Eettiset valinnat, ympäristötietoisuus jne. pyöräilevän kuluttajan näkökulmasta

^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen…

lepo - 10:35, 23.3.2013 » ^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen...
Ethän nyt ole tosissasi. Ei sitä halpatyövoimaksi sanota ihan syyttä. Ehkä helpoiten lähetyttävä dokkari aiheesta on BBC:n tuottama "Blood, Sweat and Takeaways", jossa brittinuoriso laitetaan tekemään halpaduunia Thaimaassa ja Intiassa halpaduunin palkalla. On aika karua.

Hyvä että tästä aiheesta tuli viimein keskustelua.

Itselle kaikenlaiset ympäristöön ja eettisyyteen ym. liittyvät kysymykset on aina pinnalla. Pyrin välttämään juttujen ostamista uutena, omat fillarit on ostettu tai pelastettu käytättyinä kuten suurin osa niihin laitetuista osistakin. Eniten tulee kuitenkin pyörien tapaukesssa ostettua juttuja uutena siitä huolimatta. Kuluvat jutut kun kuluu ja vaatii vaihtamista. Lähes tulkoon kaikki muut hankinnat tuleekin sitten tehtyä kirppareilta.

Se tuottaa itsellekin hyvää mieltä, jos voi kunnostaa hylätyn tai vanhan fillarin ajokelpoiseksi ja välittää sen eteenpäin jollekin tarvitsevalle. Välttää toisaalta myös eettiset dilemmat kun joku muu on tehnyt ostopäätöksen itsen puolesta. Se on surullista miten paljon taloyhtiöt ym heittää vuosttain kaatopaikalle täysin toimintakuntoisia tai korjattavissa olevia pyöriä. Olis hyvä jos olis joku taho, joka voisi ilmaiseksi korjata talteen nämä poistoon menevät pyörät ja korjata/myydä ne.

eo-näkökulma on myös mulle tärkeä, joten en osta nahkaisia tuotteita uutena. Sitä en ole selvittänyt, että käytetäänkö joihinkin muihin fillarijuttuihin eläinperäisiä tuotteita (kumien valmistus esim)…

1 Like
lepo - 10:35, 23.3.2013 » ^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen...
Jepjep. Kansainvälisen tulonjaon epäoikeudenmukaisuus on toki ihan yhdentekevä juttu.

Konkeli. Pointtina oli ottaa maan hintataso huomioon eikä verrata sitä yhteen maailman kalleimmista maista.

Ei paljoa naurata jos päiväpalkasta menee 70% asumiseen ja 30% ruokaan. Nyt puhutaan siis palkkatasosta joka on joitain dollareita päivässä. Jos et ole ymmärtänyt, länsimaisen kuluttamisen myötä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti kehittyvissä maissa. Hyvänä esimerkkinä quinoa, jota on tavallisesti käytetty Perussa ja lähialueilla hyvänä proteiinin lähteenä. Länkkärit tajusivat tämän, ja yllättäen valtaosa meneekin muualle ja samalla hinnat on lähteneet nousuun. Its as quinoan hinta on noussut Perussa kolminkertaiseksi vuodesta 2006. Uskotko että perulaisen tulot ovat sinä aikana kolminkertaistuneet?

Vastuullisuus, tuo 2010-luvun ilmastonlämpenemisenvastaisuus. Olen parhaillaan vastuullisen liiketoiminnan kurssilla ja voi kekkula sentään kun onkin valjastettu kauniista ajatuksesta markkinointikikka. Vastuullisuus tarkoittaa yrityksissä - erityisesti pörssijyrissä - tänä päivänä lähinnä sitä, että perustetaan vastuullisuusvastaavan posti ja ohjausryhmä sen ympärille, jotta markkinoinnissa voidaan julistaa vastuullisuutta. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ei valitettavasti tarkoita sitä, että pyrittäisiin toimimaan ongelmien korjaamiseksi vaan sitä, että halutaan tavoittaa LOHAS-kuluttajat (Lifestyle Of Health and Sustainability).

Disclaimer: tämä on siis oma mielipide, ei kritiikki tai julistus.

netspider - 19:23, 22.3.2013 » Mielecin eettisyys kiinnosta.
Ha ha. Meinasin aloittaa tällä, koska muistaakseni Profeetalla ainakin oli aiheesta jonkinlainen mielipide, mutta aattelin jättää provosoinnit myöhemmälle. :) Hinnat Puolassa lienevät kasvaneen, joten olemme kai osaltamme vaikuttaneet tuloerojen kaventumiseen Euroopassa. Jokuhan voisi kysyä työskentelyolosuhteista Robert from Mieleciltä ja sähköpostitse Mr Suginolta. Ovatkos muuten BMW:n työntekijät järjestäytyneet ammattiliittoon?

