Eettiset valinnat, ympäristötietoisuus jne. pyöräilevän kuluttajan näkökulmasta

Oon kans nähnyt vastaavia lukuja. Ja lukenut saman golfmailoista. Mutta tehtaiden välillä on varmaan eroja, mitkä niistä sitten käyttävätkään materiaalinsa tehokkaasti ja mitkä vaan hosuu. Kauheen ongelmallinen materiaali tosiaan, mieluummin itekin valitsen metallin yleensä. Tosin esim. lempisatulassani on semmosta, että ne vähä väsyy ajan myötä, kun pohja on muovia. Ja samasta on kuitunen versio, joka vois olla jämäkämpi eli pitkäikäisempi.

Pakko nyt kommentoida silti, koska alkuperäinen viesti liittyi juuri valmistusmaihin, hiilikuituun ja varaosasaatavuuteen.

Yksi pointti olikin vaikka hiilikuitu on pahemman luokan jätettä niin niin verrokki sille, että ostaa taiwanilaista kuitua parempi vaihtoehto on ostaa vaikka kiekot Corimalta. Varmasti työntekijä ja ympäristönäkökulma otetaan paremmin huomioon ja tukee eurooppalaista työtä. Vaikka hiilikuitutuotteita tulee ostettua niin entistä enemmän valmistusmaan otan huomioon juuri näiden näkökulmien vuoksi.

Samoin omasta kokemuksesta varaosasaatavuuteen Sram kaikista heikoin kun taas Campagnoloon saa ainakin briteistä hyvinkin laajasti kohtuu hintaan. Tästä syystä seuraava osasarjakin tulee olemaan Romaniassa valmistettu Campaa eikä taiwanilaista Sramia. Tosin Shimanokin voisi olla vaihtoehto jos varaosia on kerran todistetusti saatavilla. Kiinnostus kertakäyttökulttuuria kohtaan kasvaa merkittävästi, kun rikkoo Redin kahvasta pienen muoviosan mitä ei saa varaosana.

OEM lisäksi hintoihin vaikuttaa myös joidenkin valmistajien jälleenmyyntihintaryhmät mitkä perustuvat myyntivoluumeihin. Lisää entisestään saksalaisen kauppiaan kannattavuutta.

SuicideHub - 16:18, 7.3.2018 » Kuidusta tulee paljon hukkapaloja jotka usein menee vain roskiin, mutta käyttöäkin voisi sille silpulle keksiä, vaikkei siitä runkoja ja kiekkoja enää saisi. Bemarin autotehtailla ovat käyttäneet noita roskasilppujaan uudestaan jossain osissa. Varmaan vaikka jonkun jarrukahvan vois tehdä sellasesta, kun kuitujen suunnilla ei liene niin väliä ehkä.
Iso ongelma lienee prepreg-kankaiden käyttö. Ne hukkapalat pitäisi saada kohtalaisen äkkiä käyttöön, eli prosessi pitää olla jatkuvasti käynnissä varsinaisen tuotantolinjan rinnalla.

Tuli tossa aamusella vastaan mielenkiintoinen Cjell Monen kirjoittama juttu Taiwanin pyöräteollisuudesta

ununu - 18:02, 7.3.2018 » nimimerkki negaation yöunien nykytila huolettaa
Ei ole varaa lentomatkailuun ostettuani alumiinisen täpärin pieneltä brittipajalta joten nukun: hyvin B)
negaatio - 19:09, 7.3.2018 »
ununu - 18:02, 7.3.2018 » nimimerkki negaation yöunien nykytila huolettaa
Ei ole varaa lentomatkailuun ostettuani alumiinisen täpärin pieneltä brittipajalta joten nukun: hyvin B)
Ja vastavuoroisesti haastaisin töölöläisen ekotekoon ja kasaamaan ahman ajoon, ettei tarvii uittaa taas uutta raamisettiä taiwanista amerikan kautta basaariin myytäväks

Omat runkokierrätys-syntini on itsellänikin, mut nykyinen main bike on kuitenkin viis vuotta sit käsin euroopassa juotettu ja loppua kilsoille ei ole näkyvissä.

