Ja se vaatii harjoittelua. Sen saa varsin nopeasti sujumaan, mutta esim. itselläni talven lumisilla teillä skiddaaminen kevyellä välityksellä siirsi skiddailun ihan eri tasolle. Kun viime kesänä piti aina tosiaan siirtää munat tankoon, niin keväällä ei enää tarvinnut edes irrottaa takamusta satulasta vaan pieni pikainen kevennys riitti.
Mulla ei ainakaan asfaltilla riitä haba reisissä skidaamiseen ilman että siirtää painoa reilusti eteenpäin. Irtoo etuklossi melkein joka kerta ja sit ollaankin matkustajana. Laivapojankujan kentällä voikin sitten skidata ihan miten päin vaan…
Vois olla aika hommata uudet klossit.
^just näin, tai sitten uudet polkimet jos nykyiset wanhat. vaihdoin satavuotta vanhat ritcheyt uusiin shitmanoihin, niin ei enää irtoile klossit vahingossa.
Kannattaa myös spd-klosseissa varmistaa, ettei ole sitä M-kirjainta. Ne oikeasti lähtevät skiddatessa irti.
Tää on nyt yksi syy miksi oikealla ratapyörällä on kiva ajaa, etenkin ilman etujarrua. Ei tarvi vääntää joka risteyksessä kasseja stemmiin kiinni, se nimittäin todellisuudessa näyttää aika helvetin urpolta.
@Konkeli: geometrialla todellakin on väliä koska se sanelee painopisteen.
jussi - 8:10, 10.7.2009 » Ei tarvi vääntää joka risteyksessä kasseja stemmiin kiinni, se nimittäin todellisuudessa näyttää aika helvetin urpolta.Skidaus näyttää aina urpolta, oli ratapyörä taikka ei. Mut miks sä hei ajat dorkastongalla, kun droppi/häränsarvitangolla painosiiroon hallinta skidatessa on paljon helpompaa?
jussi - 8:57, 10.7.2009 » Tää on nyt yksi syy miksi oikealla ratapyörällä on kiva ajaa, etenkin ilman etujarrua. Ei tarvi vääntää joka risteyksessä kasseja stemmiin kiinni, se nimittäin todellisuudessa näyttää aika helvetin urpolta. @Konkeli: geometrialla todellakin on väliä koska se sanelee painopisteen.Tää nyt on näitä juupas-eipäs-topikkeja. Mä väitän, että rungon geometrialla ei ole niinkään merkitystä verrattuna siihen, että on riittävästi ulottuvuutta eturenkaan päälle, ja siihen taas vaikuttaa enemmän stonga- ja stemmivalinta. Haarukalla tässä tapauksessa on todnäk aika paljonkin merkitystä, eli kuinka paljon rakea löytyy. Mitä enempi, sitä kauemmas pitää nojailla.
Konkeli: rungon geometria ja haarukan rake, eli offsetti, määräävät yhdessä kuinka lähelle etuakselia (satulapiutken kulma, keulan kulma ja yläputken pituus, tai cervelon terminologialla “reach” eli etäisyys keskiöstä emäputken yläreunan keskelle) ja kuinka kauas taka-akselista (takahaarukan pituus) painopiste saadaan. Keulan offsetti valitaan yleensä ohjaustuntuman takia rungon emäputken kulman perusteella, joten se riippuu käytännössä myös geometriasta. Eli ei mitään juupas-eipästä, vaan pelkkää geometriaa.
Stemmi ja stonga eivät juurikaan vaikuta siihen kuinka kauas painopisteen saa, koska sen määrittää keskiön sijainti, polkijan ruumiinrakenne ja etuakselin paikka. Etäällä oleva stonga sen sijaan helpottaa tasapainoilua silloin, kun jalat on suorana ja “munat on stemmissä”, joten ne kyllä helpottavat skidausta (tietty kädet on pitkän stemmin kanssa vähän edempänä, eli vaikuttaa se kyllä marginalisesti siihen painopisteeseenkin).
Puuh, tää aivopieru on mennyt jo liian pitkälle. Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli.
Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.
Palautan keskustelun sen vakavuuden vaatimalle tasolle:
konkeli - 10:30, 10.7.2009 » Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli. Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.Mä en osaa edes arvata mitä ajogeometria tai skidausgeometria tarkoittaa tai miksi ne olisivat jotain muuta, kuin rungon geometria.
