Olen aloittelemassa fixi/sinkula projektia ko. pyörästä, mutta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta yli 24" pyörän rakentelusta tai fixeistä ylipäätään. Runko on kyllä hyvässä kunnossa, keskiö tuntuu olevan ehjä (ei klappaa/rahise)keulan saan yhdestä toisesta pyörästä ja kammet on keskiössä kiinni.
Napavaihteinen alunperin ilmeisestikin?
Onko sillä vaikutusta projektissa?
Sopiiko nopsan mondo fixi/sinkula rakenteluun?
Kiitos jo valmiiksi.
Nopsa + “kammet on keskiössä kiinni” = fauber-keskiö? Kyllähän siitäkin fiksin saa. Jossain ketjussa puitiin melko perusteellisesti, kannattaako tuon kaltaisesta rungosta tehdä fiksiä ja lopputuloksena ketjun aloittaja taisi hankkia hieman modernimman aihion.
Vastaavasta “vahingosta” viisastuneena, IMHO: Helpoimmalla pääset, jos mittaat ketjulinjan. Jos se on lähellä 42 mm, niin hanki jostain edullinen fiksikiekko ja kokeile. Jos fiksillä ajaminen miellyttää, mutta kyseisellä pyörällä ajaminen ei, niin sitten hankkimaan toista runkoa. Mikäli pyörässäsi on vain yksi eturatas, on se todennäköisesti leveä, eli tarkoitettu 1/8 tuumaiselle ketjulle.
Edit: Vastuuvapautusklausuuli: Ikinä en siis ole Nopsa Mondo-mallisesta pyörästä kuullut, joten minun mietteisiini kannattaa suhtautua varauksella. Oletan sen olevan vanhempi ja halvempi teräsrunkoinen peruspyörä.
Faubereitahan on olemassa myös tavanomaisella neliskanttiakselilla, kuten omassa Tunturissani on. Jos tulee ongelmia alkuperäisten kampien pituuden kanssa, niin eti sellainen neliskanttiakselilla varustettu fauber vaikka jostain kierrätyskeskuksesta. Sellaisen hankkiminen kannattaa ehkä muutenkin, jos satut tykkäämään rungosta ja haluat siihen vähän parempaa palikkaa kiinni (esim. ketjulinjan säätöä ajatellen).
Ja jos pk-seudulla liikut, niin mm. Ecobikesta taitaa löytyä osia normifauberin muuttamiseksi neliskantiksi. Mikäli siis haluat säilyttää nykyisen rungon, mutta ketjulinjan kanssa on ongelmia.
Kiitos pikaisista vastauksista.
Minäkään en ole ikinä kuullut nopsa mondosta, roskis löydölle ajattelin antaa uuden elämän ja fiksiä kun en ikinä ole ajanut, Ajattelin jos helpolla ja halvalla tuosta sellaisen saa, niin miksi en sellaista tekisi…
Tykkään rungon geometriasta ja ajatuksesta että herättäisin sen uuteen elämään.
Pitää huomenna mittailla ketjulinja, mitataanko se kohdasta missä kammet on kiinni, takahaarukan dropoutteihin?
Pyörässä on horisontaaliset dropoutit.
Tämä sivu kuvineen kertoo perusteellisesti kaikesta ketjulinjaan liittyvästä. Yksinkertaistettuna tarkoitus on mitata rattaan etäisyys rungon keskipisteeseen. Takana ketjulinja on aina (jos runko on suora) se, millaiseksi se kulloinkin käytettävällä ratas+napa-yhdistelmällä asettuu. Suurin osa rata-/fiksinavoista antanee 42 mm ketjulinjan.
Itse olen mitannut tyntömitalla rungon paksuuden Sheldonin kuvan kohdalta rungosta. Tämän jälkeen olen mitannut eturattaan etäisyyden rungon putkeen ja lisännyt siihen puolet putken halkaisijasta.