asb - 18:47, 7.3.2018 »
SuicideHub - 16:18, 7.3.2018 » Kuidusta tulee paljon hukkapaloja jotka usein menee vain roskiin, mutta käyttöäkin voisi sille silpulle keksiä, vaikkei siitä runkoja ja kiekkoja enää saisi. Bemarin autotehtailla ovat käyttäneet noita roskasilppujaan uudestaan jossain osissa. Varmaan vaikka jonkun jarrukahvan vois tehdä sellasesta, kun kuitujen suunnilla ei liene niin väliä ehkä.
Iso ongelma lienee prepreg-kankaiden käyttö. Ne hukkapalat pitäisi saada kohtalaisen äkkiä käyttöön, eli prosessi pitää olla jatkuvasti käynnissä varsinaisen tuotantolinjan rinnalla.
Niinpä saattaa olla. Vaikka saishan sen epoksin niistäkin ilmeisesti uunissa tai kemikaaleilla pois. Ja nythän oli jotain puupohjaista liimaa kehitelty tuohon, ehkä sen sais vielä helpommin pois, taitaa palaa hyvin. Mutta selkeesti vähemmän tehokasta toki jos vaatii ton verran enemmän säätöä.

Pari kommenttiahan täälä oli jo aiemmin kuitujätteestä:

timoma - 20:40, 11.12.2015 » ^^Kiinan meiningistä en tiedä - tai, no, taidan tietää - mutta Euroopassa ja erityisesti autopuolella ollaan jo [aika pitkällä hiilikuitujätteen kierrätyksessä](http://www.compositesworld.com/articles/recycled-carbon-fiber-update-closing-the-cfrp-lifecycle-loop). Eli vaikka tuo kuvassa näkyvä kama varmaan lopulta päätyykin kaatopaikalle tai poltettavaksi kontrolloimattomissa olosuhteissa, homman ei tarttis mennä silleen. Fillarin runko on yksi vaikeimpia mahdollisia muotoja tehdä kuidusta ja hylkyä tulee. Jopa siinä määrin että en ole kohtuullisella hakemisella löytänyt yhtään luotettavaa referenssiä siitä mikä valmistuksen hylkysuhde oikeasti on. Mutta mielestäni jos joku valmistaja pystyisi uskottavasti kertomaan miten he hoitavat jätteensä kierrätyksen, olisin kyllä aika lailla sinne suuntaan taipuvainen kallistumaan valinnoissani.
SuicideHub - 22:30, 11.12.2015 » [Spessulla tämmöne](http://specialized.com/us/en/news/latest-news/12700) Ja: [[i]Trek, who produce their top tier carbon frames and components in the US, claim to recycle between 3,500 and 4,500lb (1,590-2,040kg) of scrap each month, which include warranty frames, frames and parts that have been tested or broken in testing, uncured trimmings, and out-of-spec molded parts[/i]](http://www.cyclingnews.com/news/specialized-announce-carbon-recycling-kickoff/)
timoma - 0:31, 12.12.2015 » Joo, Trekki on tällä alueella ainakin PR:n osalta mallioppilas ja noi Trekin luvut on ihan hyviä referenssejä mutta eivät vielä ihan kerro koko tarinaa. [Trek valmisti vuonna 2014 vissiin jotain 20 000 ja 25 000 pyörän välillä USA:ssa](http://www.cnbc.com/2014/08/01/in-waterloo-wisconsin-a-passion-for-made-in-usa-bicycles.html). Tuon jutun mukaan Trekin koko tuotannosta noin 1%. [Ekan vuoden aikana jolloin kierrätys oli käynnissä (2011-12) Trek kierrätti vajaa 32 tonnia](http://road.cc/content/news/57103-trek-pleased-year-carbon-recycling) hiilikuitumateriaalia, ilmeisesti pääosin runkotuotannosta. Kiertoon siis menisi kuitua, raakaa prepreggiä ja sutta yli kilo per USA:ssa valmistunut runko. Mikä on mielestäni helvetin paljon, huomioon ottaen että nuo eivät ole niitä painavan pään runkoja kuitenkaan. Eli ei ne hyötysuhteet sielläkään voi kauhean hyvät olla. Voihan toki olla että tuossa 32 tonnissa on mukana myös kehätuotanto joita ilmeisesti tehdään myös USA:ssa. Mutta silti. Olishan se kiva jos nämä(kin) asiat kerrottaisiin vähän avoimemmin, myös sen ison massan eli kiinassa valmistettujen komponenttien osalta. Mutta liikesalaisuuksiahan nuo ovat, ja huomioon ottaen sopimusvalmistajien kilpailun varmaan hyvinkin tiukasti varjeltuja sellaisia. Saatikka että normi kuluttajalla olisi selvillä minne sen paskotun rungon voi viedä kierrätettäväksi. Itsehän toki kierrätin moisen takaisin ajoon, ja ilahduttavan paljon näkee tätäkin nykyään tapahtuvan maailmalla. Kunkahan iso prosentti muuten teräs/alsarungoista päätyy kiertoon vs. kaatopaikoille?
Ja tohon teräksen ja palpan kierrätykseenpäätymiseen: ton lisäksi, että tehtaalla syntyvä metallijäte päätyy varsin hyvin kierrätykseen, koska se kannattaa taloudellisesti, niin päätyy varmaan tosi iso osa myös loppuunkäytetyistä roskiin päätyneistä metalliasioista ainakin tääläpäin, kun erillisen metallinkeräyksen lisäksi sekajätteestäkin voidaan hyvin erotella metalleja magneeteilla ja eddy current -erottimilla siellä jätteenkäsittelylaitoksen linjastolla. Ja kannattaa erotella siksikin, kun polttolaitoksessa ne metallit haittaa.