Monarkki on toki ihan oikeassa, ja yritysten “sosiaalista vastuuta” pitääkin kritisoida kovalla kädellä. Tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Se, että firmat koittaa selitellä toimenpiteitään parhain päin tarkoittaa ainakin mun silmissäni sitä, että asiassa tarvitaan keskustelua ja (äkäisiäkin) vahtikoiria, jotka kyseenalaistaa firmanäkökulmaa. Tässä nettiaktivismi on tyhjää parempi (ainakin “ne jotka tietää, tietää”) ja voi tarpeeksi äkäiseksi edetessään johtaa ostopäätösten muuttumiseen ja jopa firmojen toiminnassa. Tästä löytyy kyllä hyviä esimerkkejä; reilun kaupan banaanit, luomutuotannon nousu, jne.

Kuten noista esimerkeistäkin huomaa, asia on pakostakin poliittinen: luomutuotannon järkevyys voidaan kyseenalaistaa, samoin kuin voidaan sanoa ettei ole mitään mahdollisuutta varmasti tietää mitä tuotantoketjussa tapahtuu (joten ei kannata maksaa lisähintaa “eettisistä” tuotteista). Ilman tätä keskustelua asialle ei kuitenkaan tapahdu mitään - hyvä siis että jutellaan, toivottavasti se näkyy myös kulutusvalinnoissa.

Mun (ontuva) ratkaisuni on ollut:

  1. pitää huolta fillareista,
  2. ostaa korjauskelpoisia kamoja ja korjata niitä niin pitkään kuin on järkevää.
  3. Tehdä rikkoutumisista myyjän ongelma takuuhuollon ja asiakaspalautteen kautta. Laajemmin ajatellen esimerkiksi Applen kanssa kuluttajansuojalain tuntemuksesta on ollut helvetisti apua.
    4)Ja AJAA JOKA FILLARILLA NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA. Mun uudessa maantiefilossa oli “made in the Netherlands”-tarra: sekin painoi (vähän) vaakakupissa ostaessa.

Tämä jättää tuotantomaiden työskentelyolosuhteet ym. vielä huomiotta - tämä on aika iso ongelma, kuten Konkeli huomauttikin. Niihin vaikuttaminen pelkästään kulutuspäätöksin on hankalaa, tässä poliittinen vaikuttaminen esimerkiksi järjestöjen kautta (minkä?) olisi varmaan tehokkaampaa. Kyynisyyteen mä en näissä asioissa usko, vaikka tällainen aktivismi onkin vähän vanhanaikaista. Sitä paitsi asiasta rähiseminen (esim. takuukysymyksissä) on usein myös jollain tavalla kivaa (vrt. Road Rage).

Tota. Tää aihe taisi olla aika vahvasti mulla mielen päällä. Mites teillä muilla?

konkeli - 12:30, 23.3.2013 » Ei paljoa naurata jos päiväpalkasta menee 70% asumiseen ja 30% ruokaan. Nyt puhutaan siis palkkatasosta joka on joitain dollareita päivässä. Jos et ole ymmärtänyt, länsimaisen kuluttamisen myötä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti kehittyvissä maissa. Hyvänä esimerkkinä quinoa, jota on tavallisesti käytetty Perussa ja lähialueilla hyvänä proteiinin lähteenä. Länkkärit tajusivat tämän, ja yllättäen valtaosa meneekin muualle ja samalla hinnat on lähteneet nousuun. Its as quinoan hinta on noussut Perussa kolminkertaiseksi vuodesta 2006. Uskotko että perulaisen tulot ovat sinä aikana kolminkertaistuneet?
Kenellä se tulo sitten on kolminkertaistunut?
Monarkki - 12:32, 23.3.2013 » Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ei valitettavasti tarkoita sitä, että pyrittäisiin toimimaan ongelmien korjaamiseksi
Toi on pitkässä juoksussa kusemista omaan nurkkaan ja se on huomattu myös monissa yrityksissä, missä on sitten jääty kameroiden polttopisteeseen pöksyt kintuissa. En viitsi luetella nimiä, lehdistä voi lukea näistä ihan joka päivä.

