Aihe kiinnostaa, mutta nyt ei oikein lähde tiukkaa aloitusta. Mitä me tiedetään esim. tuotanto-olosuhteista? Eikös kiinakuituakin sivuava dokkari näkynyt joskus jossain?
Voi täällä keskustella myös osien kierrättämisestä ja korjaamisesta. Hommasin pikaliimatuubeja taas liuskan, kohta lähtee rapeakuntoiset Duranot pesukoneeseen.
Duranot pesukoneessa kiinnosta.
Mielecin eettisyys kiinnosta.
Olin huomaavinani että paikallisella työttömien yhdistyksen fillaripajalla on innostusta ja kykyä oikeasti korjata osia kuntoon (esim. 3v. Nexus-navan sisuksien yksittäisten hilujen vaihto), sen sijaan että niitä vaihdettaisiin vaan kokonaan uusiin. Nostan hattua.
Tuollaiseen paikkaan kannattaisi varmaan luovuttaa vaikka ne vanhasta konversioprojektista puretut ehjät osat, sen sijaan että säilöö sellaisia itse ensin vuosikausia turhanpäiten kunnes heittää ne pakon edessä metallikeräykseen. Näin omakohtaisena hoksauksena taas.
Halpojen merinovillavaatteiden alkuperä kiinnosta. Älkää googlettako “mulesing”, jos ootte syömässä.
Biltsun merino on kyl ollu pirun hyvä. Neljällä kybällä koko kerrasto. Paketissa lukee non-mulesing mut ei sitä ikinä tiedä.
Hyvä aihe, mutta pikaisella selaamisella melko nihkeästi löytyy infoa aiheesta. Esimerkiksi Shimanon sivuilta löytyvä vastuullisuus-lirpake oli melko pinnallinen esitys. Spessun osalta selvisi, että heidän kauttaan voi vissiin ainakin jenkeissä kierrättää hiilarirunkoja merkistä riippumatta.
Sole-triidiin oli joku laittanut oheisen linkin:
^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen…
lepo - 10:35, 23.3.2013 » ^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen...Ethän nyt ole tosissasi. Ei sitä halpatyövoimaksi sanota ihan syyttä. Ehkä helpoiten lähetyttävä dokkari aiheesta on BBC:n tuottama "Blood, Sweat and Takeaways", jossa brittinuoriso laitetaan tekemään halpaduunia Thaimaassa ja Intiassa halpaduunin palkalla. On aika karua.
Hyvä että tästä aiheesta tuli viimein keskustelua.
Itselle kaikenlaiset ympäristöön ja eettisyyteen ym. liittyvät kysymykset on aina pinnalla. Pyrin välttämään juttujen ostamista uutena, omat fillarit on ostettu tai pelastettu käytättyinä kuten suurin osa niihin laitetuista osistakin. Eniten tulee kuitenkin pyörien tapaukesssa ostettua juttuja uutena siitä huolimatta. Kuluvat jutut kun kuluu ja vaatii vaihtamista. Lähes tulkoon kaikki muut hankinnat tuleekin sitten tehtyä kirppareilta.
Se tuottaa itsellekin hyvää mieltä, jos voi kunnostaa hylätyn tai vanhan fillarin ajokelpoiseksi ja välittää sen eteenpäin jollekin tarvitsevalle. Välttää toisaalta myös eettiset dilemmat kun joku muu on tehnyt ostopäätöksen itsen puolesta. Se on surullista miten paljon taloyhtiöt ym heittää vuosttain kaatopaikalle täysin toimintakuntoisia tai korjattavissa olevia pyöriä. Olis hyvä jos olis joku taho, joka voisi ilmaiseksi korjata talteen nämä poistoon menevät pyörät ja korjata/myydä ne.
eo-näkökulma on myös mulle tärkeä, joten en osta nahkaisia tuotteita uutena. Sitä en ole selvittänyt, että käytetäänkö joihinkin muihin fillarijuttuihin eläinperäisiä tuotteita (kumien valmistus esim)…
1 Like
lepo - 10:35, 23.3.2013 » ^ Tuo on taas hyvä esimerkki jutusta joka on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuloerojen vertaileminen maiden välillä ilman reaalitulon huomioimista on yksinkertaisesti typerää ja faktojen vääristelyä. Kyllä Suomessakin valitetaan että rahat ei riitä elämiseen...Jepjep. Kansainvälisen tulonjaon epäoikeudenmukaisuus on toki ihan yhdentekevä juttu.