Kattelin tossa just jokin aika sitten Boeingin jotain lukuja. Vaikuttaa siltä, että nyt kun sekä ilmailu-, että tuulivoimateollisuus (joka muuten oli vielä ainakin pari vuotta sitten maailman isoin hiilikuidun käyttäjä) ovat vahvasti sitoutuneet hiilikuituun, alkaa uusiokäytöllekin tulla painetta. Energia- ja kustannussuhde kun on tässäkin samaa luokkaa kuin alsalla, eli kierrätetty materiaali maksaa vajaan neljänneksen uuden hinnasta.

Tällä alkaa olla merkitystä, kun vaikkapa B787:n noin sadan tonnin kuivapainosta hiukan vajaa puolet on komposiitteja. Tilauskirja on Wikipedian mukaan tällä hetkellä reilu 1200 yksilöä, eli about 30-50 vuoden kuluessa pelkästään näistä tulee kierrätettäväksi komposiittia luokkaa 60 miljoonaa tonnia. Tuulivoimapuolella ennustellaan että vuosittain menee 2020 eteenpäin uusintaan luokkaa 200 000 tonnin edestä komposiittiroottoreita. Eli ihan merkittäviä määriä, joista alkaa jo saada taloudellisesti kannattavaa kierrätysbisnestä aikaan.

Ongelmana on tähän saakka ollut kierrätyskuidun käyttökohteiden niukkuus. Nyt kuitenkin alkaa vaikuttaa siltä, että monia asioita esim lentsikoiden ja autojen matkustamoissa aletaan tehdä alsan ja ruiskuvalun sijasta kierrätetyllä ja hukkakuidulla lujitetuilla muoveilla. Uskon siis, että kun isot pojat (Boeing, Airbus, Bombardier, BMW, Vestas, DEW, ym) lähtevät leikkiin, tulee kierrätystekniikoiden kehitykseenkin vauhtia.

Mutta ei siinä, paska materiaali tuo on tällä hetkellä luonnon kannalta. Näin vaikka ei huomioitaisi noita edellä kuvattuja kiinamiehen perseilyitä, joilla ei sinällään ole mitään tekemistä itse materiaalin kanssa. En usko että siellä käsitellään maalijätteitä, leikkuuöljyjä, ym yhtään sen fiksummin.

Edit: Tossa muuten ihan hyvä yhteenveto missä mennään komposiittimateriaalien kierrätyksen kanssa tällä hetkellä.

Täo hyvä pointti yhtään kuitua puolustelematta. Se polen varsinainen argumentti ei lopulta liittynyt niinkään eroon materiaalien välillä, vaan päätökseen tehdä se runko lopulta itse suomessa.

Olis kiintoisaa nähdä esim Hopelta videota niiden tehtaalta kuidun käsittelystä. Ne kuitenkin tekee sekä alsasta että kuidusta partsia uk:ssa itse.

negaatio - 22:23, 7.3.2018 » Olis kiintoisaa nähdä esim Hopelta videota niiden tehtaalta kuidun käsittelystä. Ne kuitenkin tekee sekä alsasta että kuidusta partsia uk:ssa itse.
Itse en haluais nähdä enää yhtään kiillotettua mainosvideota, jossa kaikki negatiiviset filminpätkät on heitetty leikkaamon roskiin (ei kierrätetty).

