Tunnistusapua (Cressu ja Rossin)

Tuosta on tosiaan nyt vaikea sanoa mitään. 1981 Crescenttien geometria suunniteltiin uudelleen, ja kilpamallit muuttuivat siten, että emäputki ja satulaputki olivat enemmän keskenään samansuuntaisia. Sitä ennen emäputki oli jyrkemmässä kulmassa. Vähän niin kuin tuossa kuvassa asia on. Kuitenkin: Noiden vanhojen mallien pysty ja vaakaputken suhde oli semmoinen, että pyörät olivat lähinnä lyhyitä ja korkeita. Juuri päin vastoin, kuin kuvasta nyt näyttäisi asia olevan. Kysymys: Onko kuva kamerasta johtuen vääristynyt ? Mikä on vaakaputken ja pystyputken (c-c) mittojen todellinen keskinäinen suhde ?

Sitten on niin, että Crescentillä tuli jotain sekoilua sen tuotantonsa kanssa joskus 1984 -1985. Hyviäkin malleja ostettiin lähinnä mistä sattuu, ja lähinnä teipattiin Crescenteiksi. (Aaargh…) Ja jostain 1985 tai 1986 eteenpäin Crescent osti ne huippumallinsa Merckxin tehtailta Belgiasta, ja kopioi ne mitat sitten näihin omatekemiin TAI aasiassa alihankintana valmistettuihin runkoihin niin, että geometria oli jotakuinkin sama kuin huippumalleissa. = Nämä ovat niitä oikeasti (minusta) hyviä ajettavia ja näissä on ne ns. “modernit” runkomitat. Edelleen osassa alemmista malleista on se ikävä ranskalainen keskiö. Se riivasi esim. 92316 mallia ainakin vuoteen 1991, koskapa omani on tuolta vuodelta ja ranskalaisella keskiöllä.

Tavallaan “oikeiden” Crescent kilpureiden taru päättyi siihen vuoteen 1985. Sen jälkeen ne parhaat pyörät ovat olleet oikeasti jonkun muun tekemiä. Edelleen: Merckx oli itse 190 senttiä pitkä, ja “keksi” vielä sen “Century” geometrian, jossa satulaputki on enemmän taaksepäin kallistettu. = Painopiste tuli taaemmaksi, ja etupään keveneminen teki pyörän herkemmän tuntuiseksi. Ajoasento piteni, ja edessä olevat kädet avasivat rintakehää paremmin. Tämä piirre näkyy niissä Merckxin pyörissä, ja tämän piirteen Crescent sitten kopioi alaspäin pitkin halvempaa mallistoa.

'80 -luvun lopulla japanin jeni oli halpa (lue: aasiassa käytetty valuutta) ja sen turvin siellä teetettiin aika paljonkin alihankintaa. Olisi ollut aika outoa, että putket tulevat Tangelta ja Ishiwatalta, ja työ sitten olisikin tehty ja teetetty ruotsissa… mitään oikeaa tietoa ei ole yhtään mistään, mutta yleinen realiteettien taju kyllä kertoisi myös runkojen valmistuneen kokonaan kaukoidässä. Edelleen: se ei tee niitä mitenkään huonoiksi. Asia vain piilotettiin ja salattiin aika visusti. Made in Japan merkitsi aikoinaan suurelle yleisölle samaa, kuin Made in China vielä muutama vuosi sitten. Siitä ei ollut varsin mainoslauseeksi.

Veikkaus a) : Runko on tehty ruotsissa joskus esim. 80-luvun aivan alussa ja kuva valehtelee todella rajusti ne mittasuhteet rungossa.
Aika määre menee jonnekin tuonne, koska vielä vanhemmissa pyörissä olivat ne todella kauniit koristeelliset Nervex muhvit.

Veikkaus b) : Runko on esim. vaikka Peugeotin alihankintana Crescentille tekemä ehkä esim. joskus 1985 tienoilla. Näin siksi, että kun tuosta ajankohdasta eteenpäin huippumallien tuotanto meni Belgiaan, ja niiden pitkänomaiset mitat kopioituvat pikkuhiljaa muihinkin alempiin malleihin.

Tuosta kuvan rungosta: Näyttää nätiltä ja kulkevalta peliltä, ja voipi olla jollekin sangen haluttu. Itselläni sydän sykkii lähinnä näille '80-luvun lopun ja '90 -luvun alun vehkeille, joissa on lähes yhdensuuntainen satulaputki ja emäputki, ja joita on helppo ja leppoisa ajaa, ja jotka sopivat tämmöiselle vähän verkkaisellekin. Pyörä on tasapainossa, eikä äkikseltään vie yhtään mihinkään suuntaan. Päälle voi melkein torkkua. Ja tämä on vain siis yksi mielipide tuosta aiheesta. Minulla on pitkä selkä ja lyhyet jalat. Loppupään tuotannon geometria sopii paremmin minulle.

