Ratapyöräily urheilulajina. Tekniikat, taktiikat ja välineet.

Kaikki foorumilaiset eivät selkeästi pidä urheilusta, toiset taas pitävät ja lopuille ei ole mitään väliä. Verenmakusuussa kilpailu kiinnostaa, vaikka en siinä koskaan ole hyvä ollutkaan.
Muutaman vuoden olen löyhästi ratapyöräilyä seurannut ja nyt kun velolle on päässyt se on todella alkanut kiinnostamaan.

Laitan nyt tälläisen pykälään, jos vanha onkin jo olemassa, niin nopeastihan tää lanka unohtuu.

Eli keskustelua ratapyöräilystä kilpaurheilulajina. Keskustelua ajotekniikasta ja eri ratapyöräilylajeista ja niiden nyansseista. Myös välineistä olisi kiva saada informaatiota, mutta lähinnä tyyliin minkälaisia välityksiä, minkälaisia ajotankoja mihinkin lajiin ja niin edelleen. Kuvafiilistely- ja materialismilankojahan on jo riittävästi.

Omat tiedot ovat lähes nolla, eli itse aikalailla ajattelin olla hiljaa, mutta lukisin mielelläni jos muilla olisi jakaa tietoa.
Erityisesti nyt alkuun kiinnostisi tietää, minkä tyyppisiä treenejä kannattaisi ajaa, jos haluaisi parantaa yksivaihde.net matkoja eli 400m ja 1000m.


ratareidet on nyt in.

Miten ne saadaan?

Luit tarkkaan ja harkiten ensimmäisen viestin?

Mut joo, kelasin et tää vois olla lanka, jonne ei tartte tulla jos urheilu ei kiinnosta. Otsikostakin sen jo näkee.

Kunnallisjte - 20:58, 17.8.2012 » Miten ne saadaan?
http://4.bp.blogspot.com/-a7im5NhWQSc/UBht2II-4RI/AAAAAAAADF0/9IumH_f07E0/s1600/13473.jpg

^Talvea ajatellen myös punttitreenit kiinnostaa. Toisaalta ne alkaa sitten mennä vähän foorumin ulkopuolelle. Mulle punttitreeni on aina ollut vaikeaa toteuttaa jos ei ole jotain tiettyä tavoitetta näköpiirissä. Jos tavoitteena on esimerkiksi kehittää räjähtävyyttä sprinttiajoon tai vastaavasti kestävyyttä pidemmille matkoille, olisi niitä ehkäpä mielekkäämpää toteuttaa.

Minä en todellakaan treenaa ratapyöräilyä, mutta tykkään käydä velolla harjoittelemassa maastopyöräkisoja varten. Tavoitteena lähinnä vk- ja mk-alueen kontrolloitu harjoittaminen ilman että väsytän itseäni.

Olen tehnyt Tabata-intervalleja (kaksi settiä 5-10 kertaa 20 s veto + 10 s palautus), joka kehittää hapenottokykyä ja simuloi nopeatempoista maastokisaa.

Olen tehnyt 2 minuutin vetoja 2-3 minuutin palautuksilla, jotka myös ovat tutkitusti tehokkaita hapenottokykytreenejä.

800 m vetoja 800 m palautuksella olen tehnyt ihan muuten vaan, koska ne on velolla helppo tehdä ja tuntuvat pahoilta.

2 x 20 minuutin kisavauhtiset treenit ovat minulle liian pitkiä ja tylsiä velolla tehtäviksi, ne ajan ulkoiluväylillä.

Itse en ratapyöräilystä oikeasti mitään tiedä, mutta ei se valitettavasti ennenkään ole estänyt puhumasta tai kirjoittamasta…

Tällä hetkellä itseäni kiinnostavat eräajon ja kilon kehittäminen. Ensimmäinen sisältää luontevasti myös lentävän 200 metrin petraamisen, ja mikäs siitä on jatkaessa vielä toiset 200 = yksivaihdelajit kasassa.

Kilosta näkemykseni on että siinä on kolme bointsia: lähtö, matkanopeus ja jaksaminen loppuun. Hyvään aikaan vaaditaan kaikkia kolmea. Lähtö on teknisin ja eniten raakaa voimaa tarvitseva. Siinä punttitreenistä ja teknisestä valmennuksesta uskon olevan paljon hyötyä. Youtubesta voi tsiigata Hoyta ja Helsingissäkin nopeita kilokuskeja siitä miten painonsiirrot voi olla parasta tehdä, tai siis, käyttää koko kehoa alun puristuksessa, minimoidakseen voimattoman osan kampikierrosta ja saadakseen voimaosalle mahdollisimman paljon poweria.

Korkea matkavauhti vaatii pitkää tuumaa, mikä taas edellyttää sitä että on edellä mainittua voimaa ja tekniikkaa että pääsee pitkällä tuumalla myös nopeasti liikenteeseen. Yli 90 tuuman välitys myös kysyy aika paljon voimaa että sen saa pyörimään… tästä päästään kätevästi siihen startin jälkimmäiseen osioon: pitkällä tuumalla kannattaa ajaa alussa putkelta kauemmin kuin ehkä tuntuisi luontevimmalta, luokkaa 200 metriä.

