Hiilikuitu vs. hiilikuitu

kid_scientifik - 12:20, 15.4.2015 » kerros nyt foorumille, että jos on pakko ostaa tuota alibabapaskaa, niin mikä tolkku on ostaa siitä noin tökerösti feikattuja versiota eikä vastaavaa rapaa logottomana?
Kun palstalta tuntuu, esimerkiksi nimimerkki timomalta, löytyvän tietämystä ja osaamista hiilikuidun suhteen, olisi kiinnostavaa kuulla, miten brändätty hiilikuitu eroaa tai saattaa erota samoilla muoteilla tehdystä brändäämättömästä hiilikuidusta.

Kopiosuojasta, tuotannon eettisyydestä ja muusta aihetta liippaavasta taitaa jo löytyä omat keskustelunsa, joten tässä voisi keskittyä ihan insinöörinäkökulmasta hiilikuidun rakenteisiin.

Negaatio taisi jossain todeta, että hänen SMP-kopionsa ei jousta pyllyn alla lainkaan samalla tavalla kuin aito asia. Mistä moinen voisi johtua?

NKOTB - 12:53, 15.4.2015 »
kid_scientifik - 12:20, 15.4.2015 » kerros nyt foorumille, että jos on pakko ostaa tuota alibabapaskaa, niin mikä tolkku on ostaa siitä noin tökerösti feikattuja versiota eikä vastaavaa rapaa logottomana?
Kopiosuojasta, tuotannon eettisyydestä ja muusta aihetta liippaavasta taitaa jo löytyä omat keskustelunsa, joten tässä voisi keskittyä ihan insinöörinäkökulmasta hiilikuidun rakenteisiin.
Eiköhän tästä kuitenkin ollut kysymys...

Samaa aihetta “sivuttu” parin sivun verran mm. tuolla:
https://www.yksivaihde.net/old/82&page=396&replies=5410

Mut kyl tää on kiinnostava aihe.

Ittellä tämmönen alle 25 euron kiinatolppa:

Muistuttaa näkemieni kuvien mukaan aika tavalla Ritcheyn Superlogiccia tai wcs-karpoonia. Toki pintakäsittely ja aluosien värit eri. Olisko kellään Helsingissä vastaavaa (ja takuulla aitoa) 27,2 Ritcheytolppaa? Ois kiva tehä vähän vertailuu työn laadun ym. suhteen.

l33t - 12:55, 15.4.2015 »
NKOTB - 12:53, 15.4.2015 »
kid_scientifik - 12:20, 15.4.2015 » kerros nyt foorumille, että jos on pakko ostaa tuota alibabapaskaa, niin mikä tolkku on ostaa siitä noin tökerösti feikattuja versiota eikä vastaavaa rapaa logottomana?
Kopiosuojasta, tuotannon eettisyydestä ja muusta aihetta liippaavasta taitaa jo löytyä omat keskustelunsa, joten tässä voisi keskittyä ihan insinöörinäkökulmasta hiilikuidun rakenteisiin.
Eiköhän tästä kuitenkin ollut kysymys...
Olen kyllä ihan otsaryppyjä myöten kiinnostunut, siitä miksi paska on paskaa, en siitä, miksi joku haluaa nimittää sitä paskaksi.

^mikä on oma kokemuksesi alibabakuidusta ja merkkikuidusta sekä näiden mahdollisista eroista?

tällaisella rajauksella kieltämättä mielenkiintoinen aihe. varsinkin pohjatiedottoman keskivertotyypin mahdollisuudet ja todennäköisyydet erottaa sekunda priimasta tai vaikkapa vaarallisimmat liimailuvirheet jne.

kid_scientifik - 13:22, 15.4.2015 » ^mikä on oma kokemuksesi alibabakuidusta ja merkkikuidusta sekä näiden mahdollisista eroista?
Olematon.

