Etunavan akseli luistaa jarruttaessa

Jos joku muu olemassaoleva topsu olis parempi tälle höpinälle niin kertokaatten tai lukittakaatten.

Tässä valittuja puheenvuoroja asiasta so far:

Top Dog - 20:04, 9.2.2015 » Broidin CX-biekissä etujarrulla(160mm hydraulinen) jarruttaessa kiekko vetää vinoon vasemmalle ihan reippaasti. Pikalinkku on ns. tarpeeksi tiukalla. Keula on kuitua mutta hahlot toki alumiinia.
Top Dog - 21:42, 9.2.2015 » Haarukka ei jousta vaan jarrun puolelta linkku luistaa ja kireämmälle ei saa ilman että linkun akseli varmasti jo katkeaa :D
Npertj - 21:42, 9.2.2015 » siis napa luiskahtaa vinoon kun jarrua painetaan momentit menee sillee että akseli painuu dropoutista alas fiksummat insinöörit on suunnitellu keulat sillee että siin dropissa on jotai ottamassa vastaan sen väännön eikä tyhjyyttä niinku topdogen veljen cxbiekissä
Npertj - 22:11, 9.2.2015 » http://i6.aijaa.com/b/00815/13708931.jpg?9883a587d30d90c0b1c1f134327f1853ca9c767db8e9bd724ba7c471372f3ee33ee108b8381adacae20c42d1e735dff7
Lumikko - 8:58, 10.2.2015 » Jos kiekko on kunnolla kiristetty, on aivan sama mihin suuntaan dropit aukeaa. Kitka pitää navan paikallaan. Lipsumisongelmiin eka liike on vaihtaa huono pikalinkku kunnolliseen (esim. Shimano XT tai DT), joka kans puristaa.
Biciolli - 9:11, 10.2.2015 » Laitoin reilut paineet talvirenkaisiin ja nastat alkoivat raapia haarukan pohjaa. Ns. clearancea on liian vähän. Vedin akselia muutaman millin alaspäin dropeissa, jotta pääsin koeajelulle. Se jäi tähän väliaikaisratkaisun tilaan, koska pysyy ihan hyvin kiinni, vaikka mutterit ovat normaalikireydellä. Onhan vaihdepyörissäkin taka-akseli pelkällä kitkalla eteenpäin suuntautuvissa dropeissa.
Top Dog - 9:33, 10.2.2015 » Levyjarrut erikseen ja takakiekot myös erikseen.
Konsta - 10:07, 10.2.2015 » Selvä. No voisko joku matemaatillisesti lahjakas yksilö laskee/arvioida että kuinka suuri voima pyrkii työntämään/vetämään akselia ulos dropoutin hahlosta, kun a) esim. 180 millisestä jarrulevystä otetaan jarrupaloilla kiinni ja tällä tavoin hidastetaan etukiekon pyörimistä b) 90-kiloinen ukkeli/akkeli painaa/vetää 175-millisiä kampia koko voimallaan, kammissa kiinni sanotaan nyt vaikka 36t eturatas ja 18t takaratas
accro - 10:13, 10.2.2015 » En ole matemaattisesti lahjakas, mutta vastaan silti näin: Takakiekko, joka on kiinni horisontaalisissa dropeissa on usein kiinnitetty niihin pulteilla. Etukiekko, joka on missä tahansa levarihaarukassa, on usein kiinnitetty siihen pikalinkulla. 90-kiloinen ukkeli saa varmasti kiekon liikahtamaan, jos ratadroppiin laittaa kiekon kiinni paskalla pikalinkulla. Minkään kiloinen ukkeli ei saa etuakselia liikahtamaan edes 203mm levyllä ja nelimäntäisellä, jos siinä on 9mm pulttiakseli tracknutseilla. IMO IHMO ATMO.
peltsip - 11:24, 10.2.2015 » jos oletetaan että saadaan yhtä paljon painoa kuin mitä on ruumiinpaino niin: F1=m*g= 90kg*9,81 N/m2 M1=F1*l = 882,9 N * 0,175 m =~ 154,5 Nm sit jos ketjuvedon hyötysuhde = 1 (oikeesti vähemmän) niin takakiekossa on 18/36 eturattaan momentista eli 77,25 Nm sit jos laskee että 18t rattaan pitch circle noin 74,7mm = 0,074 m. eli jos rattaan kehällä oleva voima vetää pelkästään kiekkoa hahloissa niin F2 = M2 / l2 = 77,25 Nm / 0,074 = 1043 N ja asbin kaavaan a voi olla maksimissaan luokkaa 7,8 m/s2 kuivalla asfaltilla ettei eturengas ala liukumaan. e: lasketaan sit. a) F = m * a * d / 180 = 90 kg * 7,8 m/s2 * 657 [mm] (35-622) / 180 [mm] =2562,3 N
Semmottis. Minusta kiinnostavaa asiaa.

