Tuommosta epäluotettavaa tosielämän rullailutestiä randoprofeetta vähän koittanut tehdäkin, esim. tossa.
Jännä, se illuusio, kuinka kapeet renkaat kovilla paineilla tuntuu nopeammilta, vaikkeivät ole.
Laakereiden vaikutus taitaa olla aika pieni, jos eivät rikki ole.
Eipä ole pdf mukaan furi fredissä ja ust ralphissa rullaavuudessa eroa.
painossa kylläkin 290g vs. 667g
hmm…
jostain pitäis keksiä frediä nopeemmat nakit
alerandon sweetspotti on 32psi
mannine - 15:55, 18.12.2014 » Eipä ole pdf mukaan furi fredissä ja ust ralphissa rullaavuudessa eroa. painossa kylläkin 290g vs. 667g hmm... jostain pitäis keksiä frediä nopeemmat nakithttp://www.homepower.com/sites/default/files/styles/article_gallery_active/public/articles/images/Electric_Bike_Hub.jpg
Pirullinen yhtälö. Olen miettinyt ja kokeillut tätä maastokisoja varten. Perstuntumaa on, dataa ei.
Jos renkaan rakenne on joustava ja alusta epätasainen, paineita laskemalla vierintävastus vähenee. Seuraa myös paljon muuta blissiä.
Jos renkaan rakenne on kova ja alusta tasainen, paineita laskemalla vierintävastus kasvaa. Mutta kukapa nyt tasaisella viitsisi ajella?
Lopputuloksena ajan matalammilla paineilla kuin useimmat. Sekä karkealla että tasaisella.
Joku Sven Nys on hyvä esimerkki miten 1,4 bar kulkee. Tarmacilla näyttää että menee melkein palstalla.
Perus-Sultanit rullaa kivoiten päälle mutta herkkyys on noissa ohkasemmissa ihan omaa luokkaansa…
Eiku oho, tää oli jotain pyörähommia…
Paan nyt tänne, mutta mua on askarruttanut tää krossirenkaiden ja tappajasepelin yhteydessä nyt usein mainittu, että “vähensin paineita ja ongelma helpotti”.
Oma empiria on jotenkin täysin päinvastanen, varsinkin ~25mm kumeilla, mutta mun mielestä noilla 30mm nappuloillakin - pehmeät kumit imee terävät kivet paljon herkemmän tuntusesti sisäänsä. Ja sit tietty snakebitet, mutta ne onkin jo toinen juttu.
Oispa faktaa.
Retku - 14:59, 18.12.2014 »Havaitseminen ja [i]mittaaminen[/i] on kaksi aivan eri asiaa. itse näkisin nuo mainitsemasi syyt siihen, miksei mittaaminen toimi ennemminkin mittausta suoritettaessa mahdollisuuksien mukaan vakioitavina asioina. En syinä siihen metodi ei toimi, mutta mittatarkkuus ei välttämättä ole riittävä merkitsevien erojen havaitsemiseen.Odie - 14:02, 18.12.2014 » Eikös vierimisvastuksen testaaminen empiirisesti suhteessa paineeseen ole helppoa? Menet mäen päälle nollakohtaan, ja lasket pyörällä niin pitkälle kuin vauhtia riittää ja vedät liidulla viivan maahan. Sitten toistetaan sama temppu (Mielellään toki pari kertaa samoilla paineilla) paineita laskien/nostaen. Katsotaan paljonko etenemässä on eroa. Paineita on helppo muuttaa, muuta rengastukseen/laakereihin liittyvää ei niinkään. Ei kyllä kiinnosta niin paljon että jaksaisin testata tuotakaan.Tämä metodi ei toimi koska: 1. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samaa linjaa koko matka, tienpinnan epätasaisuusen vuoksi. 2. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samassa asennossa koko matka ilmanvastuksen vuoksi. 3. Pitäisi olla täysin tuuleton päivä ilmanvastuksen vuoksi. 4. Pitäisi pystyä lähtemään liikkeelle ilman alkuvauhtia ja ilman mitään horjumisia joka kerta. 5. Mitä muuta vielä? Tietysti, jos erot ovat suuria, ne tulevat tälläkin metodilla esiin, mutta silloin ne lienevät tasamaallakin havaittavissa. Kiinnostava aihe, kertokaa lisää!
Tarkoitatko mittaamalla saatua havaintoa erosta, vai tuntumaa? Lause on hieman vaikeaselkoinen.
grotto - 16:57, 18.12.2014 » Paan nyt tänne, mutta mua on askarruttanut tää krossirenkaiden ja tappajasepelin yhteydessä nyt usein mainittu, että "vähensin paineita ja ongelma helpotti". Oma empiria on jotenkin täysin päinvastanen, varsinkin ~25mm kumeilla, mutta mun mielestä noilla 30mm nappuloillakin - pehmeät kumit imee terävät kivet paljon herkemmän tuntusesti sisäänsä. Ja sit tietty snakebitet, mutta ne onkin jo toinen juttu. Oispa faktaa.Sepelinpalan painuminen kumin sisään vaatii tietyn verran [i]painetta[/i]. Jos kumi antaakin periksi, sepelinpala ei pääse yhtä helposti painumaan siihen. Ehkä maantienakin paineiden laskeminen vaikkapa 100 psi:stä 70 psi:n ei vielä auta, koska painetta on riittävästi sepelinpalan upottamiseksi, mutta 40 psi on jo riittävän alhainen paine. Tätäkin voisi kokeilla jollain tavalla, mutta en taida viitsiä.
