Maastopyöräni, käytössä keväästä -11 alkaen. Swift, koko L.
Ensimmäinen kesä meni vaihteiden kanssa, sittemmin karsin turhat vaihtoehdot pois. Ei kokemuksia muista maastopyöristä, enkä koe tarvetta sellaisia etsiäkään. Tämä on hyvä, erinomainen.
Kokoonpanoa pohtiessa perusteena oli (on edelleen) löytää järkeviä osia järkevin hinnoin. Ei välttämättä halvinta muttei myöskään rahojaan muutamien mahdollisesti säästyvien grammojen vuoksi kuluttaen. Kokemusten ja tajunnan hiljalleen lisääntyessä valintoja tehdään samaa linjaa noudatten.
Kumit alkavat olla vaihtokunnossa, tulevalle kesälle pitäisi löytää uutta pitoa alle. Varastosta löytyy keulille myös joustava vaihtoehto, RS Reba. Osa kesäajoista tehdään sen kanssa. Haluaisin toki olla puhdasoppinen terästäysjäykistelijä, mutta toisaalta, kun kerran ko. keulan olen haltuuni saanut niin miksipä sitä en käyttäisi.
Siisti peli ja vaikuttais just siltä mitä kuvailitkin osien suhteen. Tuommosella kun ajaa, ei sitä ainakaan sen takia tarvii muita kokeilla, että ruoho olisi vihreämpää. Akateemisesta mielenkiinnosta ehkä, mutta sehän ei vaadi tyytymättömyyttä omaan fillariinsa.
Ei kaipaa osien vaihtelua, paitsi tietty vaihtokuntoon kuluneiden tilalle. Oon ite tykästyny Nobby Niceihin.
Taisinkin pyöritellä tällä, etujousen kanssa, viime kesänä Syötteellä jämäsijoille ss -sarjassa takanasi. Täytyy ilmeisesti ottaa Nicit harkintaan, nillä näytti pääsevan helevetin kovaa…
Laihdutuskuuri kuljettajalle saattaisi toki taata suuremman muutoksen.
Aloituksen talvikuvan jälkeen muutokset keulan lisäksi; mittari, gripit WTB:n ergo (painavammat, mutta paremmat kuin entiset), sekä eteen kumiksi 2,25" Nobby Nic ja samalla taakse vaihdettu entinen etu Bontti.
Toisaalla jo höpisin, että lähtisin tällä jousitetulla setillä tulevana vkonloppuna Syötteen himinöihin, mutta juurikin eilen lykkäsin sittenkin jäykkää alle. Helvetti, koitettava se on silläkin läpi.
Minkähän verran porukoiden SS (teräs) maasturit muuten noin ylipäätään painavat. Kyseinen pyörä on täysjäykkänä 11,4kg ja tuossa kuvanmukaisessa olomuodossaan 12,1kg.
Itse en oikein tiedä, mistä tuota alkaisi järrjellä laihduttamaan jos sellaisen innon saisi päälle. En ole oikein aisialle vihkiytynyt.
Edelleen hieno…painoahan on ihan normaalisti. Ainahan voi pudottaa ja kehistä/kiekoissa se eniten tuntuu. Alla oleviin kiekkohin sen paremmin tutustumatta, veikkaan että sieltä voisi nipistää? Putkiosat, tupit, jarrut…kaikesta voi pudottaa, mutta kannattaako? Kovaa ajoa vain
Niinhän se on, että keventelyssä hyöty vastaan kadonneet eurot eivät taida tällaisen pyörän kohdalla mitenkään kohdata. Varsinkin kun kuski painaa minkä painaa, joten ihan gramman tai sadan päälle se ei ole pyörässäkään.
Toki, tuo keulilta lähtevä ~0,7kg joustosta jäykkään vaihdettaessa tuntuu, mutta siinä on niin monta muutakin asiaa jotka muuttuvat, että parempi kun ei sitä grammoissa koita ajatella. Jousitettuna stemmin tiputtaminen yhden spacerin verran alemmas ohjattavuus pysyy mielestäni melkolailla identtisenä jäykkään. Ajotapaan se enemmän (huomattavasti) vaikuttaa.
