Vuoden päivät tällä jo ryskitty eli on vuosipäivityksen paikka. Lyhyen talvitauon jälkeen tein tänään keväthuollon, putsasin rattaat ja vaihdoin uuden ketjun. Kivasti saa kiekon slämmättyä ja kivet rahisee ihanasti. Talven kun oon rykinyt Rollerilla 46-20, tää tuntuu hiton äkäseltä, kovalta ja nopeelta. Hyvin taipuu ohjaksillekin vielä. Aattelin kyhätä tähän vaihto-ohjaamon riserilla, ihan vaihteluksi.
Alkuperäiseen setuppiin verrattuna ei kauheesti oo muuttunut, jotain kumminkin.
-FSA-karboniittitolppa
-Ritchey 80mm + Zipp Short and Shallow + Cane Creek SRC-5C
-Sram-jarrulaite
Vaikka trekkingbaikhommadit ovat olleet sitä kuuminta just nyt ja vieneet speksausenergiat ja -rahat, oon ajellut tällä kaikki duunimatkat ja kaupunkipörräilyt eli pitkälti toista sataa kilsaa /viikko. Eihän tää kovin rento oo vrt trekkeri, mutta kiva, agressiivinen, uhmakas. Tussasin jarrupinnat back2black ja laitoin satasen stemin+riserin Ritcheyn lukkofoameilla.
Mikähän siinä on, että vuosi sitten tuntui aivan sopivalta, mutta nyt huutais senttiä, ehkä kahta, lisää stemmiä. Jos turkulaisilla on tarjolla mustaa laatuOSsia 110-120mm, ostan pois.
Heitin kuituisilla putkiosilla vesilintua ja laitoin tilalle luottokamaa elikkäs Ritcheyn matta-alloyta aaaaah. Muutaman viikon perusteella ei suurta vaikutusta performanceen. Stemmi on nykyjään 110-millinen, feelz good. Edelleen ehdoton ykkösbaik. Erinäiset kiiltävät versiot Masheista on aiheuttaneet ajoittaisia syrjähyppyfiboja, mutta miksikös tätä vaihtamaan.