K-Mikko - 18:47, 19.10.2009 » [Tämä sivu](http://www.sheldonbrown.com/chainline.html) kuvineen kertoo perusteellisesti kaikesta ketjulinjaan liittyvästä. Yksinkertaistettuna tarkoitus on mitata rattaan etäisyys rungon keskipisteeseen. Takana ketjulinja on aina (jos runko on suora) se, millaiseksi se kulloinkin käytettävällä ratas+napa-yhdistelmällä asettuu. Suurin osa rata-/fiksinavoista antanee 42 mm ketjulinjan. Itse olen mitannut tyntömitalla rungon paksuuden S[heldonin kuvan kohdalta rungosta](http://sheldonbrown.com/images/measure-chainline-angled.jpg). Tämän jälkeen olen mitannut eturattaan etäisyyden rungon putkeen ja lisännyt siihen puolet putken halkaisijasta.Tönärillä mitataan putken halkaisija ja hammasrattaan paksuus, ynnätään ne yhteen ja jaetaan kahdella. Sitten mitataan tönärillä hammasrattaan ulkoreunasta pystyputken ulkoreunaan ja vähennetään tuloksesta se edellsen jakolaskun tulos. Kalibroidaan tönäri ja toistetaan mittaus kymmenen kertaa, merkitään tulokset ylös ja lasketaan keskiarvo.
Kalibroidaan tönäri ja toistetaan mittaus kymmenen kertaa, merkitään tulokset ylös ja lasketaan keskiarvo.
Oi kyllä kyllä kyllä… 
Intro: Vittuuntuneena isorattaan asiattomasta argumentoinnista toisaalla
on ihan pakko hyppiä sen asian päällä, ja jatkamalla jatkaa tätä vähäisten
ja oppimattomien pikku miekkosten ärsyttämistä.
( eikä ole muuten kummoinenkaan taito, pelkkä olemassa oleminen näemmä riittää. )
Siispä: NKOTB, perkele, kymmenen pistettä ja iso papukaijamerkki.
Kyllä sydäntä lämmittää, että joku muukin näkee mittaustekniikan
… KAUNIINA …
Jos olisit oma poikani, niin tuosta jo heltiäisi pojalle oma auto.
Vaan pitää VIELÄ tarkentaa, että kauan eläisit ja menestyisit maan
päällä… ( saatana, siis AINAHAN voi tarkentaa vähän vielä lisää…)
Absoluuttinen Virhe delta L = | L - L’ | = itseisarvo keskiarvo - (keskiarvo + sen keskipoikkeama)
ja Suhteellinen Virhe = | delta L / L | = em. absoluuttinen virhe jaettuna em. sarjan keskiarvolla.
Vasta kun tuo jälkimmäinen osamäärä eli Suhteellinen Virhe on tarpeeksi pieni, mittaus
sarjan toistettavuus voidaan arvioida riittävän hyväksi ja edes jatkaa ajattelemista ja
etenemistä aiheen tiimoilta.
Siis: mittaussarjan onnistuminen on AINA lisäksi arvioitava, ja sen onnistumisen arvioinnin
suhteen täytyy olla täysin säälimätön. Samaa säälimättömyyttä kannattaa myös soveltaa
kulmakuppiloiden liehulettisiin pikkurataspikkukingeihin, joita aina pyrkii sotkeutumaan
kengänpohjiin… ne ovat kuin syksyisiä koiranpaskoja… ne vain pitäisi pystyä
ohittamaan ja sietää myös se röyhkeästi nenään tulviva haju…
Tässä Teille viihdykkeeksi olemisen syvintä olemusta: Jos Te ette varsin pidä jostakusta,
saattaa käydä niin, ettei se joku enää pidäkään Teistä. Siitä on hyvä jatkaa ja parantaa
maailmaa paremmaksi…
Tuure
-.-
Pitänee ilmeisesti palata aiheeseen… Se Nopsa Mondo voi olla esim. ranskalaisen LeJeunen
alihankintana Nopsalle tekemä. Minulla on Nopsan runko, jonka on valmistanut LeJeune.
(Otin sen talteen roskalavalta, koska siinä oli isolaippaiset Normandyn navat ja Weinmannin
kohtalaisen kulumattomat vanteet. Runko on hieno ja kevyt, ja siinä on ranskalainen keskiö.
Tiettypä tietty.)