Rajua ja herkkää kilpuria havitteleva ei noista tuotannon loppupään vehkeistä luultavasti kovinkaan paljoa perusta. Minä taas olen sitä mieltä, että tuo retkimalli 92309 räjäytti potin 61 sentin rungolla, jossa on jopa 62 senttinen vaakaputki. Jossain italiaanossa tuossa koossa vaakamitta on pahimmillaan - no sanotaan että lyhimmillään, niin ei tule arvolatausta - luokkaa 57 senttiä. Tuo viiden sentin ero on todella paljon. Ja hän, joka tuon pituuseron tarvitsee, hän on siitä myös valmis maksamaan. :sunglasses: Ja asia tietenkin toimii suuntaan jos toiseenkin.

Ei niissä Crescenteissä siis mitään muuta erikoista ole. - Muuta kuin se ikävä ranskalainen keskiö. Kaikki ne ovat riittävän hyvästä teräksestä tehtyjä, mutta niin ne ovat maineikkaat ja laadukkaat muutkin pyörät. - Joita muuten on paljon. Lisäksi Crescentit ovat yksityiskohdiltaan aika arkisia pyöriä verrattuna kauneimpiin italialaisiin pyöriin.

Minä löysin Crescenteistä vain itselleni sopivat mallit, ja ne ovat 1/10 hinnaltaan liki saman oloisista aidoista Merckxeistä, joita jo keräillään ja joiden hinnat hipovat pilviä. Aito Merckx Corsa Extra painaa Columbus rungoltaan 2050 grammaa, ja sama kapistus tehtynä Ishiwatan teräksestä painaa 2200 grammaa. Eroa on 150 grammaa ja kymmenkertainen hinta. Ainakaan minulle valinta ei ole vaikea. Haarukan painossa on samoin noin sadan gramman ero. Edelleen: kestän kyllä tuon eron.

Jos alan horisemaan ihka aidon Merckxin tarpeesta, menen peilin eteen ja otan vatsastani kiinni ja teen hytkyn-hytkyn liikkeen. Sanon ääneen: otetaanpa tästä ensin pois 20 000 grammaa, ja aletaan sitten sairastaa sitä rungon vajaata 200 grammaa. ← on tässä vielä toivoa, kun on sentään jonkinasteista itseironian tajua.

Painotan ja jankutan taas sitä laskurin käsitettä: http://www.competitivecyclist.com/za/CCY?PAGE=FIT_CALCULATOR_INTRO

Se “oikean” pyörän hankkiminen alkaa aina tuosta oikeiden mittojen selvittämisestä. Sitten stemmillä (joita kaikki tietenkin omistavat ison nipun ja eri pituuksia) säädellään sitä käyttö tapaa ja sitä, minkälaisessa käytössä pyörä on. Kun se rungon peruskoko ja mittojen keskinäinen suhde kroppaan ja sen mittasuhteisiin on oikea, pyörän käyttötarkoitusta voi aina muuttaa mielensä mukaan.

Katsokaa muuten ajatuksen kanssa se opastusvideo. Mittoja ei kannata ottaa yksikseen.

Tuure

-.-

Tuosta Rossinista, sitä ei kannata aliarvioida “peruscromoksi” kuten jussi jo kertoi. “Columbus”-tai “Reynolds”-tarra ei ole mikään suoranainen laadun tae, eikä moisen tarran puute huonon laadun tae.

Cressussa on takavaihtajan kaapelinvienti BBn ja chainstayn alapuolinen mikä sais meikäläisen arvailemaan varsin tuoretta mallia (-80 ->). Myös takajarrun yläputkeen juotetut ohjurit minusta kielisivät tästä, 70-luvun pyörissä niitä ei tainnut vielä olla.

Mutta tämä nyt oli mutua…

tle88 - 7:18, 31.10.2009 » Aito Merckx Corsa Extra painaa Columbus rungoltaan 2050 grammaa, ja sama kapistus tehtynä Ishiwatan teräksestä painaa 2200 grammaa. Eroa on 150 grammaa ja kymmenkertainen hinta. Ainakaan minulle valinta ei ole vaikea.
Nyt on pakko mainita Bastin minulle eilen kiikuttamasta Ishiwatasta. Näitä ilmeisesti vieläkin löytää Tampereen Kone&Väristä (vaimikäsenytoli). 61cm c-c (pysty) 57.5cm c-c (vaaka) Ishiwata 022 runko - VIELÄ PAHVEISSA. Nämä ovat todella hyvän hintaisia, suosittelen soittamaan jos isoilla miehillä on rungon tarvetta.

Kiitokset vielä kerran Bastille roudauksesta.

Randomm,oliko pakko mainita :slight_smile:
Pitääpä käydä utelemassa piakan päällä,mä siellä jo kerran kävin keulaa metsästämässä,mutta rungoista ei tullu puhetta.