Tätä levyjarrunavan ulossingahtamisongelmaa on puitu kovasti tuolla. Kannattaa lukaista.

"Part 1: The basic problem with disk brakes - a simple calculation.
The first basic problem of a disk brake is that the position of the disk calliper means that the frictional force of the brake pads on the disk acts largely to push the wheel downwards, broadly in the direction of the open fork ends. The force that the pads exert on the disk is very large - much much greater than the force from a rim brake (due to the smaller diameter of a disk compared to wheel rim) and it is also at an inappropriate angle. Here’s a photo of one of my forks - a Marzocchi Dirt Jumper 1. The geometry is basically standard. This photograph is the ‘QR20’ version which is a bolt-on arrangement with caps over the open fork ends, but the standard quick release version of all of their forks (and most other manufacturers) has open fork ends aligned parallel to the stanchion, so I use that assumption in my calculation.

The relevant forces and dimensions on the wheel are indicated. We have the braking force B and the ground reaction force R acting at the contact patch. The disk calliper exerts a force D as indicated, tangential to the disc at the point of calliper contact. The radii of the disk and wheel are r1 and r2, and finally the angle of the dropout exit is ‘a’ in front of vertical. For this fork and calliper, the force D is virtually vertical. If it wasn’t, there would be another angle ‘b’ for the angle the disk force makes behind the vertical.

Now for the simple sums. Let’s assume we have a bike + rider weighing 90kg in total, braking hard and decelerating at 0.6g (6m/s^2) with the front brake alone (this is a reasonable estimate for maximal braking). The rearward force is 90 x 0.6 x g = 540N, and the vertical reaction force is 90 x g =900N (all the weight is on the front wheel). Taking moments around the axle, the force D exerted by the disk is given by D = 540 x r2 / r1. Here r2 = 13 x 25.4mm is the radius of the wheel and r1 = 72.5mm is the effective radius of the disk (ie to the centre of the force at the pads, rather than the outer edge = 10mm less than the full radius of 165mm / 2). So D = 2460N, acting vertically downwards. This acts entirely on the left hand side of the wheel, but the ground reaction force and braking forces are split equally between the two sides. So we are left with resultant forces of 2460 - 900/2 = 2010N vertically down and 540/2 = 270N rearward. The sum of those is equivalent to a single force of 2030N acting downwards at an angle of 8 degrees behind vertical. Resolving this parallel to the dropout opening angle (= 18 degrees ahead of vertical for a head tube angle of 72 degrees) leaves a force of 2030N x cos(18+8) = 1825N out of the dropout on the left hand side!"

Aika lähellä olis peltsin laskelmat tuohon verrattuna.

Nyt jos tuolta pikalinkkutopsusta voidaan kattella että esim. Shimanon XT-linkku kykenee puristamaan haarukkaa melkein 8000 newtonin voimalla niin mitäs se nyt sitten tarkoittaa.

Lähteekö se etunapa nyt liikenteeseen levyjarrua käytettäessä vai ei? Pitääkö asiasta olla kuinkakin huolissaan?

jos nyt lonkalta heitto ei mene liian kauas niin 8000N puristusvoima vaatii kitkakertoimeksi 0,225 tai enemmän jotta saadaan pysymään etunapa paikoillaan. kitka taas on aika jännä juttu… sen kanssa pitää ns rueta viilaamaan pilkkua ja siinähän on myös taas josbansella pieni kompastumisvaara vähän toleranssien tapaan kun ei välttämättä ole kauhean intuitiivinen juttu :wink:

mutta jos mennään taulukoiden mukaan niin teräs-teräs voitelemattomana ei riitä. kerroin 0,15

Kitkavoima Fµ=µ*N jossa N on tukivoima eli tässä tapauksessa 8kN ja µ on kitkakerroin levossa. Tämä Fµ > F jossa alaspäinvetävä voima on F. Tästä yhtälöstä saadaan:

µ>F/N eli tässä tapauksessa vastaukseksi tulisi

µ>1825N/8kN eli µ> ~0,25

Sitten tulee vain tietää noiden kahden pinnan välinen lepokitkakerroin ja ottaa huomioon tilanne, jossa pinnan sahapinta puree materiaaliin, jolloin tämä kerroin kasvaa.