Siinä voivat siis olla kovinkin mielenkiintoiset mitat, ja silloin se ei välttämättä ole hyvä aihio
rakenteluun. Ainakin ohjainkannattimen halkaisija kannattaa mitata työntömitalla. Jos se
on kovin eksoottinen paksuudeltaan, pelkkä ajoasennon säätö stemmiä vaihtamalla voi olla
ongelmallista. Myös Helkama käytti aikoinaan niin paksua kaulaputkea, että vain 21 millinen
kromattu umpirautainen joutsenkaula stemmi sopi haarukkaan.
Ellei runko ole erikoisen hieno, tuollaisen kanssa ei kannata alkaa painiskelemaan. Siksi
kivuliaaksi se voi mennä. Mittaa siis se stemmin halkaisija ensin.
-.-
Ylläoleva julistus tuo mieleen ihanat ajat nc-koneistus opintojen parissa,joiden aikana opettaja X ikäänkuin vajosi hurmiotilaan koneellisesti viilennetyssä mittalaitehuoneessa,kivisen tarkkushiodun kalibrointipöydän äärellä kertoessaan stadardien,mittalaitetekniikan peruspilarien syvimmästä olemuksesta.tai jotain.
mielenkiintosta oikeesti,vaikka itte oon enempi rapatessa roiskiva tapaus.
mutta juu,ois hienoa nähdä kuva tosta topicin fillarirungosta,että millane se oikkei o.Elä lannistu vaikka joku dissais ettei siitä kannata tehdä fiksiä,tai mitään,tee niinkun ittees miellyttää.
Olin lukion jälkeen metallikomponenttitehtaalla pakkaajana 37,5 markan tuntipalkalla. Siellä oli erillinen huoneen nurkka jonka kautta talon jokainen tönäri ja muu mittakeppi kiersi säännöllisesti tarkistettavana.
tle88 - 23:54, 19.10.2009 » > Kalibroidaan tönäri ja toistetaan mittaus kymmenen kertaa, merkitään tulokset ylös ja lasketaan keskiarvo. Oi kyllä kyllä kyllä.... [b]8-)[/b] Intro: Vittuuntuneena isorattaan asiattomasta argumentoinnista toisaalla on ihan pakko hyppiä sen asian päällä, ja jatkamalla jatkaa tätä vähäisten ja oppimattomien pikku miekkosten ärsyttämistä. ( eikä ole muuten kummoinenkaan taito, pelkkä olemassa oleminen näemmä riittää. ) Siispä: NKOTB, perkele, kymmenen pistettä ja iso papukaijamerkki. Kyllä sydäntä lämmittää, että joku muukin näkee mittaustekniikan ... KAUNIINA ... Jos olisit oma poikani, niin tuosta jo heltiäisi pojalle oma auto. Vaan pitää VIELÄ tarkentaa, että kauan eläisit ja menestyisit maan päällä... ( saatana, siis AINAHAN voi tarkentaa vähän vielä lisää...) Absoluuttinen Virhe delta L = | L - L' | = itseisarvo keskiarvo - (keskiarvo + sen keskipoikkeama) ja Suhteellinen Virhe = | delta L / L | = em. absoluuttinen virhe jaettuna em. sarjan keskiarvolla. Vasta kun tuo jälkimmäinen osamäärä eli Suhteellinen Virhe on tarpeeksi pieni, mittaus sarjan [u]toistettavuus[/u] voidaan arvioida riittävän hyväksi ja edes jatkaa ajattelemista ja etenemistä aiheen tiimoilta. Siis: mittaussarjan onnistuminen on AINA lisäksi arvioitava, ja sen onnistumisen arvioinnin suhteen täytyy olla täysin säälimätön. Samaa säälimättömyyttä kannattaa myös soveltaa kulmakuppiloiden liehulettisiin pikkurataspikkukingeihin, joita aina pyrkii sotkeutumaan kengänpohjiin... ne ovat kuin syksyisiä koiranpaskoja... ne vain pitäisi pystyä ohittamaan ja sietää myös se röyhkeästi nenään tulviva haju... Tässä Teille viihdykkeeksi olemisen syvintä olemusta: Jos Te ette varsin pidä jostakusta, saattaa käydä niin, ettei se joku enää pidäkään Teistä. Siitä on hyvä jatkaa ja parantaa maailmaa paremmaksi... Tuure -.