Runko geometria & skidaus

Konkeli: rungon geometria ja haarukan rake, eli offsetti, määräävät yhdessä kuinka lähelle etuakselia (satulapiutken kulma, keulan kulma ja yläputken pituus, tai cervelon terminologialla “reach” eli etäisyys keskiöstä emäputken yläreunan keskelle) ja kuinka kauas taka-akselista (takahaarukan pituus) painopiste saadaan. Keulan offsetti valitaan yleensä ohjaustuntuman takia rungon emäputken kulman perusteella, joten se riippuu käytännössä myös geometriasta. Eli ei mitään juupas-eipästä, vaan pelkkää geometriaa.

Stemmi ja stonga eivät juurikaan vaikuta siihen kuinka kauas painopisteen saa, koska sen määrittää keskiön sijainti, polkijan ruumiinrakenne ja etuakselin paikka. Etäällä oleva stonga sen sijaan helpottaa tasapainoilua silloin, kun jalat on suorana ja “munat on stemmissä”, joten ne kyllä helpottavat skidausta (tietty kädet on pitkän stemmin kanssa vähän edempänä, eli vaikuttaa se kyllä marginalisesti siihen painopisteeseenkin).

Puuh, tää aivopieru on mennyt jo liian pitkälle. Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli.

Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.

Palautan keskustelun sen vakavuuden vaatimalle tasolle:

konkeli - 10:30, 10.7.2009 » Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli. Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.
Mä en osaa edes arvata mitä ajogeometria tai skidausgeometria tarkoittaa tai miksi ne olisivat jotain muuta, kuin rungon geometria.

Eniveis, rungon loivat kulmat siirtävät tukipistettä (etuakseli) eteenpäin, joten daisarit pitää saada kauemmas stongan etupuolelle, kuin ylläolevassa kuvassa, jotta takimmaiselle tukipisteelle jäävä paino vähenee riittävästi. Siinä se geometria on.

konkeli - 11:04, 10.7.2009 » Puuh, tää aivopieru on mennyt jo liian pitkälle. Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli. Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.
Loivat kulmat=pitkä runko=enemmän painoa takarenkaalla. Lyhyt akseliväli=painopiste muuttuu pienemmällä liikkeellä pyörän päällä. Eikö?

I’m listening

Ollaanko tässä nyt siis etsimässä jotain näytöspyörää? Jos tarkoitus tarkoitus on hiljentää vauhtia, eikä vain liukua ilman kitkaa, niin saahan sitä pitoa vähän ollakin. Jos ei jaksa pysäyttää pyöräänsä nopeasti jaloilla, voisi jarru olla paikallaan.

SuicideHub - 11:39, 10.7.2009 » Ollaanko tässä nyt siis etsimässä jotain näytöspyörää?
Oletin, että jostain näytöspyörästä puhutaan, koska eihän kukaan loogisesti ajatteleva ihminen oikeasti jarruta skidaamalla. Mut siis jos välttämättä pitää jarruttaa skidaamalla, niin pitkä runko, loivat kulmat ja pitkä stemmi bullhornilla on kai paras kombo.

Fakta: ‘tiukan’ geometrian omaavalla ratapyörällä on helpompi skidata kuin esim. ‘loivan’ geometrian omaavasta retkipyörästä kyhätyllä fiksikonversiolla, ihan sama millainen stonga/stemmi-kombo niissä on.

Ja joo, tottakai siihen Tuntsaan voi itse rakentaa jonkun 20cm stemmihärvelin että saa painopistettä riittäävästi eteen mutta silti.

Pliis, eikä enää noita hirveitä kuvia tänne kiitos, alkaa oksettaa.

^Tokihan se skidaaminen on tiukalla geometrialla kevyempää, mutta pysähtyminen olisi nopeampaa tolla asbin yhdistelmällä. Sehän on sitten eri asia, että onko se sitten enää mukavaa.
Nykyisellä 98cm akselivälin omaavalla kulkineella pitää oikeen roikkua takana, jos haluaa pysähtyä äkkiä. Eipä sekään kyllä ole suuri vaiva, ja onpahan mahdollisuus säädellä kitkaa jarrutuksen aikana.

Ei liity skidaamiseen, mutta geometriaan kuitenkin:

Lueskelin taas eilen vanhoja Fillari-lehtiä. Arvostelussa oli Cervélon S2. Ohjausta luonnehdittiin 43 millimetrin rakella hätäiseksi. (Haarukkaa oli tarjolla kolmella eri taivutuksella.)

Mä en vaan vieläkään täysin ymmärrä tuota ohjausgeometriaa.

Mun käsitykseni mukaan jättö määrittelee menon vakauden. Mutta vähäinen taivutus tekee ohjauksesta myös nopean? Eli Cervélo on vakaa ja nopea ohjattava? Ja paljon taivutusta on sitten epävakaa ja hidas (jota sitten kompensoi mahdollisesti pidentynyt akseliväli)?