Eli et tule näkemään yhtään hyödyllistä tai totuudenmukaista viedota tästä aiheesta ennen, kuin Oikeutta Hiilikuidulle Ry käy piilottamassa kamerat Hopen tehtaaseen.

asb - 7:22, 8.3.2018 » Itse en haluais nähdä enää yhtään kiillotettua mainosvideota, jossa kaikki negatiiviset filminpätkät on heitetty leikkaamon roskiin (ei kierrätetty).
mitä sä tarkotat

Ei liity mitenkään pyöriin, vaan tekstiiliteollisuuteen. Kävin kattomassa tän leffassa ja nyt kun dokkari on Areenassa niin suosittelen katsomaan. Isolta näytöltä ja kunnon äänillä.

[Dokumenttiprojekti: Machines

Palkittu elokuva työstä, koneista ja työläisistä Intian Gujaratissa sijaitsevassa suuressa tekstiilitehtaassa, jossa olosuhteet ja työntekijän asema ovat samat kuin sata vuotta sitten. O: Rahul Jain. T: IV Films Oy.](Machines | Yle Areena)

mites kun ostatte käytettyä kamaa niin mietittekö tai kysyttekö koskaan mihin maahan arvonlisäverot on maksettu yms

johonkinhan se raja on kuitenkin käytännön syistä vedettävä, kuten sekajätteen kanssa

Tuolla Englanninfoorumilla oli joku pointannu hauskasti liittyen tähän Giro/Vista -asiaan: Raphan omistaa yritys joka myy eniten aseita jenkeissä…

Rosco - 11:29, 29.3.2018 » Tuolla Englanninfoorumilla oli joku pointannu hauskasti liittyen tähän Giro/Vista -asiaan: Raphan omistaa yritys joka myy eniten aseita jenkeissä...
Niin siis onko tää se juttu, että RCZ Investments osti Raphan, vai oliko siellä Englannin foorumilla muutakin selvennystä, kuin tommonen sadan merkin twiittipaska?

Meinaan Walmart on se Jenkkien suurin asekauppias ja RCZ Investments on eri asia, kuin Walmart. Firmojen välinen yhteys on se, että RCZ Investmentsin perustaja Stuart Walton, Walmartin perustajan jälkeläinen, istuu Walmartin hallituksessa (ja todennäköisesti omistaa myös Walmartia jonkin yritysjärjestelyn kautta).

Mutta ite en siis ole vielä löytänyt listaa RCZ Investmentsin sijoituksista ja omistajista.

Jokainen tosiaan ite päättää kuinka pitkälle omistusketjussa haluaa mennä boikottiensa kanssa, mutta jotain faktaa pitäisi olla leivän päällä ennen, kuin se jätetään kauppaan.

No jooo, ton ois voinut tietysti muotoilla paremmin kuin vapaalla käännöksellä, MUTTA että samat henkilöt on siellä soppaa keittämässä. ( Steuart Walton )

Tarkoitukseni ei ollut bannata raphaa laisinkaan, vaan ehkä enemmän osoittaa havainnointini siitä, että jotain “kakkaa” näissä isoissa rahoituskuvioissa on miltei aina takana, tykkäsit siitä tai et. Ostajahan sen ostopäätöksen viimeisenä kuitenkin tekee. Itse jatkan raphan käyttämistä.

asb - 12:13, 29.3.2018 »
Rosco - 11:29, 29.3.2018 » Tuolla Englanninfoorumilla oli joku pointannu hauskasti liittyen tähän Giro/Vista -asiaan: Raphan omistaa yritys joka myy eniten aseita jenkeissä...
Mutta ite en siis ole vielä löytänyt listaa RCZ Investmentsin sijoituksista ja omistajista.
En sano asiasta mitaan mutta nimi on RZC investments, ei RCZ. Ei silla, ei niista sen enempaa loydy internettia.

Tuolla https://pages.rapha.cc/announcement on etta:

About RZC Investments
RZC Investments is a direct investment firm with cycling-related investments that include Allied Cycle Works, manufacturer of premium American-made carbon fiber bicycles. Founded by Steuart Walton and Tom Walton, with RZC partner Jared Faciszewski, the firm is focused on providing long-term, differentiated capital to high growth businesses.

Onko Attaquer seuraava kurja merkki?

Eiku tämä taputeltiinkin jo:

Lumikko - 9:17, 4.4.2018 » Onko [Attaquer](https://www.instagram.com/p/BhGkixxAHrk/?taken-by=attaquer) seuraava kurja merkki? Eiku tämä taputeltiinkin jo:
Hyvä esimerkki taas siitä, että vaikka internet ei unohda niin ihmiset kyllä. Kauhea kiihko nollasta sataan aiheesta mitä nyt sitten oikeastaan ei ollutkaan. Hyvä vastine Attaquer-porukalta.