Onks peltsi noi sun laskelmat takakiekon suhteen varppina oikein? Oon todella yllättyny että taka-akselia eteenpäin kiskova voima (1043 N) on noin paljon etuakselin levarivääntöä pienempi. Ja miten takarattaan koko siihen vaikuttaa, sitäkään en tajuu.

Mieti Konsta levariväännön vipuvarsia: kiekon halkaisija vs. jarrulevyn halkaisija.

En silti tiedä onko laskut oikein.

Konsta - 14:52, 10.2.2015 » Lähteekö se etunapa nyt liikenteeseen levyjarrua käytettäessä vai ei? Pitääkö asiasta olla kuinkakin huolissaan?
saa sitä muutakin puida ja käpistellä kaavoja, mutta tämmöiset asiat lienevät ne relevanteimmat, konteksti huomioon ottaen.

toi takakiekkolaskelma on vähän kieli poskessa laskeskeltu. veikkaan että hetkellisesti saadaan polkimelle enemmän voimaa kuin polkijan kuollut paino. mutta toisaalta oletus siitä että kaikki polkaisemiseen menevä voima menee takakiekon liikuttamiseen hahloissa eli vauhti ei polkaisusta kiihdy yhtään jne. itse asiassa taisin muuten tehdä kämmin tossa takarattaan kanssa, siinä on laskettu pitch diameterin halkaisijalla vaikka pitäis olla säde luonnollisesti. joka taas tarkoittaa käytännössä sitä että noi newtonit voi tuplata eli ollaan about samoissa lukemissa sit kuin jarrun kanssa.

e: takarattaan koko vaikuttaa koska oletin että koko polkaisun voima kohdistuu takarattaan pitch diameteriin ketjun kautta ja koska ratas pysyy paikallaan, siihen kohdistuu se räknäilty voima ja koska vastavoima niin se voiman suuruinen vastavoima vaikuttaa dropissa. tuo on siis hihasta ravistettu malli joka tuskin on ainakaan täysin oikein.

Ok, kiitos.

Kysyin siks että surkean intuitioni mukaan jos takaratas ei liiku (tässä teoreettisessa mallissamme) ja kaikki polkemisen voima siksi vain rupeaa vetämään taka-akselia etiäppäin on ihan sama minkä kokoinen se takaratas on. Ilmeisesti siis väärin ajateltu?

RTZ - 15:01, 10.2.2015 » Mieti Konsta levariväännön vipuvarsia: kiekon halkaisija vs. jarrulevyn halkaisija
Ahaa. Meinaat siis että isompi jarrulevy edessä vääntää akselia pois hahlosta pienemmällä voimalla. Ymmärsinkö oikein?

Itseasiassa tossa takakiekkolaskelmassa tarvitsee vaan rattaalle tuleva vetävä voima ketjulta ja ketjun kulma suhteessa hahloon. Lepokitka ylitetään kuitenkin niin hetkellisesti, ettei muulla ole väliä.

Esim:

Kuskin paino 900N
Tällöin 175mm kammella vaakatasossa kaikki paino yhdellä polkimella saadaan aikaan momentti:
M=900N*175mm=157,5Nm

Esimerkiksi 47t rattaalla rattaan efektiivinen ympärysmitta:
s=470,525,4mm=596,9mm
Tästä sädee: r=s/(2*pi)=95mm

Nyt maksimi vetävä voima F ketjulle momenttitasapainosta
F=157,5Nm/95mm= 1657N

Tästä takakiekkoa hahlossa vetävä voima P on

P=cos(a)*F jossa a on kulma ketjun yläosan ja hahlon välillä.

Nyt tarkastetaan vielä todellinen rajoittava voima:
Kuivalla asfaltilla kitkakerroin µ=0,8

tällöin maksimivoima kiekon kehällä kun kuskin painosta 2/3 on takarenkaalla:

Fmax=600N*µ=480N

Maksimimomentiksi 650mm kehällä saadaan Mmax=312Nm

Välityssuhteesta 47/17 saadaan taakse momentiksi ensimmäisen laskun mukaan:

M2=157,5Nm*17/47=56,8Nm

Tämä on todella paljon pienempi kuin suurin sallittu momentti ennen sutimista, joten voidaan olettaa, että kaikki vetävä voima vetää hetkellisesti pulttia aiemmalla kaavalla.