Ot:
Oon ajellu kans Konalla puolisen vuotta ilman vaihteita… mutta törmaan kyllä väistämättä siihen tosiasiaan että vaihteet on kivat maasturissa joka näkee maastoa ja asfalttia. Alfine 8 suunnittelin laittaa niin on talvellakin kivempaa.
Enpä ole läskiä pelkästään eteen suunnitellut, talven polkuajot menneet oikein mainiosti ihan noilla kumeilla, kiitos ahkerien koiransa pissattajien lähialueillani. Myös kelkkauria tuli ajeltua viime keväänä hyvällä menestyksellä, kun vaan järkeili sen milloin sinne kannatti lähteä. Taannoin tuli Pöyrisjärven maastossa käytyä myös tällä (vaihteiden kanssa) ja sielläkin homma toimi. Kipinä läskipyörään heräsi jo silloin ja olen sitä hissukseen kytevänä pidätellyt, odotellut, vähän aavistellenkin tulevaa ja lopulta toissapäivänä laitoin sit sellaisen tilaukseen, eli juurikin samaisen valmistajan Puffinin. Toivotaan, että se sieltä saapuu aikanaan. Ajatuksena sekin yksivaihdemoodiin ensin rakentaa.
Mie en ole kaivannut vaihteita kyllä tämän pyörän tiimoilta oikein missään. Maantiellä ajan vaihteiden kanssa(maantiepyörällä), muuten menee ilman. Syyskuun alussa kävin Jyväskylän lähellä kisaamassa Tähtisadeajossa, jossa reitti sisälsi helpohkon maaston lisäksi reilusti myös tieosuuksia. Kaiketi siellä hävisin sekunnin tai muutaman kymmenen siinä että vispasin ilman vaihteita, mutta en minä siellä kuitenkaan tappele sijoituksista vaan itseäni vastaan. Myös muut numerolapun kanssa ajetut ajot väittäisin selvittäväni aivan samoin tuloksin vaikka alla olisikin enemmän rattaita.
Eikä pyöräily nyt sentään pelkkää kisailua ole, mie olen aika myyty tähän yksinkertaisuuteen, jää aikaa muuhun kun ei tartte pohtia ja ruksutella niitä vaihteita.
Huohottaa huohottaa, kaikissa kuvissa sama loppuunajetun ajokoiran olemus. Hyviä otoksia Mika muutenkin, sie ja krossikommuuni teette isoja asioita paikallisen pyöräilykultturin eteen. Kiitos.
Ja krosseihin liittyen; on hieman himottanut laittaa Swiftiin varastossa oleva Onnionni Midge kiinni niin pääsisi paremmin moodiin… Josko sit avoimiin… Vai laittaisko sen vänkyrän Plugiin…
wtpooh - 23:52, 19.9.2013 »
Kipinä läskipyörään heräsi jo silloin ja olen sitä hissukseen kytevänä pidätellyt, odotellut, vähän aavistellenkin tulevaa ja lopulta toissapäivänä laitoin sit sellaisen tilaukseen, eli juurikin samaisen valmistajan Puffinin.
Tilasitko Puffininkin L-koossa? On itsellä myös harkinnassa ja L-kokoa olen ajatellut. Oon sua hieman lyhyempi ja selkeästi lyhytjalkaisempi (185/82 cm). Kuulostaako mittojen perusteella oikealta kokovalinnalta?
Puffinin koko vielä vahvistamatta. Hommahan menee niin, että vasta kikstartterin onnistuessa koko homma materialisoituu, ja tilaus tarkennetaan. Taitaa se L silti olla, pitänee paneutua asiaan piakkoin. Rahaa näihin tietty menee, mut itseensä ja omiin tarpeisiin on mukava ja pitääkin panostaa.
Mie olen kaikki pyöräni koonnut melko pitkällä aikavälillä. Kamat sängyn alle odottamaan ja joka kuukausi jotain tilaukseen niin kauan, että paketti on koossa. Teen vuorotöitä ja varsinkin yövuoroissa on hyvin aikaa etsiä ja tutkia asioita ja hyviä tarjouksia. Ei se silloin lompakon päälle käy, kun kuitenkin ensin hoitaa vaimolle ja lapsille ruoat pöytään ja jotain päällepantavaa, loput sit omiin projekteihin. Visan korko ei ole paha jos joku kuukausi sit ei olekaan koko läjää maksaa, hymiö.