Niin minkäs kokoinen toi kresentti olikaan,pituux x vaaka ?
Mikähän tollasen oranssin värikoodi mahtaa olla,tai lähin vastaava?

paljos noi ishiwatat kustantaa? ei sillä että tarvetta ois, mut ihan varmuuden vuoksi…

Mjaa, basti tietää tarkemmin hintapolitiikan - mä ymmärsin että se muodostuu pärstäkertoimesta ja myyjästä jollain kaavalla. Parikymppiä tms. Mun versiossa on helmeilevä sininen maalipinta ja joku kiinni juuttunut keskiö jolla ei ilmeisesti ole ajettu koskaan.

Tulikos siinä sinisessä versiossa etuhaarukkaa mukana ollenkaan? Käsittääkseni ne siniset on 63cm, tai sillä koolla niistä on mulle muistaakseni rautavärissä puhuttu. Tiedä sitten kuka ne on mitannut ja kuinka hyvin.

Parissakympissä hinnat tuntuu pyörivän. Useamman kun ostaa voi saada halvemmalla.

Crescentillä oranssin värin koodi oli muistaakseni 82.

Valkoinen 51
Vadelmanpunainen 80
Vihreä 36
Sinilila 56
Lila 48
Musta 64
Keltainen 1
Sininen metalli 63
Punainen metalli 86
Punainen 84
Syklaamin punainen 24

Tuommoiset ainakin vuoden 1991 luettelosta äkkivilkaisulla. Värin 82 oranssin tempaisin ulkomuistista, eikä se ole aivan 100% tarkka tieto. Siis: Muistaakseni se on kuitenkin tuon värin koodi.

Tekeekö tiedolla sitten mitään, kun Crescentin värejä ei varsin saa, eikä käytetty värikoodi järjestelmä ole tiedossa.

Tuure

-.-

No voi helevetti… 63 senttisiä parilla kympillä ja PÄRSTÄN mukaan… oi miksi minä olen aina tuomittu häviämään ?

Josko Hoolie kävisit kurppaisemassa pari kolme ylimääräistä, ja tekisit sitten kohtuullista tiliä itsellesi myykäisemällä minullekin ainakin yhden tai mieluummin kaksi tuommoista. Tulevina vuosina, jos ne eivät minulle sovi, käytän niitä vaikka vaihdon välineinä piiiiiiitkiiiiiin Crescentin runkoihin tms.

Tällä puheella. Ok ?

Tuure

Kyllähän mä voin maanantaina käydä siel aamusesta tsekkaamassa tarjonnan ja sillain.

Nyt on otettu mittoja tuosta cressusta: pysty c-to-c 59cm ja vaaka sama. Ja mitä noihin kulmiin tulee, niin sekä emä- että pystyputki näyttäisivät olevan samoilla kulmilla.
Ja vuosilukuveikkaukseki heittäisin itse osasarjasta ja värityksestä päätellen mielummin lähemmäs 80-luvun loppua kuin alkua. Tiedä sitä sitten.
Ja se kuva todellakin valehtelee! Otettu nopeasti ja turistimaisesti yläviistosta!

Rossinin laadun ylistyskin yllätti positiivisesti. Joutunee ehkä tusailemaan tuosta kesäksi kihnuttimen…

tle88 - 7:07, 1.11.2009 » 63 senttisiä parilla kympillä ja PÄRSTÄN mukaan...
Kuten taisin tuolla aikaisemmin mainita niin se 63cm mainostettu on oikeasti 61cm c-c pystyyn ja 57,5cm c-c vaakaan. Eli korkeaa ja lyhyttä.
tnts - 10:24, 1.11.2009 » paljos noi ishiwatat kustantaa? ei sillä että tarvetta ois, mut ihan varmuuden vuoksi...
Jos meet, niin ota mulle yks "63"senttinen viel mukaan... =)

Kiitos randomm tästä tiedosta… Minulta meni ajatus noista uusiksi. Luulin niitä pitemmiksi, kun käsitin sen rungon Nopsa Finntouriksi, ja Tekniikan Maailma 8/1982 kirjoitti urheilupyörä katsauksessaan näin: “Nopsa luokiteltiin kevyeksi retkipyöräksi. Japanilainen Ishiwatan runko on pitkähkö, ja ajotunnelmat sen mukaiset. Pyörä kulkee vakaasti istuen ja seisten, mutta urheilullinen herkkyys puuttuu.” Edelleen toisaalla testissä: “Siten maininta herkkyys puuttuu ei ole negatiivinen asia, jos pyörän käyttäjä hakee rauhalliseen ajotyyliin sopivaa ajokkia.”