Ja nyt kun puhutte asiasta niin älkääpä unohtako tätäkään viisautta:

krusifixie - 20:46, 6.3.2014 » Epoksit joita yleensä käytetään hiilikuidun laminointiin kestävät yleensä noin 50 celsius asteen lämmön, on olemassa epokseja jotka kestävät kovempia lämpötiloja mutta niitä ei kyllä pääsääntöisesti käytetä halvoissa hiilikuituosissa joihin minä kyllä laskisin kaikki tälläkin palstalla olevat hiilikuituosat. Normi epoksilla laminoitu hiilikuitu tuote suojataan kaksikomponennttilakalla jossa on hyvä uv suoja joka jollain tavalla ehkäisee delaminoitumista. Mutta totuus on se, että silloin kun epoksilla laminoituja veneitä alettiin valmistaa ja niitä maalattiin tummilla väreillä niin ne oikeasti lähes räjähtivät karibialla jonka jälkeen epoksien käyttö runkorakenteissa lopetettiin kunnes lämpöä kestävät epoksit saatiin tuotantoon, tässä oli kuitenkin kyse siitä. että veneiden runkorakenteiden lämpötila nousi satunnaisesti 120 celcius asteeseen. Mutta kuten olin edellä sanonut niin normi epoksi ei todellakaan kestä yli 50 celsius asteen lämpötiloja vahingoittumatta. Nykypäivänä hiilikuitumastojen valmistajat ei anna mitään takuuta mastoille jos niihin on tehtaan jälkeen tehty joitain lisä porauksia tai sahauksia nimenomaan siitä syystä, että liikalämpö aiheuttaa delaminoitumista
Aah. Kyllä on hyvä palsta tää.

Yhdessä hipelöimässäni kiinakuitustongassa ainakin heitteli putken seinämävahvuus niin paljon että pelotti ajatuskin. En uskoisi, että esim Ritchey heittäisi moista kamaa laadunvalvonnan läpi myyntiin.

varmaankin siitä, että on kopioitu muoto ja nostettu kädet pystyyn siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt alkaa puljaamaan kuidun kestävyyden ja mukavuuden rajamailla. Tehty vaan sen verta vahva ettei hajoa käytössä, jollon se ei jousta yhtään eikä ole kovinkaan mukava tärisevillä teillä.

Tämän kyllä jo oikeastaan arvasin kiinasatulaa hankkiessani, ja ilokseni pääsin päivittämään aitoon muodon osoittautuessa itselle sopivaksi.

Skidi hei

kid_scientifik - 13:22, 15.4.2015 » ^mikä on oma kokemuksesi alibabakuidusta ja merkkikuidusta sekä näiden mahdollisista eroista?

oliks kysymys miten brändäämätön tuote poikkeaa brändätystä? niist puuttuu ne tarrat.

tän jälkeen voidaan lähtee keskustelee sit hiilikuidusta puhtaasti materiaalina ja sen valmistustekniikoista tai sit todeta, että niiden tarrojen mukana saattaa tulla jonkinlainen valmistajan kantama vastuu ja tätä kautta mahdollisesti jopa jonkinlaisia laadunvalvonnallisia elementtejä mukaan ja perustellumpi mielenrauha loppukäyttäjälle.

statushommista ei tartte lähtee keskustelee. siisti ja nolo on sen verran mukasuhteellisia käsitteitä, että tulee vaan siisti/nolo fiksipihvi.

mitäs keskusteltavaa tässä jäi vai aletaanko listaamaan mikä brändäämätön tuote on 100% brändätty tuote.

pidetään mielessä myös tämä

timoma - 12:06, 8.1.2015 » ^^Jos ne hajoaa niin ne ei hajoa sen takia että kuitu itsessään on tai ei ole jotain tiettyä lujuusluokkaa. Laminoinnin laatu ratkaisee ja mitä alemman moduluksen kuitua käytetään, sen enemmän se antaa anteeksi laminoinnin vikoja. Näinollen ainakin itse tunnen oloni turvallisemmaksi kun kehäni ovat tuota T700:aa eikä jotain ultrahipoa kamaa joka hajoaa pienemmästäkin vinkistä kun hartsaus laminaatin tai pakkaus ei ole ihan justiinsa. YMMV. Edith:[Tosta](http://www.cervelo.com/en/engineering/ask-the-engineers/the-myth-of-modulus.html) jotain lisäinfoa vaikka

?

