Pompino luv!

10/2012 pompetamine. Prokkis tosin vielä kokoamista vaille valmis

11/2012

12/2010

Pomppiksen haarukka on kohtuu ruma, mutta itse rungossa ei ole suurempaa valittamista.

Mullon tämmönen:

Ostettu 2009 ja sittemmin myyty hetkeksi pois. Hankittu takas 2012.

Edit: 13

^hiton hieno pomppis.

voin kertoa: en postaa tähän topikkiin punnusta, sillä

a) en löytänyt kuvaa kolmen ja puolen kilon punnuksesta, ja

b) opin tällä palstalla, että pyörän painolla ei ole merkitystä ja päinvastaiset ajokokemukseni ovat pikemminkin ns. väärää tietoisuutta

jatkakaa. listausta siis. sisällöntuottajat.

tnts - 20:00, 18.2.2013 » ymmärrettävästi tässä ketjussa ei ole kuvia :) no ei, vitsi vitsi. Eihän nämä mitkään missikisat ole vai?
Haha! Minä olen vielä aina digannut pompinon takahaarukasta mikä monille tuo hapot suuhun.

Tämä on yks kovimmista:
Imgur

miglos - 20:40, 18.2.2013 »
tnts - 20:00, 18.2.2013 » ymmärrettävästi tässä ketjussa ei ole kuvia :) no ei, vitsi vitsi. Eihän nämä mitkään missikisat ole vai?
Haha! Minä olen vielä aina digannut pompinon takahaarukasta mikä monille tuo hapot suuhun. Tämä on yks kovimmista: http://www.flickr.com/photos/_philg/7185801128/
joo kunhan leukailin. Mun mielestä pomppis on semmoinen perushyvä hybridi – vähän niinkuin fiksun hintainen gangsta.
mck187 - 19:25, 18.2.2013 » 6/2011 (pompino) 7/2012 (pompetamine)
?
Hvo - 19:50, 18.2.2013 » 9/12 Tää on miglos sun syy koska ostin sen haarukan :D (valkoinen)
TARKKANA SIELLÄ

Ostin nimimerkki Ripaukselta Pompinon rungon PM:n aikaleimoista päätellen 19.1.2011. Hyvä ajokki. Korvasi sitä edeltäneen Steamrollerin, joka nyt vaan oli liian pitkä maantietankoa käyttäessäni. On se Pompino tuntunut riserillakin hauskemmalta ajaa kuin em. Rolleri.

Vissiin 14/2011, vaikka numero 8 taisi olla vielä käyttämättä.

Mikäli Sauri suo, poljen sillä taas huomenna töihin maastopyörän sijasta.

Laitetaan nyt kuvakin. Satulaa, tolppaa ja välitystä lukuunottamatta se on taas tässä kuosissa:

15/2012

Valkia…

16/2012
Musta. Koska ruskea ei miellyttäny omaa silmää ja maalauksen sai ilmaiseksi.

e. Eli tossa vielä hätänen kuva omasta. Satula vaihtu juuri mustaan Turboon koska sain 25€ ja Flite otti koville talviteillä.

17/2011, Ruskia.

linkatkaas nyt kuvia niin jotain sisältöä :slight_smile:

18/2011, sininen

Jos mä nappaan sen skipatun kasin ja seuraava jatkaa tosta patternin numeroinnista eteenpäin
Eli 8/2012 (pompetamine, vaaleansininen)

Tykkäsin hirveesti Pomppiksesta mutta en ikinä saanut ajoasentoa säädettyä kohilleen. Tavallaan harmittaa etten koittanut säätää enemmän mutta toisaalta olen tyytyväinen että päädyin lopulta 29:iin. Kaikessa rumuudessaan tykkään silti ulkonäöstä, en voi selittää. On-Onen pitäis vielä päivittää orkkishaarukka niin että se mätsää ulkonäöllisesti takahaarukkaan niin olis vielä kovempi runkosetti. Jotain Geekhousen Yo Marty tyylistä haarukkaa tai sit 35/700c versio oman talon teräksisestä maastohaarukasta. A face only a mother could love ja sillai.

En ole vieläkään osannut päättää onko tuo paras vai iham paska raami. Voinee sanoa viha/rakkaussuhteeksi. Liian matala se ainaki on, istuintolppaa näkyy aika tavalla ja joutuu laittamaan ohjaamoon speissereitä. Painaaki ku synti. Mut ulkonäköseikoista huolimatta vitun mukava ajella.

19/2011

e: ja mankkiksen kanssa samaa mieltä keulasta, jos siinä olis valmiina tollanenku tossa teikän kuvassa ni olis musta aika hyvä.
ja joku kuvaki kerran piti saada täytettä:

https://dl.dropbox.com/u/574355/20120718_133441.jpg
slämmääjät slämmää

Oma on väriä bathroom blue, mutta hienoin pomppiksen väritys on mielestäni toi tummanvihree, esim. nimimerkin T.H kuvassa.

20/2012 Pompetamine, musta. Talvipyöräks iha ok mut en kyllä usko tälle kesällä paljon käyttöä olevan.

Suikkari on PARAS pyörä mitä oon ikinä polkenu, kesällä maasturi mitä on mukava polkea vaikka työmatkoillakin ja talvella kulkee kelissä ku kelissä maastodropin ja ökynastojen ansiosta. Ittellä aika marketti pearl white ja hankittu syksystä 2012. Takahaarukka oli se mihin aluksi rakastuin ja lopulta se vei koko sydämen kaikessa mahtavuudessaan ja kaunistuu silmissä vaan kilometri kilometriltä.