Kaikkia testin pyöriä luonnehdittiin hyviksi ajaa, ja muutenkin aika laadukkaiksi. Otanta oli mallistojen paremmasta päästä ja pyörissä oli suhteellisesti ottaen hyvät varusteetkin.

=> Meinasin jo kovasti lämmetä noille rungoille, mutta tuo vaakaputken pituus pysäytti hamstraus vietin ylikuumenemisen. Eivät nuo nyt ihan Nopsa Finntoureilta äkikseltään vaikuta, jos rungon pituus onkin vain 57,5 senttiä isossa koossa. Eivät ainakaan semmoisilta Finntoureilta, joita on TM:ssä testattu. Ei kai nyt kukaan luonnehdi 57,5 senttistä vaakaputkea pitkähköksi ?

Tietenkin pyörätehdas Haapala osti niitä runkoja aina erän kerrallaan, ja teki niistä sitten Nopsia. Runkoa on siis mahdotonta jäljittää mihinkään muinaiseen lehtikatsaukseen tai valmistajan malliin. Tuollaista se OEM valmistuksena olevien osien ostaminen on. Kukaan ei tiedä niistä yhtään mitään.

Noin yleisesti ottaen Ishiwata on hyvä ja maineikas valmistaja, ja 022 tarkoittaa ohennussarjaa 0.9-0.6-0.9 ja tuosta tehdyn rungon painoksi tulee noin 2200 grammaa ja haarukan paino on arviolta noin 800 grammaa. = 3 kilon yhdistelmä. Tuo oli menneinä aikoina hyvin asiallinen lukema.

Tuure

-.-

Eikö tämä runko ole Ciöcc?

http://img205.imageshack.us/img205/5165/whatwhat.jpg

runko uudelleen maalattu ja ei muita leimoja/merkkejä.

[EDIT: eihän tämä ollutkaan mikään yleinen tunnistus tredi… ]

^ Näyttäähän tuo samalta kuin miltä ne googlella näyttävät, mutta periaatteessa kai chainstayden yläpäissä ja takana jarrusillassa pitäisi olla Ciöcc-kaiverrukset.

Mutta entäs jos se onkin Conti?
“It is said that Conti frames were built by Ciocc and that it was simply another brand name of theirs … certainly this frame is exceptionally nice quality and has a Ciocc style cutout in the BB shell.”

Mutta siis mistäs tässä nyt oikein on kyse…?

^
“chainstayden yläpäissä ja takana jarrusillassa pitäisi olla Ciöcc-kaiverrukset.” ei ole mitään merkintää… outoa. Pitäiskö mun nyt sitten laittaa kuva koko fillarista? Joutuu laittaa Timpan Power Black/Wolber postin jatkoksi vähän niin kun “haastajaksi” < radalle siis.

tunnistusnakki pösö-guruille:

iso pösön runko,saattaa olla 80-90 luvun taitteilta ellei jopa ysärikamaa.
rungon alapuolisko lumivalkoinen,ja vaihtuu häivyttämällä ylöspäin mentäessä vaalean violetiksi/liaksi metalliväriksi.Vinoputkessa tumman violetti peugeot teksti,mitään muita kirjasinteippejä ei ole,mutta tossa missä väri vaihtuu pystyputkessa,on tolanen roisketyyppinen,niinkun pensselillä huidottu kuvio,jossa väreinä(ylhäältä alas) tumma violetti-pinkki-keltainen-valkoinen.Sama kuvio ja värit toistu vaakaputken teipissä.

Pystyputki 60
Vinoputki 64
Vaakaputki 59
kaulaputki n.18.7 eli 19,kaulaputken alapäässä,takana merkintä “N”
Takahaarukka 41 (alempi)
Takahaarukka 55 (ylemmät)

Vaakaputkessa reynolds 501 tarra ja vaihtajan kiinnikkeet,sekä juomapullon kiinnikkeet.Pullonkiinnikkeet löytyy myös pystyputkesta.

Takahaarukanpäät on lähes pystysuorat,ei säätöruuveja laisinkaan,vaihtajankorva on.

Myös ketjun “riipuketappi” löytyy pakan yläpuolelta haarukasta.

Takajarrun kiinnike on,tollanen holkki keskellä poikittaisputkea,mitään takaritsin/lokarin kinikettä ei ole,paitsi keskiön takana olevassa pienessä putkessa,mitään seisontajalan kiinnikettä ei löydy.

Takahaarukassa on yksi vaijerinkuoren pidike n80mm ennen akselinkorvaketta.takajarrun vaijerinkuoren pidikkeitä on 3 kpl vaakaputken alapuolella.keskiön alapuolella 1 reikä,n.7mm.

runkonro 2c7 39 926.

Tässä ainakin vähän samanlainen; eri väriset nuo “pensselivedot” tosin. Ja kulkeepa jarruvaijerikin vaakaputken päällä. Täältä silti varmaan kannattaa etsiskellä jotain.