- Pitänee ilmeisesti palata aiheeseen... Se Nopsa Mondo voi olla esim. ranskalaisen LeJeunen alihankintana Nopsalle tekemä. Minulla on Nopsan runko, jonka on valmistanut LeJeune. (Otin sen talteen roskalavalta, koska siinä oli isolaippaiset Normandyn navat ja Weinmannin kohtalaisen kulumattomat vanteet. Runko on hieno ja kevyt, ja siinä on ranskalainen keskiö. Tiettypä tietty.) Siinä voivat siis olla kovinkin mielenkiintoiset mitat, ja silloin se ei välttämättä ole hyvä aihio rakenteluun. Ainakin ohjainkannattimen halkaisija kannattaa mitata työntömitalla. Jos se on kovin eksoottinen paksuudeltaan, pelkkä ajoasennon säätö stemmiä vaihtamalla voi olla ongelmallista. Myös Helkama käytti aikoinaan niin paksua kaulaputkea, että vain 21 millinen kromattu umpirautainen joutsenkaula stemmi sopi haarukkaan. Ellei runko ole erikoisen hieno, tuollaisen kanssa ei kannata alkaa painiskelemaan. Siksi kivuliaaksi se voi mennä. Mittaa siis se stemmin halkaisija ensin. -.-Aluksi hieman tykkäämisestä: Mulla ei ole erityisiä tunteita kumpaakaan, ei isoratasta eikä Tuurea kohtaan. Toivottavasti kumpikaan ei pidä minua "vihollisenaan".
Vaikka Tuure nyt tuntuukin hieman kimpaantuneen isorattaalle, niin voisitteko jatkaa mahdollista vihanpitoanne vaikka privaattiviestein. Uskoisin, että kukaan ei halua teidän tai kenenkään muunkaan kiukuttelevan toisilleen keskustelualueella. Pidetään siis palsta siistinä turhasta vittuilusta.
Sitten ketjulinjasta, mittaustarkkuudesta ja absoluuttisesta virheestä:
Mä en ole koskaan jaksanut suotta jännittää mun fillareiden ketjulinjan suhteessa johonkin tiettyyn etäisyyteen rungon keskilinjasta. Mulle on toisin sanoen riittänyt se, että ketjut eivät tipu, eivätkä pidä kamalaa raksutusta poljettaessa. Toisaalta toimivan ja hiljaisen voimansiirron saavuttaminen edellyttää, että ketjulinja on suora ja tämä taas, että molempien ketjupyörien etäisyys rungon keskilinjasta on riittävän tarkasti sama.
Itse en tosin kykene pitkäaikaiseen fillarin speksaamiseen, jolloin jokaisen osan muutaman sadasosamillimetrin (laadukkaan työntömitan tarkkuus) tarkan sijainnin miettimiselle jäisi aikaa. Hätiköivän luonteeni aiheuttamasta epätarkkuudesta huolimatta jokainen kasaamani pyörä on tuntunut ajossa riittävän hyvältä. Useimmat hyvältä.
Minun mielipiteeni, siis se persreikään verratavissa oleva juttu, on, että opettelemalla käyttämään työntömittaa oikein, saavutetaan lähes jokaisella mittauskerralla riittävän lähelle todellista mittaa oleva mittaustulos. Vaikka mittauksen suorittaisi miljoona kertaa, ei siltikään saavutettaisi kuin likiarvo (melko tarkka tosin) todellisesta mitasta.
Mitatun tuloksen oikeellisuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä mittaaja. Vaikka mittaaja olisi kuinka kokenut tahansa, kolhitulla tai muuten epäkelvolla mittavälineellä ei saa oikeaa tulosta. Tästä syystä ne metallikomponenttitehtaan mittavälineet tarkastettiin ja tarvittaessa kalibroitiin säännöllisin väliajoin.
Myös lämpötila vaikuttaa mitattavaan kappaleeseen ja mittavälineeseen. Kappaleen lämmetessä se laajenee materiaalikohtaista lämpölaajenemiskertoimesta riippuen. Teräksen lämpölaajenemiselle hyvä hihavakio on “metri, milli ja 100 astetta”. Eli metrin pituisen teräskappaleen pituus kasvaa yhden millimetrin, kun sen lämpötila nousee sadalla asteella. Onneksi kotioloissa harvemmin tulee mittailtua sata-asteisia teräskappaleita, eikä normaalin pyöränkasaajan yleensä tarvitse miettiä onko se ohjauskannattimen halkaisija 22,20 vai 22,19 millimetriä.