Konkeli. Pointtina oli ottaa maan hintataso huomioon eikä verrata sitä yhteen maailman kalleimmista maista.
Ei paljoa naurata jos päiväpalkasta menee 70% asumiseen ja 30% ruokaan. Nyt puhutaan siis palkkatasosta joka on joitain dollareita päivässä. Jos et ole ymmärtänyt, länsimaisen kuluttamisen myötä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti kehittyvissä maissa. Hyvänä esimerkkinä quinoa, jota on tavallisesti käytetty Perussa ja lähialueilla hyvänä proteiinin lähteenä. Länkkärit tajusivat tämän, ja yllättäen valtaosa meneekin muualle ja samalla hinnat on lähteneet nousuun. Its as quinoan hinta on noussut Perussa kolminkertaiseksi vuodesta 2006. Uskotko että perulaisen tulot ovat sinä aikana kolminkertaistuneet?
Vastuullisuus, tuo 2010-luvun ilmastonlämpenemisenvastaisuus. Olen parhaillaan vastuullisen liiketoiminnan kurssilla ja voi kekkula sentään kun onkin valjastettu kauniista ajatuksesta markkinointikikka. Vastuullisuus tarkoittaa yrityksissä - erityisesti pörssijyrissä - tänä päivänä lähinnä sitä, että perustetaan vastuullisuusvastaavan posti ja ohjausryhmä sen ympärille, jotta markkinoinnissa voidaan julistaa vastuullisuutta. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ei valitettavasti tarkoita sitä, että pyrittäisiin toimimaan ongelmien korjaamiseksi vaan sitä, että halutaan tavoittaa LOHAS-kuluttajat (Lifestyle Of Health and Sustainability).
Disclaimer: tämä on siis oma mielipide, ei kritiikki tai julistus.
netspider - 19:23, 22.3.2013 » Mielecin eettisyys kiinnosta.Ha ha. Meinasin aloittaa tällä, koska muistaakseni Profeetalla ainakin oli aiheesta jonkinlainen mielipide, mutta aattelin jättää provosoinnit myöhemmälle. :) Hinnat Puolassa lienevät kasvaneen, joten olemme kai osaltamme vaikuttaneet tuloerojen kaventumiseen Euroopassa. Jokuhan voisi kysyä työskentelyolosuhteista Robert from Mieleciltä ja sähköpostitse Mr Suginolta. Ovatkos muuten BMW:n työntekijät järjestäytyneet ammattiliittoon?
Monarkki on toki ihan oikeassa, ja yritysten “sosiaalista vastuuta” pitääkin kritisoida kovalla kädellä. Tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Se, että firmat koittaa selitellä toimenpiteitään parhain päin tarkoittaa ainakin mun silmissäni sitä, että asiassa tarvitaan keskustelua ja (äkäisiäkin) vahtikoiria, jotka kyseenalaistaa firmanäkökulmaa. Tässä nettiaktivismi on tyhjää parempi (ainakin “ne jotka tietää, tietää”) ja voi tarpeeksi äkäiseksi edetessään johtaa ostopäätösten muuttumiseen ja jopa firmojen toiminnassa. Tästä löytyy kyllä hyviä esimerkkejä; reilun kaupan banaanit, luomutuotannon nousu, jne.
Kuten noista esimerkeistäkin huomaa, asia on pakostakin poliittinen: luomutuotannon järkevyys voidaan kyseenalaistaa, samoin kuin voidaan sanoa ettei ole mitään mahdollisuutta varmasti tietää mitä tuotantoketjussa tapahtuu (joten ei kannata maksaa lisähintaa “eettisistä” tuotteista). Ilman tätä keskustelua asialle ei kuitenkaan tapahdu mitään - hyvä siis että jutellaan, toivottavasti se näkyy myös kulutusvalinnoissa.
Mun (ontuva) ratkaisuni on ollut:
- pitää huolta fillareista,
- ostaa korjauskelpoisia kamoja ja korjata niitä niin pitkään kuin on järkevää.