Verkosta löytyy kyllä kamaa, mutta mä en hiffaa, miten ne sopii yhteen Fillari-lehden kanssa.

hämmentävä nosto. yksi customi skidausgeolla, kiitos.

edelliseen viestiin: tästä on muistaakseni kyllä keskustelua tälläkin palstalla - en vaan äkkiseltään muista missä yhteydessä. asia on kyllä tärkeä, mutta ei ole aivan ns. arkijärkinen ja siksi hankala omaksua. mutta ehkä tätä tosiaan vois jatkaa vanhojen vastaavien puintien yhteydessä…

No mä hain sanalla “geometria”, ja päädyin tänne. Mutta joo. Jos löytyy parempi, niin sinne sitten.

myöskään bbdropilla ei o väliä skidauksen laatuun ja jätetyn jäljen pituuteen

Linkataan tänne:

kid_scientifik - 23:31, 8.1.2017 »
fobba - 20:33, 8.1.2017 » ^hah. Ei ihan. Siis etupää käyttäytyy kummallisesti. Kun kääntää niin rengas lähtee kääntymään "itsekseen" enemmän kun tarkoitus ja sitä kääntymistä joutuu vastustamaan tietyn pisteen jälkeen.
ns. wheel flop liittynee. [tässä](http://rolobikes.com/pdf/rolo-wheel-flop.pdf) kohtuullisen selkeästi avattuna tuo, maantiepuolelta.
Vois periaatteessa mennä johonkin geometriatopikkiinkin, mutta mielenkiintonen, joskin insinööriyteen taipuvalle aika yksinkertainen dokumentti kyllä.

Voidaan siis todeta, että jyrkällä keulakulmalla olevat fiksit on aika vähän taipuvaisia tohon floppiin (matemaattisesti paikkansapitävää) ja sitäkautta tuohon “ohjauksen tehostumiseen” tankoa käännettäessä. Tätä oikeastaan tukee havainnot nopeasta ohjauksesta ja esimerkiksi ilman käsiä ajamisen “vaikeus” verrattuna vaikkapa maantiepyörään. Bonuksena toki tuleekin sitten tarkempi ajolinjan säätö kuskin imputilla eli käytännössä nopea ohjausgeometria on hyvä kaupunkipyöräilyyn - väittämä, jota fiksien yhteydessä näkee, on käytännössä täysin totta.

Itse en niinkään ole kokenut tuota ohjauksen tehostumista esimerkiksi maantiepyörällä ongelmallisena, mutta esimerkiksi mutkaan “pääseminen” on maantiegeolla huomattavasti hitaampaa/vaikeampaa kuin ratageolla. Jokatapauksessa havaittiin, että alottajan kysymyksessä ei ollutkaan vika vaan ominaisuus.
E: Pakko sanoa, että insinöörille tuottaa mielihyvää se, kuinka yksinkertaisen nerokas tuo fillarin keulan toiminta on. Vauhdin kasvaessa traili eli “ostoskärrypyöräefekti” jossa pyörää käytännössä vedetään, pyrkii suoristamaan rengasta ja hitaammassa taas tuo wheelflop pyrkii kääntämään rengasta. Polkupyörä on siis käytännössä täysin automaattiohjautuva kunhan kallistetaan oikein.

Mutta johtuuko tuo renkaiden vaihdon muutos sitten siitä, että paksummilla renkailla wheel flop lisääntyy, noin millin? Ja jättö/trail kasvaa nelisen milliä tms. Vai vaikuttaako tohon paksumman renkaan leveämpi profiili.
Olen itsekin havainnut joskus vastaavaa. Oisko lähinnä pitävällä alustalla tapahtuva homma, eikä niinkään maastohommia. Myöskään pneumatic trail -käsite ei tätä varsinaisesti selkeytä, kun sen kerrotaan vaikuttavan päinvastaiseen suuntaan.

Viikko sitten en ollu edes kuullut wheel flopista ja nyt siitä väännetään joka topsussa. Kuullostaa ihan joltain muoti-ilmiöltä.

pyrsta - 14:14, 9.1.2017 » Viikko sitten en ollu edes kuullut wheel flopista ja nyt siitä väännetään joka topsussa. Kuullostaa ihan joltain muoti-ilmiöltä.
Eikai tuo mikään muoti-ilmiö ole vaan fysikaalinen ilmiö, joka selittää tuota keulan käyttäytymistä. Ei se mitään muutosta tuo, mutta selittää erilaisia ilmiöitä erilaisissa rake + keulakulma comboissa

Suicidehub:
Uskoisin, että tuollaiseen pieneen muutokseen varsinkaan kun kulmiin ei vaikuteta, ainoastaan traili kasvaa, kokemus ei sinänsä johdu ensisijaisesti muutoksesta wheelfloppiin vaan vaaditaan varmaan muutakin, matalammat paineet, pitävämpi kumi tms.

pyrsta - 14:14, 9.1.2017 » Viikko sitten en ollu edes kuullut wheel flopista ja nyt siitä väännetään joka topsussa. Kuullostaa ihan joltain muoti-ilmiöltä.
asenteelle hattua päästä : D

kaikkea ne retkipyörät teettää, ratapyörien kanssa wheel flopit melko merkityksettömiä.

josbanse - 14:19, 9.1.2017 » Eikai tuo mikään muoti-ilmiö ole vaan fysikaalinen ilmiö, joka selittää tuota keulan käyttäytymistä. Ei se mitään muutosta tuo, mutta selittää erilaisia ilmiöitä erilaisissa rake + keulakulma comboissa
eivätkö nämä wheel floppien todelliset vaikutukset astu kehiin lähinnä mitättömän trailin retkipyörähommissa?

e. katohan vaan