Työskentelen itse viestintä- ja maineenhallintahommissa ja olen tehnyt jonkin verran keikkaa myös globaaleille yrityksille. Sen perusteella mitä olen itse kokenut, yrityksissä painitaan ihan vakavasti näiden vastuullisuusasioiden kanssa. Aika yleinen strateginen malli tällä hetkellä yritysten yhteiskuntavastuun saralla on pohtia miten jutut voidaan toteuttaa oikeasti, kunnolla ja läpinäkyvästi ja kuinka ne implementoidaan yrityksen toimintaan, millä mittareilla onnistumisia mitataan ja lopuksi missä vaiheessa ja miten niistä viestitään asiakkaille sekä sidosryhmille.

Mielestäni (mun mielipide) ihmiset ovat sen verran fiksuja ja valveutuneita etiikka-asioissa, kaikki tieto on käytännössä saatavilla ja se leviää tarvittaessa nopeasti, että näiden juttujen käsittely yrityksissä perustuu paljon muuhunkin, kuin tiettyjen kohderyhmien tavoittamiseen. Samat kriittiset ja tiedostavat kuluttajat niissä yrityksissäkin istuu. Ja joissain firmoissa jopa uskotaan vastuulliseen bisnekseen ihan oikeestikin.

Totta vitussa se on myös markkinointikikka, ihmiset ostaa hyödykkeiden ja palvelujen lisäksi myös hyvää omatuntoa. Ei kai siinäkään mitään pahaa ole, jos tarina on totta?

lepo - 13:06, 23.3.2013 » Kenellä se tulo sitten on kolminkertaistunut?
Ei mulla. Mut eipä ole ruoan hintakaan kolminkertaistunut täällä.
Orjatyöllä teetetty kulutushyödyke joka hankitaan tarpeeseen ja käytetään loppuun asti (ja mielellään kierrätetään käytön jälkeen) on eettisempi valinta kuin vastaava reilun kaupan tuote joka hankitaan pelkästään moraalin pönkittämiseksi.

^Shimano vs Phil. Timbuk2 vs Chrome. Plug vs Steamroller. CRC vs LBS.

ChainThug - 13:25, 23.3.2013 » Orjatyöllä teetetty kulutushyödyke joka hankitaan tarpeeseen ja käytetään loppuun asti (ja mielellään kierrätetään käytön jälkeen) on eettisempi valinta kuin vastaava reilun kaupan tuote joka hankitaan pelkästään moraalin pönkittämiseksi.
Montas pyörää sulla olikaan varattuna aurinkoisten sunnuntaiden ajeluja varten?

^ Ei yhtään eettisillä perusteilla hankittua.

Missähän ne Surlyn rungot kootaan?

Mull Dundane - 14:20, 23.3.2013 » Missähän ne Surlyn rungot kootaan?

Erittäin hyvä aihe, jota on tullut mietittyä, mutta harvemmin niin, että pohdinnat olisivat suuremmin päätyneet toiminnaksi.

Tässä muutamia yhdistetyn pyörä-/linturetken* jälkeisiä hajamietteitä:

  1. Kierrätys & kunnostus: aika pitkään suosin käytettyjä runkoja ja ennen kuin tässä sorruin ostamaan rollerin rungon, niin edellinen uutena ostettu pyörä oli joskus ala- ja yläasteen välissä saatu. Tämän palsta on itselleni ollut tämän suhteen hyödyllinen, koska on oppinut edes auttavasti herättämään rähjäistä tavaraa takaisin eloon ja toisekseen iso osa pyöräni osista on täältä hankittuja.

  2. Tuotantoketjut kiinnostaa: mistä raaka-aineet tulevat? Kuka tekee työn missäkin vaiheessa ja missä olosuhteissa?

Yhtä kouluprojektia varten selvittelin aika puolivillaisesti Nokian A10:en tuotantoketjua (toki yksinomaan kotoa) ja sen verran sain tietää, että suomalaisen rengastehtaan käyttämä kumi tulee Brasiliasta tai Indonesiasta. Brasilian kumiviljelmistä en tiedä tuon taivaallista, Indonesiasta en juurikaan. Borneolla dayakit ovat käsittääkseni erinomaisia kumin pienviljelijöitä ja tuotantosuhteet heille melko edulliset. Plantaasit taas sitten eivät niinkään.

