescent kilpureiden taru päättyi siihen vuoteen 1985. Sen jälkeen ne parhaat pyörät ovat olleet oikeasti jonkun muun tekemiä. Edelleen: Merckx oli itse 190 senttiä pitkä, ja “keksi” vielä sen “Century” geometrian, jossa satulaputki on enemmän taaksepäin kallistettu. = Painopiste tuli taaemmaksi, ja etupään keveneminen teki pyörän herkemmän tuntuiseksi. Ajoasento piteni, ja edessä olevat kädet avasivat rintakehää paremmin. Tämä piirre näkyy niissä Merckxin pyörissä, ja tämän piirteen Crescent sitten kopioi alaspäin pitkin halvempaa mallistoa.
'80 -luvun lopulla japanin jeni oli halpa (lue: aasiassa käytetty valuutta) ja sen turvin siellä teetettiin aika paljonkin alihankintaa. Olisi ollut aika outoa, että putket tulevat Tangelta ja Ishiwatalta, ja työ sitten olisikin tehty ja teetetty ruotsissa… mitään oikeaa tietoa ei ole yhtään mistään, mutta yleinen realiteettien taju kyllä kertoisi myös runkojen valmistuneen kokonaan kaukoidässä. Edelleen: se ei tee niitä mitenkään huonoiksi. Asia vain piilotettiin ja salattiin aika visusti. Made in Japan merkitsi aikoinaan suurelle yleisölle samaa, kuin Made in China vielä muutama vuosi sitten. Siitä ei ollut varsin mainoslauseeksi.
Veikkaus a) : Runko on tehty ruotsissa joskus esim. 80-luvun aivan alussa ja kuva valehtelee todella rajusti ne mittasuhteet rungossa.
Aika määre menee jonnekin tuonne, koska vielä vanhemmissa pyörissä olivat ne todella kauniit koristeelliset Nervex muhvit.
Veikkaus b) : Runko on esim. vaikka Peugeotin alihankintana Crescentille tekemä ehkä esim. joskus 1985 tienoilla. Näin siksi, että kun tuosta ajankohdasta eteenpäin huippumallien tuotanto meni Belgiaan, ja niiden pitkänomaiset mitat kopioituvat pikkuhiljaa muihinkin alempiin malleihin.
Tuosta kuvan rungosta: Näyttää nätiltä ja kulkevalta peliltä, ja voipi olla jollekin sangen haluttu. Itselläni sydän sykkii lähinnä näille '80-luvun lopun ja '90 -luvun alun vehkeille, joissa on lähes yhdensuuntainen satulaputki ja emäputki, ja joita on helppo ja leppoisa ajaa, ja jotka sopivat tämmöiselle vähän verkkaisellekin. Pyörä on tasapainossa, eikä äkikseltään vie yhtään mihinkään suuntaan. Päälle voi melkein torkkua. Ja tämä on vain siis yksi mielipide tuosta aiheesta. Minulla on pitkä selkä ja lyhyet jalat. Loppupään tuotannon geometria sopii paremmin minulle.
Rajua ja herkkää kilpuria havitteleva ei noista tuotannon loppupään vehkeistä luultavasti kovinkaan paljoa perusta. Minä taas olen sitä mieltä, että tuo retkimalli 92309 räjäytti potin 61 sentin rungolla, jossa on jopa 62 senttinen vaakaputki. Jossain italiaanossa tuossa koossa vaakamitta on pahimmillaan - no sanotaan että lyhimmillään, niin ei tule arvolatausta - luokkaa 57 senttiä. Tuo viiden sentin ero on todella paljon. Ja hän, joka tuon pituuseron tarvitsee, hän on siitä myös valmis maksamaan. Ja asia tietenkin toimii suuntaan jos toiseenkin.
Ei niissä Crescenteissä siis mitään muuta erikoista ole. - Muuta kuin se ikävä ranskalainen keskiö. Kaikki ne ovat riittävän hyvästä teräksestä tehtyjä, mutta niin ne ovat maineikkaat ja laadukkaat muutkin pyörät. - Joita muuten on paljon. Lisäksi Crescentit ovat yksityiskohdiltaan aika arkisia pyöriä verrattuna kauneimpiin italialaisiin pyöriin.
Minä löysin Crescenteistä vain itselleni sopivat mallit, ja ne ovat 1/10 hinnaltaan liki saman oloisista aidoista Merckxeistä, joita jo keräillään ja joiden hinnat hipovat pilviä. Aito Merckx Corsa Extra painaa Columbus rungoltaan 2050 grammaa, ja sama kapistus tehtynä Ishiwatan teräksestä painaa 2200 grammaa. Eroa on 150 grammaa ja kymmenkertainen hinta. Ainakaan minulle valinta ei ole vaikea. Haarukan painossa on samoin noin sadan gramman ero. Edelleen: kestän kyllä tuon eron.
Jos alan horisemaan ihka aidon Merckxin tarpeesta, menen peilin eteen ja otan vatsastani kiinni ja teen hytkyn-hytkyn liikkeen. Sanon ääneen: otetaanpa tästä ensin pois 20 000 grammaa, ja aletaan sitten sairastaa sitä rungon vajaata 200 grammaa. ← on tässä vielä toivoa, kun on sentään jonkinasteista itseironian tajua.
Painotan ja jankutan taas sitä laskurin käsitettä: http://www.competitivecyclist.com/za/CCY?PAGE=FIT_CALCULATOR_INTRO
Se “oikean” pyörän hankkiminen alkaa aina tuosta oikeiden mittojen selvittämisestä. Sitten stemmillä (joita kaikki tietenkin omistavat ison nipun ja eri pituuksia) säädellään sitä käyttö tapaa ja sitä, minkälaisessa käytössä pyörä on. Kun se rungon peruskoko ja mittojen keskinäinen suhde kroppaan ja sen mittasuhteisiin on oikea, pyörän käyttötarkoitusta voi aina muuttaa mielensä mukaan.
Katsokaa muuten ajatuksen kanssa se opastusvideo. Mittoja ei kannata ottaa yksikseen.
Tuure
-.-