IhanaTaina - 13:34, 15.4.2015 » Skidi hei
kid_scientifik - 13:22, 15.4.2015 » ^mikä on oma kokemuksesi alibabakuidusta ja merkkikuidusta sekä näiden mahdollisista eroista?
mikäs tässä nyt oli ongelmana?

aika pitkälle pääsee ihan vaan hipelöimällä vaikkapa halpakiinakuituhaarukan ja laatukuituhaarukan ruotoputkea…

e. molemmat voivat aivan hyvin saada alkunsa kiinassa, mutta harvemmin samalta linjastolta. lisäksi brändäämättömienkin bulkkituotteiden välillä on huimia laatueroja.

Kelasin vaan kun kyselet aika usein ihmisten kokemuksista, mutta harvoin kerrot omistasi. Pitäisikö vain olettaa sun olevan kokenut kaiken?

FF - 13:35, 15.4.2015 »

?

aika perinteinen juttu ainakin elektroniikkapuolella on lukemieni juttujen perusteella että jätkät jää tehtaalle "yövuoroon" joko luvalla (proviikat?) tai luvatta ja sit haetaan sekundakärrystä valmistuttajan laadunvalvontaa läpäisemättömät piirit yms ja ruetaan lyömään kamaa kasaan. ja sit myydään kaikki omaan piikkiin.
Konsta - 13:28, 15.4.2015 » Ja nyt kun puhutte asiasta niin älkääpä unohtako tätäkään viisautta:
krusifixie - 20:46, 6.3.2014 » Epoksit joita yleensä käytetään hiilikuidun laminointiin kestävät yleensä noin 50 celsius asteen lämmön, on olemassa epokseja jotka kestävät kovempia lämpötiloja mutta niitä ei kyllä pääsääntöisesti käytetä halvoissa hiilikuituosissa joihin minä kyllä laskisin kaikki tälläkin palstalla olevat hiilikuituosat. Normi epoksilla laminoitu hiilikuitu tuote suojataan kaksikomponennttilakalla jossa on hyvä uv suoja joka jollain tavalla ehkäisee delaminoitumista. Mutta totuus on se, että silloin kun epoksilla laminoituja veneitä alettiin valmistaa ja niitä maalattiin tummilla väreillä niin ne oikeasti lähes räjähtivät karibialla jonka jälkeen epoksien käyttö runkorakenteissa lopetettiin kunnes lämpöä kestävät epoksit saatiin tuotantoon, tässä oli kuitenkin kyse siitä. että veneiden runkorakenteiden lämpötila nousi satunnaisesti 120 celcius asteeseen. Mutta kuten olin edellä sanonut niin normi epoksi ei todellakaan kestä yli 50 celsius asteen lämpötiloja vahingoittumatta. Nykypäivänä hiilikuitumastojen valmistajat ei anna mitään takuuta mastoille jos niihin on tehtaan jälkeen tehty joitain lisä porauksia tai sahauksia nimenomaan siitä syystä, että liikalämpö aiheuttaa delaminoitumista
Aah. Kyllä on hyvä palsta tää.
Mielenkiintoista. Kyselin tuossa taannoin hiilarihaarukan maalaamisesta automaalaamossa, jossa kuivausuuni kai huitelee kai ainakin yli 100 asteen lämmöissä ja kaveri oli vakuuttunut siitä, että haarukka kestäisi tämän, kun kerran autojenkin hiilikuituosat kestävät.

elikkäs halpa on huonompaa ja laadukas parempaa. got it.

mites ne jotka on tehty samalla tehtaalla samoissa muoteissa mut toine ilman tarraa ja toinen enve tarralla? vastaan itse: laadunvalvonta, sekundaa pääsee läpi enemmän ilman tarraa kuin tarran kanssa.

IhanaTaina - 13:39, 15.4.2015 » Kelasin vaan kun kyselet aika usein ihmisten kokemuksista, mutta harvoin kerrot omistasi. Pitäisikö vain olettaa sun olevan kokenut kaiken?
..konstahan tuossa linkkasi jo heti alkuun aiempaan keskusteluun aiheesta, johon taisin osallistua