Tässä mietteeni asiaan liittyen ja liittymättä. Koitetaan olla toistemme ystäviä, eikä turhaan pahoiteta kenenkään mieltä. Pus.
ja koitetaan pitää keskustelut aina oikeiden otsikoiden alla.
EDIT: ehdotetut otsikot poistettu
Löytämästäsi pyörästä voi tehdä fiksin. Tärkein seikka fiksin rakentamisessa on, että takahaarukan päissä, eli “dropouteissa”, voi liikuttaa taka-akselia edestakaisin ja tällä tavoin kiristää ketjut oikein. Ketjun pitää olla aika kireällä, ettei se tipu, mutta ei liian kireällä, että kammet ja kiekko pyörivät vielä kevyesti.
Mainitun ketjulinjan saa aina kuntoon. Joskus se vaatii enemmän vaivaa ja rahaa, toisinaan vähemmän.
Viestin perusteella sinulta puuttuu fiksiin soveltuva takakiekko. Jos vähänkään mahdollista, niin osta siihen ratakäyttöön tarkoitettu fiksikiekko, jossa on lukkorenkaalle omat kierteensä. Ajaminen on turvallisempaa. Voit myös väsätä ns. suicide-navan, mutta nimi jo kertoo jotain turvallisuudesta.
Onnea valitsemallasi tiellä, toivottavasti tykkäät maisemista. Ja vaikka alkupostauksesi perusteella kokemusta fillareista löytyy ainakin jonkin verran, niin laita silti vähintään etujarru ainakin opetteluvaiheeseen.
Kokemusta on kyllä 20" ja 24" pyöristä aikaslailla, mutta bmx pyörän ja fixin erot ovat sen verran isot ettei ihan suoraan taidot riitä kasaamiseen. Etujarrua ei ole tarkoitus laittaa ollenkaan kun olen ajanut vuosia jaruttomalla bmx:llä, ainut mikä vähän kuumottaa on että kammet pyörivät koko ajan 
Takahaarukassa on vertikaaliset drop outit, se oli myös yksi syy miksi juuri tuosta ajattelin jotain kasata ja tarkoituksena on tehdä todella rotta tuosta nopsasta, vasaralakkaa maaliksi ja erkkaria stongaan gripiksi…
Pitää varmaan käydä ostamassa työntömitta että saan kunnolla mittailtua kaulaputken paksuutta yms. ketjulinja olisi aikas passeli, kun mittanauha antoi lukemaksi noin 44 mm tavallisella mitalla mitattuna.
Olen myös talven aikana rakentelemassa ihan maantierunkoon laadukkaamman fixin, mutta aloittelen tällä nopsa projektilla.
Aion nyt lähipäivinä avata keskiön ja huoltaa sen vaikka se ei rahise tai klappaa, samalla myös sutaisen vasaralakan rungon pintaan.
Kuvia projektista tulossa.
Kiitos taasen neuvoista!
Vertikaali on pystysuuntainen ja horisontaali on vaakasuuntainen (niinkuin horisontti). Vertikaali droppi tarkoittaa käytännössä akselin kokoista koloa, josta akseli putoaa pois, jos avaa akselin mutterit tai pikalinkun. Tällaisesta fiksin tekeminen vaatii dropin viilaamista, akselin viilaamista tai todella kalliin epäkeskon napa- tai keskiöratkaisun.
Horisontaali dropout on sellainen eteenpäin aukeava, aavistuksen verran alaspäin viettävä 1,5 - 4 cm pitkä dropout. Sellaisesta saa fiksi hyvin.
Ratapyörissä on vaakasuunnassa suoraan taaksepäin aukeavat haarukan päät. Pilkuviilaajien mielestä kyseessä ei ole dropout (kun sieltä ei varsinaisesti voi “pudota”) vaan kyseessä on forkend tai trackend.
Joo, meni vähän käsitteet sekaisin!! My bad!
Olisihan tuo pitänyt muistaa, bmx pyörissä kun on myös horisontaalit.
Niin siis nopsassa on horisontaalit drop outit.