- Tehdä rikkoutumisista myyjän ongelma takuuhuollon ja asiakaspalautteen kautta. Laajemmin ajatellen esimerkiksi Applen kanssa kuluttajansuojalain tuntemuksesta on ollut helvetisti apua.
4)Ja AJAA JOKA FILLARILLA NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA. Mun uudessa maantiefilossa oli “made in the Netherlands”-tarra: sekin painoi (vähän) vaakakupissa ostaessa.
Tämä jättää tuotantomaiden työskentelyolosuhteet ym. vielä huomiotta - tämä on aika iso ongelma, kuten Konkeli huomauttikin. Niihin vaikuttaminen pelkästään kulutuspäätöksin on hankalaa, tässä poliittinen vaikuttaminen esimerkiksi järjestöjen kautta (minkä?) olisi varmaan tehokkaampaa. Kyynisyyteen mä en näissä asioissa usko, vaikka tällainen aktivismi onkin vähän vanhanaikaista. Sitä paitsi asiasta rähiseminen (esim. takuukysymyksissä) on usein myös jollain tavalla kivaa (vrt. Road Rage).
Tota. Tää aihe taisi olla aika vahvasti mulla mielen päällä. Mites teillä muilla?
konkeli - 12:30, 23.3.2013 » Ei paljoa naurata jos päiväpalkasta menee 70% asumiseen ja 30% ruokaan. Nyt puhutaan siis palkkatasosta joka on joitain dollareita päivässä. Jos et ole ymmärtänyt, länsimaisen kuluttamisen myötä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti kehittyvissä maissa. Hyvänä esimerkkinä quinoa, jota on tavallisesti käytetty Perussa ja lähialueilla hyvänä proteiinin lähteenä. Länkkärit tajusivat tämän, ja yllättäen valtaosa meneekin muualle ja samalla hinnat on lähteneet nousuun. Its as quinoan hinta on noussut Perussa kolminkertaiseksi vuodesta 2006. Uskotko että perulaisen tulot ovat sinä aikana kolminkertaistuneet?Kenellä se tulo sitten on kolminkertaistunut?
Monarkki - 12:32, 23.3.2013 » Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ei valitettavasti tarkoita sitä, että pyrittäisiin toimimaan ongelmien korjaamiseksiToi on pitkässä juoksussa kusemista omaan nurkkaan ja se on huomattu myös monissa yrityksissä, missä on sitten jääty kameroiden polttopisteeseen pöksyt kintuissa. En viitsi luetella nimiä, lehdistä voi lukea näistä ihan joka päivä.
Työskentelen itse viestintä- ja maineenhallintahommissa ja olen tehnyt jonkin verran keikkaa myös globaaleille yrityksille. Sen perusteella mitä olen itse kokenut, yrityksissä painitaan ihan vakavasti näiden vastuullisuusasioiden kanssa. Aika yleinen strateginen malli tällä hetkellä yritysten yhteiskuntavastuun saralla on pohtia miten jutut voidaan toteuttaa oikeasti, kunnolla ja läpinäkyvästi ja kuinka ne implementoidaan yrityksen toimintaan, millä mittareilla onnistumisia mitataan ja lopuksi missä vaiheessa ja miten niistä viestitään asiakkaille sekä sidosryhmille.
Mielestäni (mun mielipide) ihmiset ovat sen verran fiksuja ja valveutuneita etiikka-asioissa, kaikki tieto on käytännössä saatavilla ja se leviää tarvittaessa nopeasti, että näiden juttujen käsittely yrityksissä perustuu paljon muuhunkin, kuin tiettyjen kohderyhmien tavoittamiseen. Samat kriittiset ja tiedostavat kuluttajat niissä yrityksissäkin istuu. Ja joissain firmoissa jopa uskotaan vastuulliseen bisnekseen ihan oikeestikin.
Totta vitussa se on myös markkinointikikka, ihmiset ostaa hyödykkeiden ja palvelujen lisäksi myös hyvää omatuntoa. Ei kai siinäkään mitään pahaa ole, jos tarina on totta?
lepo - 13:06, 23.3.2013 » Kenellä se tulo sitten on kolminkertaistunut?Ei mulla. Mut eipä ole ruoan hintakaan kolminkertaistunut täällä.