Rajatapaus välitykselle x olettaen, ettei keulita vaan suditaan:

157,5Nm=x*312Nm => x=0,5.

Eli alle 0,5 välityksillä voisi tolla maksimivoimalla sutia edellämainitulla konfiguraatiolla. Kuitenkin voidaan johtopäätökseksi tehdä se, että useimmissa tilanteissa koko kuskin paino saadaan hetkellisesti vetämään takaratasta eteenpäin, mutta 90kg kuskillakin tämä voima on alle 1600N

^^ kyllä koska silloin momenttivarsien suhde on pienempi
Kiekon säde/jarrulevyt säde

Konsta - 15:05, 10.2.2015 » Ok, kiitos. Kysyin siks että surkean intuitioni mukaan jos takaratas ei liiku (tässä teoreettisessa mallissamme) ja kaikki polkemisen voima siksi vain rupeaa vetämään taka-akselia etiäppäin on ihan sama minkä kokoinen se takaratas on. Ilmeisesti siis väärin ajateltu?
RTZ - 15:01, 10.2.2015 » Mieti Konsta levariväännön vipuvarsia: kiekon halkaisija vs. jarrulevyn halkaisija
Ahaa. Meinaat siis että isompi jarrulevy edessä vääntää akselia pois hahlosta pienemmällä voimalla. Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit oikein, koska pienemmällä säteellä jarrutetaan kovempaa kun halutaan sama negatiivinen kiihtyvyys.

Ja ei ole väärin ajateltu kysymys, kuten omassa laskelmassani totesin, niin takarattaan koolla ei ole väliä, kunhan välityssuhde ei ole niin kevyt, että alettaisiin sutia tai keulimaan.

Konsta - 14:52, 10.2.2015 Lähteekö se etunapa nyt liikenteeseen levyjarrua käytettäessä vai ei? Pitääkö asiasta olla kuinkakin huolissaan?
Liikkuu se :D

Ei nyt mitää kiihtyvyydestä vaan oletetaan jarrulevy/jarru kiinteäksi niveleksi jonka kiertymistä estää akselin mutteri jarrulevyn säteen varrella ja kääntää jarruttava voima kiekon säteen ja jrrulevyn säteen muodostaman suorakulmaisen kolmion hypotenuusan varrella

Npertj - 15:34, 10.2.2015 » Ei nyt mitää kiihtyvyydestä vaan oletetaan jarrulevy/jarru kiinteäksi niveleksi jonka kiertymistä estää akselin mutteri jarrulevyn säteen varrella ja kääntää jarruttava voima kiekon säteen ja jrrulevyn säteen muodostaman suorakulmaisen kolmion hypotenuusan varrella
Viittasin kiihtyvyydellä oikeaan vauhdin hidastamiseen, mikä tolla levyjarrulla pitää aiheuttaa, että saadaan toi voimatilanne aikaan.

Juu, ajattelun yksinkertaistamiseksi kuvitellaan endoavamme eli perä irti maasta

Voitko Top Dog vielä kerran kuvailla tarkasti sun broidin ongelmapyörää. Mikä haarukka, mitä matskuu dropit? Mikä napa, droppia vasten tuleva osa silee vai karhennettu ja mitä matskuu? Mimmone pikalinkku ja mitä matskuu?

Konsta - 15:37, 10.2.2015 » Voitko Top Dog vielä kerran kuvailla tarkasti sun broidin ongelmapyörää. Mikä haarukka, mitä matskuu dropit? Mikä napa, droppia vasten tuleva osa silee vai karhennettu ja mitä matskuu? Mimmone pikalinkku ja mitä matskuu?
[Fo'k](http://www.planetx.co.uk/i/q/FOPXDH/on-one-dirty-disco-fork), jossa dropit aluminum.

Navat taitaa Skidin arvailun perusteella olla Novatec D711SB ja niissä näyttää olevan karhennus sekä endcapissa että linkuissa. Ei kylläkään kovin karheat.

Seuraavaksi kokeillaan tällä internal sössön pikalinkulla. Nyt on siis external.

Kato muuten, ettei se akselin nitkuminen edestakas siellä haarukassa oo jyrsiny alsaa veke sieltä. Näin kävi yhden alsakeulan kanssa. Shimpan teräslinkun saa parilla kympillä ja se toimii till death.

e. hidas

Asia: Selvä Asia: Kunnossa