Eniveis, rungon loivat kulmat siirtävät tukipistettä (etuakseli) eteenpäin, joten daisarit pitää saada kauemmas stongan etupuolelle, kuin ylläolevassa kuvassa, jotta takimmaiselle tukipisteelle jäävä paino vähenee riittävästi. Siinä se geometria on.
konkeli - 11:04, 10.7.2009 » Puuh, tää aivopieru on mennyt jo liian pitkälle. Rungon ajogeometrialla ja skidausgeometrialla ei taida olla juurikaan tekemistä keskenään. Skidatessa kuitenkin perustavinta on nimenomaan kuskin ja fillarin yhteisen painopisteen siirtäminen, eikä rungon, vai? Tässä auttaa nimenomaan riittävän pitkä ulottuvuus eteen, sanotaan nyt vaikka etuakselin yli. Geometriaa joo, mut ei nyt sekoilla ajogeometrioiden kanssa, eihän.Loivat kulmat=pitkä runko=enemmän painoa takarenkaalla. Lyhyt akseliväli=painopiste muuttuu pienemmällä liikkeellä pyörän päällä. Eikö?
I’m listening
Ollaanko tässä nyt siis etsimässä jotain näytöspyörää? Jos tarkoitus tarkoitus on hiljentää vauhtia, eikä vain liukua ilman kitkaa, niin saahan sitä pitoa vähän ollakin. Jos ei jaksa pysäyttää pyöräänsä nopeasti jaloilla, voisi jarru olla paikallaan.
SuicideHub - 11:39, 10.7.2009 » Ollaanko tässä nyt siis etsimässä jotain näytöspyörää?Oletin, että jostain näytöspyörästä puhutaan, koska eihän kukaan loogisesti ajatteleva ihminen oikeasti jarruta skidaamalla. Mut siis jos välttämättä pitää jarruttaa skidaamalla, niin pitkä runko, loivat kulmat ja pitkä stemmi bullhornilla on kai paras kombo.
Fakta: ‘tiukan’ geometrian omaavalla ratapyörällä on helpompi skidata kuin esim. ‘loivan’ geometrian omaavasta retkipyörästä kyhätyllä fiksikonversiolla, ihan sama millainen stonga/stemmi-kombo niissä on.
Ja joo, tottakai siihen Tuntsaan voi itse rakentaa jonkun 20cm stemmihärvelin että saa painopistettä riittäävästi eteen mutta silti.
Pliis, eikä enää noita hirveitä kuvia tänne kiitos, alkaa oksettaa.
^Tokihan se skidaaminen on tiukalla geometrialla kevyempää, mutta pysähtyminen olisi nopeampaa tolla asbin yhdistelmällä. Sehän on sitten eri asia, että onko se sitten enää mukavaa.
Nykyisellä 98cm akselivälin omaavalla kulkineella pitää oikeen roikkua takana, jos haluaa pysähtyä äkkiä. Eipä sekään kyllä ole suuri vaiva, ja onpahan mahdollisuus säädellä kitkaa jarrutuksen aikana.
Ei liity skidaamiseen, mutta geometriaan kuitenkin:
Lueskelin taas eilen vanhoja Fillari-lehtiä. Arvostelussa oli Cervélon S2. Ohjausta luonnehdittiin 43 millimetrin rakella hätäiseksi. (Haarukkaa oli tarjolla kolmella eri taivutuksella.)
Mä en vaan vieläkään täysin ymmärrä tuota ohjausgeometriaa.
Mun käsitykseni mukaan jättö määrittelee menon vakauden. Mutta vähäinen taivutus tekee ohjauksesta myös nopean? Eli Cervélo on vakaa ja nopea ohjattava? Ja paljon taivutusta on sitten epävakaa ja hidas (jota sitten kompensoi mahdollisesti pidentynyt akseliväli)?
Verkosta löytyy kyllä kamaa, mutta mä en hiffaa, miten ne sopii yhteen Fillari-lehden kanssa.
hämmentävä nosto. yksi customi skidausgeolla, kiitos.
edelliseen viestiin: tästä on muistaakseni kyllä keskustelua tälläkin palstalla - en vaan äkkiseltään muista missä yhteydessä. asia on kyllä tärkeä, mutta ei ole aivan ns. arkijärkinen ja siksi hankala omaksua. mutta ehkä tätä tosiaan vois jatkaa vanhojen vastaavien puintien yhteydessä…
No mä hain sanalla “geometria”, ja päädyin tänne. Mutta joo. Jos löytyy parempi, niin sinne sitten.