Nyrkkisääntönä voisi olettaa, että sikahalvoista tuotteista tuskin jää kauheasti varallisuutta alkupään työntekijöiden käsiin. Mikä ei tarkoita sitä, että kalliit/laadukkaat tuotteet olisivat automaagisesti eettisempiä. En pyri tässä myöskään syyllistämään vähävaraista yksittäistä kuluttajaa, jonka ostokäyttäytyminen tuskin vaikuttaa siihen saako työvoima alkutuotantomaassa järjestäytyä, reilua palkkaa yms.

  1. Aiempaan liittyen: kuluttajavaikuttaminen on todella kinkkinen kysymys. Periaatteessa on erittäin hyvä, että kuluttajat vaativat tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä ja sitä, että prosessi on ollut oikeudenmukainen. On kuitenkin erittäin ongelmallisesta, että esim. reiluista työoloista tulee tuotteen “lisäominaisuus”, jonka kuluttaja voi halutessaan valita kaupassa - vähän kuten ostaako vanilja- vai mansikkajäätelöä - sen sijaan, että ne ovat oletuksia. Vastaavasti ongelmallista on, että vastuu sysätään kuluttajille, eikä tuottajille, valtioille ja ylikansallisille toimijoille.

  2. Eettisen kuluttamisen ja markkinoinnin ongelmiin kuuluu myös se, että aika usein pääomapuoli kaappaa hyvääkin tarkoittavat muutokset, valvonnan ynnä muun osaksi markkinointiaan. Näin kävi esim. “kestävyyden” käsitteelle: kun ympäristö- ym. järjestöt vaativat kestävää liiketoimintaa ja kehitystä, päädyttiin lopulta siihen, että yritykset omaksuivat kyseisen kielen ja nyt kaikilla on erilaisia kestävän ja eettisen liiketoiminnan ohjelmia ilman, että kyse on juuri muusta kuin mielikuvamarkkinoinnista. Esim. kaivosyritykset puhuvat iloisesti kestävästä liiketoiminnasta, vaikka luulisi kenelle tahansa olevan selvää, että se ei voi olla kestävää (samassa mielessä kuin esim. mikä tahansa uusiutuvan luonnonvaran käyttö).

  3. Globaalit varallisuuserot: toki pitää jossain määrin suhteuttaa palkat yleiseen hintatasoon, mutta kyllä absoluuttiset luvut silti kertovat aika selvästi mistä on kyse. Jotkut yksinkertaisesti saavat vähemmän (suhteellisesti ja absoluuttisesti) palkkaa työstään. Papua-Uudessa-Guineassa öljypalmuplantaaseilla työläiset saivat keskimäärin sellaista vajaata sataa euroa kuussa, jos pystyivät tekemään täysiä työviikkoja. Rahasumma on periaatteessa suuri sikäläisessä tilanteessa, mutta jos työläinen söisi kaupan ruokaa, kuluisi palkka pitkälti siihen. Tämän vuoksi monet viljelevät itse ruokansa plantaasilla työaikojen ulkopuolella, eli tekevät käytännössä töiden jälkeen lisää töitä. Ei olla reiluuden piirissä minusta.

  4. Paluu pyöriin: sanoisin, että kaikissa käyttämissämme hyödykkeissä on taustalla epäeettisiä ja riistäviä tuotanto-oloja ja -suhteita. Näitä vastaan pitää kamppailla. Toisaalta tätä ei nykyisissä rakenteissa voi täysin paeta ja on väistämättä tehtävä kompromisseja. Väittäisin, että hyvin huollettu pyörä, jolla poljetaan paljon on jo hyvä alku ja vähemmän haitallista monessa mielessä kuin vaikkapa muut tavat liikkua - joita kaikki eivät tietenkään voi välttää.

Mutta joo: pahoittelut sekavuudesta ja kiitos hyvän topikin avaamisesta!

  • heikosti näkyi mitään. yksi käpytikka (Dendrocopos major) melskasi töissään puussa
1 Like

^Hyvää jaappausta.

Lisäisin vielä, että yks kuluttajaeettisesti arveluttavimmista hommista on tilata jotain halpaa ja käyttöiältään lyhytaikaista paskaa toiselta puolelta maailmaa. Tuli mieleen noista toisessa ketjussa pyörineistä Mongoose-halpisbeachcruiserfättiksistä. Yleisesti ottaenkin tuntuu että tavaran kuskaileminen pitkin maailmaa on suhteettoman halpaa energiankulutukseen/ympäristökuormitukseen verrattuna.