Pointtina ei ollut niinkään paineiden vaikutus rullaavuuteen vaan se, miten paljon eri juttuja huomaa ja mikä on “huomaamista”. Arkiesimerkkinä vanhat dynamot 80-luvulta, sellaisen kytkemisen päälle olisi kyllä sokkotestissäkin huomannut.
Funtsin, mikä on se wattimäärän erotus, jonka huomaa pyörittäessä.
Wattien todentaminen voikin olla hankalaa. Valistunut luulija kyllä tuntee kaikenlaisia tuntemuksia pyöristään pientenkin säätöjen jälkeen.
Blissistä puheenollen. Liika kova tärinä kovista kumeista kuluttaa watteja muuallakin kuin polkemisessa. Jos keho toimii iskunvaimentimena, niin kai sekin jotain kuluttaa.
Mut mä oonki epäurheilullinen mukavuusajaja.
Edit: Boldattu kohta rekisteröityi pätkittäin. Uskon, että todella pienenkin eron huomaa, jos muutos tehdään tietoisesti. Pikkuhiljaa itsekseen tyhjentyvää rengasta ei. Siinäpä King of Fixediin tehtävä. Kuinka paljon painetta laskettiin kumeistasi?
Mun jalkapumpun mittari näyttää ainaki yhden barin liian vähän ja pumppailin renkaita aivan ylitäyteen. Flätteja tuli hillittömät määrät. Kun tajusin pitää pienempiä paineita niin flatitkin loppu, tai ainakin harveni selvästi. Oli kyllä myös suht loppuunajetut renkaat, mutta väheni silti.
Tässä jotain ehkä kait topikin aiheeseen liittyen jos joku ei o nähny vielä:
Kumien paineiden arviointi onnistuu varmaan puristelemalla tai pyörän päälle nojaamalla paremmin kuin pelkästään vierintävastuksesta päättelemällä.
Meinaan tietyn paineen saavutettuaan kumi kyllä kovenee ihan helvetisti, mutta ei vieri pätkän vertaa paremmin. Toisaalta kumi saattaa hyvinkin matalilla paineilla vielä rullata ihan OK.
http://stream1.gifsoup.com/view/33769/damn-o.gif
ilmeeni kun tuntee 57/559 vs. 47/622 välisen eron tuolla pihalla tällä kelillä
Huomaatteko mitään eroa cantit vs levarit? Sateella itse huomaan ainakin. En tosin ole mitannut.
Oikeasti jengi käyttää aika paskoja renkaita. Kesällä näkee maantiekuskeja, joilla on 3k pyörässä entry-luokan avot pumpattu 130psi. Samat tyypit kauhistelee yli 8kg pyöriä ja juo pelkkiä lisäaineita juomapulloistaan. Runko pitää olla jäykkä, muuten ei pääse eteenpäin ollenkaan. Rungon jäykkyys testataan painamalla jalalla keskiöstä sivusuunnassa. Jos joustaa, menee puolet tuotetuista wateista hukkaan. Sitten lainataan pumppua, jotta saadaan varmasti tarpeeksi ilmaa 23mm Kendoihin. Tää on mun kokemus pyöräilijöistä, jotka miettivät tuottamaansa tehoa harrastuksessaan.
Maastossa muuten huomaa, että pienillä paineilla kaipaa leveempää kehää tukemaan rengasta. Mutkat muuttuu yllätyksellisiksi kun rengas muljuu alta.
Alfinen kanssa huomaan, että tuotan vauhdin lisäksi jurnutusta ja rutinaa, joka vie osan vauhdista pois. Muissa tapauksissa yritän maksaa renkaista mahdollisimman paljon ja pitää paineet niistä alhaalla.
^saatoin ajatella joskus noin, tai en tiiä
mannine - 23:48, 18.12.2014 » ^saatoin ajatella joskus noin, tai en tiiäSama.
Nykyään väliä on enää aamupalalla ja eväillä.
oon nykyään myös aika herkkä vuodattamaan kyyneliä mm. elokuvista jne kissa hommis.
herkemmäks on menny ja huomaan sen
Huonokin rengas saattaa rullata kohtalaisesti matalilla paineilla suvikelissä, mutta pakkasella fiilis on kuin polkisi seinää vasten. Renkaan rakenne muuttuu niin jäykäksi joten paineita on taas nostettava.
Vaihdoin perussisurin Spessun 70g turbotubeen ja ero oli tuntuva. Sitä en tiedä tuntuiko pelkästään korvien välissä, mutta silläpä ei ole juurikaan väliä kun en kilpaa aja.
Maastopyörässäkin huomaa kyllä selvästi eron sisureiden ja litkujen välillä.