Mulla tuo Swiftin koko varmistui sitä kautta, että pääsin koeistumaan XL rungon ja se oli todellakin suuri. Pitkä kuin faan ja standover teki tenän. Näin ollen L oli ainut vaihtoehto.
Mistäpä minä tiedän olisiko jossain olemassa joku runko joka istuisi näihin raameihin paremminkin. Välillä kun tuntuu noita kuvia itsestään nähdessä, että mie olen jotenkin aika nipussa tuossa pyörän päällä. Semmoinen möntti. Ja foorumin supertietäjien sanoja lukiessa tulee olo, että tää on saletisti mulle liian lyhyt runko. Toisaalta asento tuntuu hyvälle, ei lainkaan lyhyelle, se kait se eniten merkkaa…
Aloitusviestin kokoonpanosta on muuten muutosta siten, että nyt on 10cm stemmi kiinni ja paremmin istuu kuin vanha lyhyempi. Tuo Carnegie kuitenkin jonniverran lyhentää ohjaamoa, joten nyt on enemmän tilaa heilua.
Tuo JeeJeen luonnehdinta luontevaksi on minustakin todella osuva. Mie olen ihan teini-ihastunut tähän pyörään edelleen.
Päivitelläänpä Tervapääskyn tilannetta nyt, kun se alkaa olla kunnossa jolla sitä aiotaan ajaa taas ennen seuraavia muutoksia. Juuri nyt en keksi mitään mikä vaatisi toimenpiteitä. Myin talvella pois kaapin perällä lymyilleen joustokeulani. Ei se koskaan ollut niin mukava ajaa kuin jäykkä kokoonpano. Eipä tarvitse sitäkään vaihtoehtoa enää pohdiskella käyttöön.
Olen joutunut keventelyn kirouksen valtaan. Muut pyörät toimivat ohessa sekä luovuttajina että vastaanottajina, kokemusten myötä nämä alkavat löytää paikkansa.
Tupit, eli gripit ovat vaihtuneet Spessun ergo mallisiin. Kevyemmät kuin Wtb:n vastaavat!
Satulan paikalla nököttää nykyään Chargen Knife. En ollut tuota maastoon ajatellutkaan ennen kuin jäsen Kyttyran Unittilanka herätti tällaisen ajatuksen. Talven ja nyt kevään sillä ajaneena saatan lausua, että sehän on vallan mainio istuin tämän pyörän käyttöympäristössä. Maantiepyörästä se olikin hyvä vaihtaa pois, kun sinne löytyi juuripuudutusta toivottavasti vähemmän aiheuttava malli Spessun kataloogista… Ja se on kevyempi kuin edeltäjänsä Scooppi!
Taakse piti keksiä uusi kumi. Olin jo kovasti ryhtymässä SkinWalleihin, mutta lopulta joku järjen hitunen käski hankkia vain yhden uuden kumin, edessä vaihtotarvetta kun ei ole (vaikka Nobbynicci on ihan turhan järeä näille lähialueen silopoluille). Onzan Lynx miellytti kuviollaan silmääni, ja siihen päädyin. Kunnon testit vielä ajamatta, mutta vetopito ainakin kasvusuunnassa. Olipa kerrassaan hikinen sessio saada tuo Lynxi nousemaan kehälle, mutta lopulta selätin tilanteen. Käytössä oli jo hiuslakat ja sytkäri sekä tyhmä voimankäyttö.
Stemmi vaihtui samanmittaiseen mutta nätimpään. Nyt siellä mittarin alla on Ritcheyn joku Wcs. Siinä on karboniittia ainakin silmänlumeeksi pinnassa. Laitoin tämän ja vaihtoon mennen vuorotellen kalavaakaan. Vanha antoi lukemaksi 0.1kg ja tämä uusi 0,0kg. eli se on todella kevyt!
Eturatas on nykyään On Onen rautainen 33 hampainen. Sain pääsiäisen/vapun aikaan ajettua seittemän hyvää reenipäivää mäkisissä maastoissa Kouvola/Jyväskylä/Laukaa alueilla ja viehätyin 33/19 välityksestä niin, että sillä lähdetään hyökkäämään kauden ekoihin kisoihin. Vanhuus tulee ja välitys kevenee…
Tällä siis mennään. Katsotaan syksyllä millaisia tuntemuksia matka on suonut.