Jotta jaksaisi sillä monsterituumalla (itse olen ajanut nyt kiloa 87 tuumalla, se on tuntunut ihan riittävältä) maaliin asti, pitääkin sitten kestää sitä happoa. En tiedä millaisessa roolissa jotkut aerobiset ja anaerobiset kynnykset on tässä loppupeleissä, koska suoritus on niin superhapokas joka tapauksessa. Muistaakseni tuollaisessa reilun minuutin suorituksessa aerobinen ja anaerobinen energiantuotanto jakaantuu n. 50/50. Haponkestävyys käsittääkseni kehittyy parhaiten harjoittelemalla haponkestävyyttä, kehittyy melko nopeasti ja palautuu/laskee yhtä lailla melko nopeasti.

Noniin, viisaammat, korjatkaa, olen tiedonjanoinen.

(edit: esim. täällä voi laskea tuumia)

Tuossa haponkestävyydessä tullaankin olennaiseen eroon. Minä yritän treenata ominaisuuksia, jotka estävät happoja tulemasta. Maastomaratonkisoissa hapotus kertoo että pieleen menee. Ajan siis vedot kevyellä välityksellä niin että jaloissa ei tunnu vaan keuhkoissa.

Niin, kilsalla sitä mahdollisuutta ei ole etteikö hapottaisi. Jos ei hapota, et päässyt niin kovaa kuin olisit voinut.

Vieläkö pikaluistelijat käy voittamassa SM-kisoissa mitaleja reenin muodossa? Joskus kuullut villiä huhua.

mez - 22:05, 17.8.2012 » Vieläkö pikaluistelijat käy voittamassa SM-kisoissa mitaleja reenin muodossa? Joskus kuullut villiä huhua.
Reenin asteesta en tiedä, mutta kyllä ratapyöräilyn sprinttilajien ja pikaluistelun epäpyhä liitto jatkuu ihan kansallisten kisojen ylöpuolellekin asti, tsekkaa esim [Sheila Young](http://en.wikipedia.org/wiki/Sheila_Young)

Kotimaassa luisteluseura HTL listaa yhdeksi harjoituspaikakseen velodromin.

EDIT: ulkomuistista HTL:n joukkue taisi olla pronssilla miesten joukkuesprintissä.

OFF SEASON TRAINING: http://www.cptips.com/wntrtrg.htm

Itse reenaisin kyllä offseasonilla ihan vtusti voimaa jos kiinnostaisi pärjätä ja hapenottoa ihan minimaalisesti. Taino riippuu ihan että pitääkö saada huippuajat jo huhtikuussa vai riittääkö että elokuussa ollaan tikissä. Ja noi 12-20 toistoa jos meinaa velolla pärjätä niin hohhoijaa… Joo välillä kannattaa reenata painoilla joilla saisi tehtyä 12-20 toistoa mutta silloinkin kannattaa pitää toistot minimissä että menee räjähtävän suorittamisen puolelle ja myös pysyy siellä jokaisen toiston ajan.

Mutta tuopa taisi olla tourdefrancelle tähtäävien treeniopas eikä velolle?

Kerrotko peltiseppäpeltsip mikä sun tausta ratapyöräilyvalmennuksessa on kun tulee noin jämäkkää neuvontaa?

Eiks toi nimimerkki oo “peltsi p” eikä “peltiseppä”?

http://www.fixedgearfever.com/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&printertopic=1&t=822&start=0&postdays=0&postorder=asc&vote=viewresult&popup=1

Kare_Eskola - 10:35, 1.10.2012 » Kerrotko [s]peltiseppä[/s]peltsip mikä sun tausta ratapyöräilyvalmennuksessa on kun tulee noin jämäkkää neuvontaa?
Tasan nolla mutta silti tuo on kyllä aikamoista lööperiä velodromia ajatellen.

Pitäiskö ajaa ratapyöräilyvalmennuskortti että voisi kertoa mielipiteensä? Entä oletko tarkistanut tuon artikkelin kirjoittajan ratapyörävalmennuskortin voimassaolopäivän?

Ensinnäkin nuo yleispätevät treeniohjelmat toimii niinkuin esimerkiksi yleispätevä fillarinrunko jolla voi ajaa kaikkea DH:sta velodromiin.

Oikeassa elämässähän on olemassa kolme eri karrikoitua kehotyyppiä ja ääretön määrä variaatioita noiden kolmen väliltä. Jotkut juoksee 100m ja jotkut 42km. Ja niin edelleen.

Tuossa Vauhkosen linkissä pistää silmään kaksi melko selkeää juttua jotka tuosta yllä olevasta treeniohjelmasta selkeästi puuttuu:

40 vuotta sitten: