Yksivaihde.net » Avoin fillarikeskustelu

Matkapyöräily, pyörämatkailu, retkipyöräily ja pyöräretkeily

(2625 posts)

  1. Pari päivää Hollantia ajettu, käytännössä koko ajan hyvää pyörätietä. Upeita reittejä dyynien lomassa ja kivoja pikkukaupunkeja. Hertzin kartalla mennään joten isommat kaupungit olla vedetty randomilla katsoen oikeahkon suunnan auringosta. Mukavia ihmisiä ja rento meininki. Haagissa melkein eksyttiin, nyt Vlaardingenissa. Eilen: http://m.flickr.com/photos/mustaninja/4696415779/

    Hyvyys. Pahuus. Pyöräilijä.
    Lähetetty 20:19, 13.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  2. Näitä hienoja matkakertomuksia on mukavaa lukea.

    I relax by taking my bicycle apart and putting it back together again.
    -Michelle Pfeiffer
    Lähetetty 1:02, 14.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  3. jouni
    jouni
    Profiili

    9.6 Uusi paiva ja samat kujeet. Tosin suuren askeleen reissullamme oli maara tapahtua tanaan. Tavoite oli paasta Hollantiin tai Alankomaihin... mita naita nyt on maita Euroopassa. Osnabruckissa toiset soi aamiaista dosarilla ja toiset kahvilassa. Aamiaisen jalkeen suunta lanteen. Tien paalta yritimme etsia saunaakin seka Saksan, etta Hollannin puolelta, mutta tuloksetta. Joissain uimahalleissa sellainen olikin, mutta kyseisena paivana vain naisille tai ei vaan kellekkaan. "Snadisti ankeeta" sanoisi suomalainen. Ankeapa oli rajanylityskin. Hemmetin EU vie gloorian glorian kuvalehdestakin. Kukaan ei kysellyt Omega 3-pillereista eika kaivellut hikisia kalsareita eika toivottanut tervetulleeksi pyorailyparatiisiin. No paatetty oli kuitenkin, etta myos maanvaihtokaljat juodaan, kun sellainen hetki koittaisi. Rajanylityksen oli maara tapahtua Enscheden kohdalla, mutta suunnitusvirheen takia ylitimmekin rajan pohjoisempana Oldenzaalin kohilla.
    Nalkakin oli taas tuolloin ajamisen jalkeen ja niukahkosta tarjonnasta valitsimme Kreikkalaisen ravintolan. Olipa muuten pihalla oleva olo hollanninkielisen ruokalistan kanssa. Saksahan nyt oli suvereenisti hallussa ja brochteneitten ja donereitten tilaus oli kuin tyopaikkaruokalassa asioimista. Evasta kuienkin saatiin poytaan hollanninkielesta huolimatta ja paikka oli tahan astisista hienoin, vaikka en tieda oliko hienhajumme juuri tuolloin vienoin.
    Hollanti jaiks. Eiks taalla asu ihan simona simoja? Mihin teltta jemmaan? No tietty johonkin luonnonsuojeluvirkistymisulkoilualueelle, jossa ei merkkien mukaan saanut edes pieraista. Olihan siina vieressa oikea leirintaaluekin, mutta ei kai me nyt sinne. Laitoinpa sitten oranssin telttani niin puskaan kun koskaan oon laittanut ja olipa viela maa kallellaan niin, etta paa oli nukkuessa alamakeen ja varmaan kapykin oli selan alla ja patja edellen puhki. No unta kuuppaan ja vetta niskaan, silla yolla satoi taas. kilsat 123,5, saa sateinen.

    10.6 Olimme suunnitelleet pitavame lepopaivan Oldenzaalin biitsilla, jos saa olisi hyva. No eipa ollut eika ollut fiiliskaan ainakaan mulla. Syysta jos toisesta henkinen selkarankani alkoi tassa vaiheessa, kahdeksan perakkaisen telttayon joista seitseman puskassa, natista liitoksissaan ja fiilis oli melkoisen heikko. Haaveilin mielessani kahden tahden hotellin lampoisesta huoneesta, jossa voisin kuivattaa teltan ja makuupussin, pesta pyykkia ilman hyttysia, kayda suihkussa ja nukkua ilman seremonioivaa villisikaa. Veliseni vaan reipaana opiskelija oli matkassa pienemmalla budjetilla ja tama aiheutti nakemyseroja puskayopymisesta ja vaatimattomasta ruokailusta lipeamiseen. Sita paitsi yksin reissaaminen olisi ollut sekin melankolista.
    Pakkasin teltan ja kamat puskasta reppuun melko aikaisin aamusella ja sovimme Jarin kanssa, etta tapaamme kylan kirkolla puolelta paivin. Tiesin veljeni hakutuvan budjettiaamiaisen pariin, mutta itse ajattelin kavaista sisatiloissa nauttimassa aamiaista kahvin kera. Kylilta loytyi valttava ruokintapiste ja sain selata samaan syssyyn paivan lehdesta saatiedotuksen, joka ei nostanut sekaan mielialaa.
    Hollannin kartta oli hankittava, jotta saisimme luotettavan suunnan kohti Amsterdamia. Kartan hankinnan ja kylan kirkossa, jota Jarskille oli paikallinen herra kassajonossa suositellut, kaymisen jalkeen polkaisimme Almeloon. Matkan tekeminen pikkuteiden kautta vaatii muuten hyvaa paikkakuntanimimuistia, jota meilla veljeksilla ei juurikaan tuntunut olevan. Juuri ja juuri saime painettua yhdet kylan nimet muistiin kerrallaan per ukko. Esimerkiksi tammoinen yhden paivan litania olisi tarjonnut mahdollisuuden ajaa koko paivan ilman karttaa: Haste-Rehren-Ottensen-Lindhorst-Ludersfelt-Stadthagen-Hobbensen-Levesen-Stemmen-Deinsen-Cammer-Minden-Minderheime-Hartum-Rothenuffeln-Bergkirchen-Schnathorst-Hullhorst-Reineberg-Oberbauenhorst-Rodinghausen-Linken-Buer-Holzhausen-Oldendorf-Westerhausen-Ellerbeck-Wissingen-Osnabruck.
    Niin Almeloon oli matka ja unelmoin edelleen kahdesta tahdestani. Sain matkakumppanilta luvan yytsia mahdollisia hotelleja Almelosta. Puolen tunnin kurvailu ristiinrastiin pikku kaupunkia ei tuottanut yhtaan nakohavaintoa Hotelleista. Oli kaannyttava turisti-infon puoleen. Sielta osattiin kertoa kaupungissa olevan kaksi hotellia ja niiden olevan kalliita ja tayteen buukattuja. Myos seudun bed and breakfest-paikat olivat kuulemma hinnakkaita. Siispa kirves kaivoon! Sainpa sentaan tiedusteltua suru-uutisten peraan, etta onko kaupungissa uimahallia. Sellaisen osoitteen sain, mutta olisi ollut ehka parempi etten olisi saanut. Apeat kokemukset ja nakemyserot ajoivat meidat matkakumppanukset toistemme kurkkuihin kiinni ja niinpa Jarski katosi horisonttiin ja tiemme erkanivat. Voihan aunus! Paska reissu ja silleen.
    Paatinpa sitten siina yksinaisyydessani alkaa kuivatella makuupussiani ja telttaani tienposkessa samalla itse rikkinaista sisakumia paikaten. Eipa tatakan toimenpidetta kaun kestanyt, kun alkoi ripotella vetta. Pakenin viereiseen uimahalliin, jonka osoitteen olin saanut turisti-infosta. Saunaa ei ollut saatavilla eika sisa-allastakaan. Suikun, josta en saanut lamminta vetta tulemaan lainkaan, jalkeen molskahdin ulkoaltaaseen palelemaan. Vesi oli kylmaa ja satoi vetta. Siina oli itku lahempana kuin aikoihin. Joku uivelo hollantilainen rullas viela pukkarista mun kakstoista vuotta vanhan juomapullon ja Voi hyvin-ekoturveshamppoon. Jos saan sen uivelon kiinni niin sidon sen kiinni mun pyoran konepeltiin.
    No asioilla on tapana jarjestya ja Jarskinen tuli takaisin ja illalla juotiin jo baarissa Amstel maanvaihto-oluet ja katsottiin paikallista lentopalloa livena. Teltat laitettiin yoksi tien vierustan koivikkoon. Kilsat 61,3. saa saadekuuroinen.

    11.6 Perjantai oli ensimmainen vakavasti otettava pyorailypaiva Hollannissa. Huomasimme nopeasti ettei vahaankaan suuremmilla maanteilla saanut pyorailla vaan viereen oli bygattu erillinen pyoratie. Naita teita kihnutimme tunnollisesti. Soveltamiselle oli selkeasti vahemman varaa kuin Saksassa. Homma oli nakojaan tassa pyoraparatiisissa niin, etta tsygailijoille oli annettu tasa-arvoisempi asema autoilijoiden kanssa, mutta niiden mukana myos selkeita kieltoja. Pyoratiet olivat toki parempia kuin naapurimaassa, mutta taytta kymppia en kylla tohdi kuitenkaan niille antaa. Paallyste oli ajoittain hyvinkin karheaa tai laataa, joka taristi kaposilla renkailla ja samantyyppista kiemurtelua pyorateissa oli havaittavissa kuin Saksassakin. Uutta oli, etta vaistamissaannot poikkesivat jonkin verran suomalaisista autolijoiden ja pyorailijoiden valilla.
    Amersfootissa pysahdyttiin sitten huilimaan ja katsomaan Etela-Afrikka vs. Meksiko futismatsia. Paikaksi osui pieni hyva hamburilaisbaari ja siina tuli syotya kaikenlaista burgeria matsin aikana. Ei se vaarin ollu. Flunssakin helpotti. Se oli tainnut tullakin siita, kun olin kuivattanut villaisen ajopaidan paallani kuivaksi pesun jalkeen eika siita punkin puremasta. On muuten tuo pyykin kuivatus ajossa aika taiteellista hommaa. Sita tulee ripusteltua laukkuun kaikenlaista ja sidottua markia sukkia satulan kiskoihin yms. Illaksi meinasimme ajaa vajaan nelikymppisen poies Amsterdfamiin, mutta kolmekymppia ennen Damia loytyi sen verran hieno hiekkasarkkaalue pyoratien varresta, etta siihenhan se oli jaatava ilmaiselle "leirintaalueelle". kilsat 113 saa pilvinen ja vastatuuli oli kova.

    12.6 Hiekkasarkilla sai nukkua makeasti ja paikka oli "puskista" tahan asti paras. Ajoimme Damiin ja lahiosta hankimme aamiastarvikkeita. Tulimme siihen paatelmaan, etta Hollanti oli maana kallimpi kuin Saksa. Meikan vaatimuksesta otimme sen kaipaamani kahden tahden hotellin yhdeksi yoksi ja aloitimme mittavan varustehuolto-operaation pikkuruisessa hotellihuoneessamme. Pyykkaysta ja kuivattamista. Ruokailua kaupungilla, yleista rullailua ja fudista. Kilsat 38, saa pilvinen, rengasrikkoja 1.

    13.6 Amsteeeeerdaaam!!! Taalla tosiaan ollaan ja takana on 1400 kilsaa. Fiilis on huippu ja kaupunki alkaa tarjoamaan parastaan. Ensituntuma 600 000 polkupyoraan oli hammentava, mutta nyt homma luistaa ja osataan soveltaa ajamisessa siella missa pitaa ja voi. Se on hieno fiilis, kun oppii lukemaan uuden suurkaupungin liikennetta ja voi vaan paastella menemaan. Fikseja ei muuten reissun paalla juurikaan ole nakynyt mita nyt Keirin Cafella muutama Berliinissa. Stadin fiksihype taitaa olla miltein ainutlaatuista? Muutenhan taalla on kaaaaikenlaaista. Mites se tsygalahettiviisaus menikaan RED LIGHT GO!! kilsat 38. saa pilvinen.

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 21:28, 14.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  4. oge
    oge
    Profiili

    marlon - 19:28, 14.6.2010  » 
    Näitä hienoja matkakertomuksia on mukavaa lukea.

    +1!

    "If you go ride your bike, the internet will still be there when you return" - Abraham Lincoln
    Lähetetty 21:45, 14.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  5. jouni
    jouni
    Profiili

    14.-15.6 Dami is da place to be! Kun tultiin Amsterdamiin, ajoi kanaalin ylittavalla sillalla vanhempi pariskunta fillareilla edessamme kasikadessa ja asfaltti oli punaista. <3 Ihanaa! Seuraavat paivat sisalsivat henkailua kaupungilla. Jounin ja Jarskin Damivinkit:
    1) Pristine-fiksikauppa, Kinkerstraat 14. Sita itteensa ja ystavallista palvelua.
    2)Hap-hmm.nl Hyvaa hollantilaista kotiruokaa kohtuuhinnalla. Toimii erityisesti, kun on syonyt alle doneria, pitsaa ja hampurilaisia kaksi viikkoa putkeen.
    3) Sur Place-fiksinayttely. Vijzelstraat 68. Esilla viela elokuun 22. paivaan asti. Hyva nayttely. Esilla oikeita fikseja yli sadan vuoden aikajaksolta. Lisaksi sisatiloissa pieni pyorarata kallistetuilla kulmilla kavijoiden vapaassa kaytossa.
    Tsygaily Amsterdamissa siis toimi. Pyoratiet olivat kuin pieni liikennekaupunki oikean kaupungin sisalla omine liikenteenjakajineen. Kyparia porukka ei kayta. Ei edes fillaripoliisit eivatka mopoilijatkaan. Tsygakiisbereita on myos huomattavasti liikenteessa. Hieman mietitytti, etta kuinka ne parjaavat hameidensa kanssa pyoran paalla. Viela kun Dami on tuullinen kaupunki, mutta yksienkaan pikkupoksyjen en nahnyt vilahtavan. Moni Damin mimmeista ajaa varmasti tonneja vuodessa ja se nakyi myos siina vaudissa joilla mummiksia liikutettiin. Anne Frankin museoon ei paassyt ison laukun kanssa, eika heilla ollut narikkaa. Snadisti heikosti jarjestetty. Mihka laittaa laukun reppumatkailija tuollaisessa tilanteessa hah? Partakin tuli Damissa ajatettua. Se on pienta matkaluksusta tuollainen. Ja joku suonalainen stygamatkailija tavattiin Zeeburgin leirinta-alueella. Oli kaverinsa kanssa ajamassa Ranskan Lyoniin. Ruotsin ja Tanskan olivat jo hanskanneet.
    Lopuksi viela kerrottakoon ettei 2Pac ole kuollut vaan pelaa Norsunluurannikon MM-jalkapallojoukkueen maalissa. Saa puolipilvinen kilsat 14.5 27km ja 15.6 20km, rengasrikkoja 1.

    16.6 Lahdettiin Damista kohti Brysselia. Kaupungista ulosloytaminen oli taas hieman tyolasta. Goudassa syotiin ja katsottiin Etela-Afrikka vs. Uruguai futismatsi. Futista on muuten tullut katsottua ihan kiitettavasti reissun aikana, mut ei se vaarin oo. Matsin jalkeen otettiin vahan knight ridea (kikkarapaa kikkarapaa naisia metsastaa) hetken mielijohteesta ja ajettiin Belgian rajalle. Aamuyolla Jarski vaans vitsia, etta missas ne hollantilaiset pyorailijat on, ku ei nay missaan ja heti tuli nippu kilpapyorailijoita puskista hulisemaan risteykseen, jossa otettiin yovalokuvia. Melkoinen maa, melkoiset pyorailijat. Lepoa otettiin sitten kuudelta aamulla Belgian puolella puistossa. Saa aurinkoinen, kilsat 196 rengasrikkoja yksi.

    17.6 Rullattiin Antwerpeniin. Oltiin molemmat poltettu itsemme eilisessa auringonpaisteessa eika tama paiva nayttanyt yhtaan huonommalta. Kaupunkiin paastyamme haalittiin turisti-infosta kartta ja kysyttiin postin ja uimahallin sijainnit. Lahetettiin postipaketti kotiin ja mentiin uimaan. Ei ollut saunaa hallissa, mutta hiki ja ketjuoljy lahtivat.
    Ja nyt hyvat naiset ja herrat Jounin ja Jarskin kovin Antwerpenvinkki. Tama saattaa liikuttaa myos Berliinin donerkeebanien asemaa. Uimahallin vieressa turkkilaislahiossa sijaitseva keebanapaikka oli ihan sairaan hyva!!! Jos joku heti huomenna haluu jo tulla tsekkaa paikan niin osoite oli Lange Stuivenbergstraat 42-46. Nimeltaan Mevlana. Helmi soossit, jotka tuodaan erikseen poytaan. Hyvat annokset ja riittavasti tuoretta leipaa lisukkeena. Kaksi Hurskaista saatiin tuolla tayteen ruokaa ja se ei ole ihan vahan se.
    Teltta ranskamatsin puoliajalla uuden oikeustalon taakse puskaan lahelle keskustaa. Saa aurinkoinen, kilsat 42, rengasrikkoja kaksi. (Meikan pistosyojanauhat on alkaneet hapertua ja puhkomaan takarengasta. Ei hyva. Yritan korjata tilanteen).

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 15:21, 18.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  6. No just, oltiin sit näemmä Jounin kanssa samana päivänä Goudassa. Istuttiin kirkon vieressä terassilla 3h ja mietittiin mihin yöksi koska kaikki Goudan hotellit oli täynnä. Mentiin sit Bodengraveniin. Kätevää kun luuri ei mene verkkoon, tässä viikon ollut baarien wlanien armoilla. Eipä hätää, toista päivää damissa ja huomenna himaan. Reissuraporttia sitten joskus kuvien kera.

    Fixiecount:
    -Rotterdam 1
    -Amsterdam 4

    Bakfiets cargoja: 478

    Hyvyys. Pahuus. Pyöräilijä.
    Lähetetty 16:40, 18.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  7. jouni
    jouni
    Profiili

    18.6 Antwerpenissa pyykin pesua ja lonkaa. Ei naemma ole nuo belgialaiset nuoret miehet ihan assia pyykin pesussa. Oli loistavaa hupia seurata pesulassa naapurikoneiden toimintaa. Yhdessa pestiin kirjopyykkia 90 asteessa ja huuteluainelokerossa oli pesuaineet, joten viimeinen huuhtelu vaahtosi melkoisesti. Toisella puolen taas koneeseen tungettin semmoista maaraa pyykkia, ettei sinne tainnut enaa vetta sekaan mahtuakkaan. No meilla homma futas. Kiitos kotona opittujen oppien. Puhtaat sukat parempi mieli.
    Ajattelin pyykkayksen lisaksi hellia itseani myos hankkimalla ehjan makuualustan. Hyvan hinta-laatu-paino-tilavuus-yhdistelman loytaminen aiheutti hieman pohtimista, mutta lopulta tiesin mita halusin ja sen sainkin, en tosin ensimmaisesta retkikaupasta. Nyt on Termarestin 2/3-pitka itsestaantayttyva makuualusta, joka funkkaa kesakaytossa hyvin; mahtuu pieneen tilaan ja painaa vain 400g. Kylla kelpaa nukkua.
    Iltasella tsekattiin jalkapalloa baarissa, nautittiin kirsikkabissea (Jarski sai opiskelijakortilla bissesta alennusta) ja painuttiin puskaan Oikeustalon taakse. On muuten ihan karmeeta ajettavaa tuo Antwerpenin keskusta kaposilla renkailla. Keskusta on pelkkaa nupukivea ja siina olevia kuoppia ja soprakiskoja. Tama selittanee miksi kupungissa nakyi vain yksi fiksi omani lisaksi. Jos ei selkakipuja ennestaan ole niin tuolla niita taatustu saa. kilsat 42, saa puolipilvinen.

    19.6 Polkastiin Brysseliin johon olikin vain yksi matkapyorailijan kusema. Karseeta nupukivihelvettia on taallakin, mutta onneksi sen ohella myos smuuttia kestopaallystetta. Belgian autoilukulttuuri on hyvinkin lahella saksalaista: ajetaan kovaa, mutta paaasiassa vaistetaan pyorailijoita ja ohitetaan natisti. Mulkkuja nyt mahtuu joka maahan ja niin varmasti tannekin. Suurin taitanee olla viela tapaamatta. Turisti-infoa tasta EU-paamajasta saikin sitten hieman etsiskella. Sellaista ei ollut paarautatieasemalla, kuten olisi voinut kuvitella. Moinen loytyi etelaiselta steissilta ja sinne osattiin suunnistaa? kun luettiin salaa kaupungin karttaa matkamuistomyymalassa ja pahan silman alla. Steissi nyt oli aika iso eika infi ollut siella mihin infotaulut osoittivat. Mussulla se kuitenkin loytyi ja ilmainen kaupungin kartta oli kasissamme. Uimahalli oli jo mennyt kiinni joten kassit piessa painuttiin kartan laitamien puskiin kuorsaamaan ja yolla satoi vetta; kuten edellisenakin yona. kilsat 76,4 saa pilvinen.

    20.6 Pyha aloitettiin kirkolla. Ei keretty puskasta siihen kaupungin suurimpaan ja komeimpaan katedraaliin, kun eksyttiinkin viela, mutta kohdille sattui pienempi kirkko. Sinne vaan lauteille toimitusta odottamaan. Joku paikallinen hefe siina tuli toivottamaan viela tervetulleeksi ja kyseli vahan, etta mimmonen homma. Sitten alkoi menot. Aika normi homma muuten paitsi suitsukkeita karyteltiin, joka viittannee katoliseen kirkkoon?!? Jossain vaiheessa otettiin myos vierustovereita kiinni kasista ja kateltiin muita seurakuntalaisia. Snadisti oltiin pihalla, ku toi ranskankieli on aika huonoissa kantimissa. Se kuitenkin hiffattiin, etta yhdessa vaiheessa toimitusta kahden suomalaisen pyorailijan reissua Belgiassa siunattiin. Tama osuus tuli englanniksi. Palveluksen lopuksi saatiin vastailla paikallisten kysymyksiin reissustamme. Kurko homma kaikenkaikkiaan, vaikkei lahetty hakemaan mitaan feimia vaan hiljentymaan.
    Kirkollisten menojen jalkeen kaupasta evasta reppuun ja steissille syomaan. Ulkona oli vain 12 astetta lampoa, joten poustailu kartsalla ei napannu juurikaan. Steissin odotushuoneessa puolestaan oli mukavan lamminta ja vedettiinkin siella pienet tirsat siihen brussin paalle.
    Brysselin kuuluisimpia museoita on sarjakuva museo. Sinne! Tinttien ja Lucky Lukien seassa oli myos aika laaja setti Muumeja ja Tovea. Au! Museon lisaksi bongailtiin nayttavia sarjakuva-aiheisia seinamaalauksia kaupungilta. Joku kuseva pikkupoikakin nahtiin. Brasilia-Norsunluurannikomatsin jalkeen tehtiin poikkeus ja mentiin aivan samoilla mestoille yoksi, kun edellisenakin yona. Ollaan tata valtetty tietoisesti aikaisemmin puskamajoittumisessa. Edellisena yona teltoille kuului teknobiittia (mika ei vaarin oo) lapi yon, mutta tana yona kuului jotain ihan muuta. Herasin puoli kahdelta siihen, etta pimeassa metsasta kuului rasahduksia jarjestaen. Metsa oli sellaista Blair Witch Project-tyyppista lehtoa, jossa ei voi kopotella rapisematta. Siina sitten rupesin kuulolle ja hapuilin ja pyoranvaloakin ulottuville. Saumathan oli, etta se oli joku elukka, peura? tai naapurin spyko. No valoa metsassa ei nakynyt, joten kyseessa oli joku elukka tai pimeanakolaitteen kanssa liikuva lihamestari. Tontilla oli meinaa sen varta pimea, ettei siella nahnyt metsaa puilta kukaan. Sitten se sika alkoi jotain rohkintaulinaa pitaa ja paljasti itsensa. Perushomma siis, oltiin sikamaisessa seurassa. Ties vaikka telttamme olikin juuri sen ruokailujuurakon paalla. No possu oli jo nahty juttu Saksan puoleta emmeka vaivautuneet tekemaan mitaan asialle. Telttoja iltasella pystytettaessa ymparillame lenteli tulikarpasia. Ne olivat varsin symppiksia kavereita. Kilsat 33,6 saa kylmempi kuin Suomen juhannuksena ja yolla satoi.

    Naisille viela kerrottakoon, etta taman kesan kuuminta muotia taalla Lansi-Euroopassa ovat poikaystavakangashousut siis mallia loysat ja valkoiset farkut. Kiitos ja nakemiin.

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 16:56, 21.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  8. jouni
    jouni
    Profiili

    21.6 Kikkelis kokkelis ja silleen. Kel on mun luonto? Tänään oli matkavahvistuksen Seikkailija-Savolaisen määrä liittyä seuraamme Brysselin lentokentällä ja niinhän tapahtuikin. Sitä ennen herättiin sateeseen puskasta, syötiin täytekakkua, patonkeja ja jukurttia kadulla, kirjoitettiin kotiin postikorteja ja istuttiin hamyisissa nettikahviloissa, joissa kammattiin digikameranmuistikortin kuvat ainakin osittain. Ei ollut hyva ajatus yrittaa siirtaa kuvia muistikortilta USB-tikulle niin hamyisessa paikassa parivirusvaroitusta, kun napsahti naytolle eika kamera enaan tunnistanut kuvia, tajusimme taman virheen.
    Matkalla kentälle liian lyhyessä ajassa Jarskilta meni rengas ja jatkoin yksin matkaa kentälle jättäen veljeni korjaamaan fillariaan teinposkeen. Kuinka ollakkaan tsygällä harvoin pääsee helposti suurelle lentokentälle eika näin tapahtunut nytkään. Saapuvien terminaali kuitenkin löytyi ja Seikkailija-Savolainen saatiin otettua lämpimästi vastaan. Uuden jäsenen kunniaksi otettiin vähän kirsikkabisseä ja Belgialaista suklaata. "kaksi pientä tsygäjamppaa polki näin aurinkoista tietä eteenpäin, koska matka oli hauska niin pyysivät he mukaan yhden Savolaisen." Tien päällä ehtii sanoittamaan uudelleen yhden jos toisenkin kappaleen. Kentältä emme kovin kauas enää samana ilta ehtineet ja telttat laitettiin kentän vieressä sijaitsevat omakotialueen puskaan. Paikka oli mainoa paitsi, että puskan pohja oli vanhaa perunapeltoa eikä siksi ihan tasaisin nukkumaalusta. Mutta oi oi kuinka uusi makuualustani tämänkin kiperän tilanteen hanskasi. Sää aamusta sateinen iltallasta aurinkoinen, kilsat 38,3km.

    22.6 Luxemburgiinhan se oli suunta otettava. Sitä ennen napattiin aamiasita läheisestä leipomosta ja kaupasta. Päivästä oli pitkästä aikaa tulossa helteinen. Savolaisen etuvaihtaja jotain kiukutteli. Olin naistenpäivàn lahjaksi kevättalvella tarjoutunut huoltamaan Saviksen fillarin, mutta vaihteiden säätö ei ole se bravuurini, siksi ajankin fiksillä. Nooh Belgialaisessa tsygäliikkeessä vaihteet vinssattiin kuosiin ilmaiseksi ja Jarski poisti nipun uusia sisureita vanhojen kyykähtäneiden tilalle. On muuten noita kumeja puhjennut muutama. Jep jep
    On ollut pidemmän aikaa Jarin kanssa sellaista ilmiötä, että pyörän päälle noustessa ja parit ekat kampipyöräytykset tehdessä jalat menee ihan hapoille. Se menee ohi, mutta toistuu miltein joka kerta, kun lähtee ajamaan. Magnesiumin puutetta vai mimmonen homma? Muutenkin on ollut tuo ravinto vähän ehkä ala-asteen terveydenhoitajan ruokaympyrästä poikkeava. Ruisleipä vaihtui Saksassa sämpylöihin ja Belgiassa kroisantteihin. Maito on vaihtunut kaljaan ja kokikseen ja karkkia syödään koko ajan. Muu eväs on pitsaa, hampurilaisisa ja kebbeä.
    Belgian pikaruokaerikoisuus on ranskalaiset hattaratötterössä. Ei kovin spessua, itseasiassa hyvin laimeeta. Kaks litraa ranskalaisia alkaa monella tökkimään jossin vaiheessa. Kalja puoli onkin sitten paljon pirteämpi. Monella pikku kylällä on oma bissensä ja osan niistä tuntee suomalainenkin. Esimerkiksi Hoegaardenin ohi ajettiin juuri tänään. Jarilta nasahti taas yksi rengas puhki ja erään kylän keskustassa, siina kun oltiin niin ehdittiin ottamaan kahvit samalla Saviksen kanssa, kun Jari saattoi kilpuriaan ajokuntoon. Se on monelle ihmiselle jännä paikka, kun joku turisti vaihtaa fillariinsa rengasta. Sitä on moni pää kääntynyt ja ilme ollut kummastunut, kun tienvarsikorjaamo on havaittu. Samaisessa paikassa huomasin jälleen liikkeen nimeltä Hunkemöller. Voiko olla kuvaavampaa nimeä rintaliivikaupalla? Tästäkö hieno slangisana hinkit on lähtöisin? Mmmm... Marabou vai miten se nyt meni?
    Asiallisia ravintoloita emme kohdanneet silloin, kun nalka oli kovimmillaan, joten ostimme evasta marketista. Lisaksi Jarski oli ostanut tien varressa oman portinpilensa kulmalla istuvalta pikkupojalta pussullisen kirsikoita. Kirsikoillaa saatiinkin aikaan muikea peli, kun asettelimme jukurttipurkit ja pullarasiat nurmikolle. Peli kulki Rosa Hoegaardenia nauttien niin, etta vapaassa tahdissa kirsikat suuhun ja siemenia piti ampua rasioihin tietyn matkan paasta. Otimme Jarin kanssa tassa kisassa toistamiseen turpiin Siljalta. Moh.
    Maasto alkoi tuolla etela-Belgiassa muuttumaan makisemmaksi ja joen penger illalla oli varsin natti paikan nimelta Slay kohdilla. 1:275 000 maantiekarttamme kertoi tuolla paikkakunnalla olevan leirintäalueen vaan eipä ollutkaan, sen paikalliset osasivat meille kertoa. Hotelliakaan emme löytäneet. Teltat laitettiin sitten kylän vieressä olevan joen varteen joutomaalle hiekkakasojen viereen. Hipiällä oli tuolloin aika tiukka hikiaurinkorasvamarinaadi ja nukkuminen marinoituna oli nyt vähintäänkin nihkeätä. kilsat 102, saa helteinen rengasrikot yksi.

    23.6 Ei tarvinnut kauaan houkutella porukkaa nihkean yon jalkeen satulaan. Harmi vain, etta Siljalla oli flunssa puhjennut yon aikana ja han oli vahintaankin huonossa hapessa. Satuloihin kuitenkin noustiin ja etelaan suunnattiin. Maasto osoittautui varsin makiseksi. Makisimmaksi tahan saakka. Ajoittain tintattiin yli kolmen kilsan pituisia yhtajaksoisia makia ylos helteessa. Myohemmin huomasimme ylittaneemme Ardennit.
    Sineyssä huilittiin otettiin tietysti mm. paikallista Siney olutta ja arvioitiin tuopin kyljessä olevan logon kirkontornin yhdennäköisyyttä siihen torniin, joka torin laidalla oli, jossa olusia nautimme. Nuo oluset olivat mun ja Jarin kakstonniset kaljat! Otimme kamerakamminki haltuun Sineyssa. Muistikortti ilmoitti olevansa taynna, vaikkei se ollut mahdollista. Nettikahvilan kammit olivat tehneet naemma hallaa kortille. Paatimme hankkia uuden kortin hetken kameraliikkeessa vietetyn pohdiskelun jalkeen. Siljan flunnssa tykkas vahan kyttyraa makisesta ahertamisesta. Ja Silja olikin aivan romuna paivan saatossa. Homma vihellettiin poikki Saint Hubertissa ja aloimme selvittamaan majoitusmahdollisuuksia. Kaupungissa oli seka lerintaalue, etta hotelleja; Jarski valitsi edullisen leirintaalueen ja me Siljan kanssa edullisen hotellin. Kylla suikussa kaynti oli luksusta kahden paivan makietapin jalkeen. kilsat 92, saa helteinen.

    24.6 Ja tahan valiin hieman lvi-tekniikkaa: St; Hubertin hotellihuoneen vessa ei ollut ihan assa ja tuhdimmat kakkoset jaivat pytysta vetamatta ei ollut Ido ei. Alan insinoorin viisaudella jarkeilin, etta kun istuimen viemariaukon otsapintaa ei voinut suurentaa oli virtaamaa lisattava. Homma hoitui valjastamalla kylpparin roskin ampariksi ja hulauttamalla kymmenen litraa lisavetta pyttyyn samalla, kun normaami huutelu tehtiin. ja Voilà kylla lahti kakkonen liikenteeseen. Jalleen kerran tosetin etteivat opinnot olleet menneet hukkaan. Siljan vointi oli niin heikko, etta aamiasen jalkeen Savis pakattiin pyorineen junaan ja lahetettiin kohti Luxemburgia. Me Jarin kanssa lahdettiin jatkamaan sita Ardennien selatysta. Niille joille fiksin tekniikka ei ole ihan tuttua voin kertoa, etta fiksilla ajaminen on hyvin lahella tavallsita fillaria, kun tie ja vauhti ovat tasaisia. Mita enemman on jarrutuksia/ kiihdytksia tai makia sita vaativampaa fiksilla ajo on. Tassa Ardennien ylityksessa tama asia korostui. Yli kilomertin pituisissa maissa jouduin tekemaan niinkin paljon tyota "paketin" eli minun, ison repun ja pyoran kasassa pitamiseen, etta olkapaat menivat hapoille. Tata ei mulle ole ennen tapahtunut. Alamaissa vauhti olisi kohonnut yli viidenpympin, jos olisin ajanut vapaarattaallisella fillarilla, kuten Jari ja Silja. Meikan hallittu maksimivauhti keikkui neljankympin tiennoilla. Ja joo sille talvella hantitulle etujarrullekin on ollut kayttoa. Itseasiassa ilman site ei olisi viimepaivien ajoista tullut mitaan. Speksaajille kerrotaan etta kahvi on Paulin E-lever ja lanki Campan skeleton Chorus, vaijerin kuori on valkoinen. Hyvin on vorkkinyt yhden sormen kahvaksi jarrukokonaisuus.
    Sen verran oli lamminta kelia, etta Jari luuli mun naamaan kuivuneen aurinkorasvat valkoisiksi rannuiksi, lutta tarkempi tarkastelu osoitti valkoisen olevan suolakiteita. Ei se vaarin oo vaan suolaista.
    Rajan yli paastiin ja todettiin etta Luxemburgissa tiet olivat varsin moitteettomassa kunnossa. peukku. Cityyn paastiin illaksi ja leirintaalueelle oli tarkoitus menna. Savis oli tsekannut pari aluetta valmiiksi odotellessan meita poikia tienpaalta saapuviksi. Kun saavuimme ensimmaisen leirintaalueen portille huomasimme respan menneen kiinni kahdeksalta; Kello oli kymmenen. Ajattelimme soveltaa aikaisempia tapaja ja menna alueelle yoksi ja maksaa aamulla; Vaan kuinka ollakkaan respan viereisesta leirintaaluebaarista ponkaisia aija pystyy ja alkoi solkata ranskaa. hetken hulinan jalkeen kaviselvaksi ettei meita haluttu alueelle, koska kello oli yli kahdeksan ja etta englantia ei puhuttaisi, silla olimme Luxemburgissa. Tilanne oli niin naurettava, etta otin vahan kierroksia ja yritin saamaan aijan puhumaan englantia ja vastaamaan kysymykseen oliko han paikan omistaja vai milla oikeudella han huuteli meille ja evasi paasyn alueelle. Savis heitti mukaan viela ranskaakin, kutta sekaan ei auttanut; Olimme aivan hammastyneita tasta vieraanvaraisuudesta ja lopulta kuumensimme aijan ja muun baariyleison kapyja vain yrittamalla menna alueelle ja huutelemalla suoeksi solvauksia. Naytelman jalkeen paikalle sattui Luxemburgissa asuva suomalainen paikallisen kaverinsa kanssa; Hekaan eivat saaneet meille leirintaalueen ovia aukeamaan. Aikamme siina paiviteltyamme tata vihamilisyytta lahdimme kohti seuraavaa aluetta. Homma ois ollu aika ok muuten, mutta Savis oli kuumeessa eika ollut siis parhaassa iskussa lisapyorailya ajatellen. Onneksi seiuraavassa paikassa bamlattiin enkkua ja oltiin ystavallisia. Saatiin hyva telttapaikka ja paastiin ssuihkuun ja elema taas hymyili. Mustan tussin hankkiminen ja mulkvistin leirintaalueen kylttien bommaaminen poltteli takaraivossa, mutta katsotaan jaksanko moiseen kostotoimenpiteeseen vaivautua. Kilsat 123, saa helteinen.

    25.-28.6 Luxemburgggg! Pieni hassu kaupunki pienessa maassa makien ja laaksojen seassa. Ihan nasta paikka vaikkei ihan halvin. Se taalla hamaa, etta nisteja ja laitapuolen kulkijoita on paljon enemman kuin missaan muualla tahan asti. Varakkuuden varjopuoliko? Helletta on ollut koko luxissa olomme ajan ja auringolta on pitanyt jo hakeutua tietoisestikin suojaan. Siljan kannsa vietettiin yksi paiva vain leirintaalueella puun alla varjossa Stieg Larssoneita lukien. Kiitos muuten K:lle kirjan lainaamisesta. Lonkan ottamistahan taa on muutenkin taalla ollut. Jari lahtee 28. paiva kotiin ja me jatketaan Siljan kanssa seikkailua kahdestaan. kilsat 25.pv 22, 26.pv Jarilla 10km Silja ja jouni 0km. 27.pv 10km. saa helteinen lahella kolmeakymppia ja silleen.

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 15:09, 28.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  9. :)

    I relax by taking my bicycle apart and putting it back together again.
    -Michelle Pfeiffer
    Lähetetty 17:07, 28.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  10. tya
    tya
    Profiili

    vähän vähemmän eeppinen raportti: ajelin just helsingistä fiskarsiin, 100 kilsaa. nyt maistuu pasta ja olut virtaavan veden ääressä. täältä löytyy parikin kivanoloista bed&breakfastia, wanha meijeri vaikuttaa ainakin oikein mukavalta. katotaan jos jaksais huomenna turkuun asti, sit alkaakin loma loppua.

    Lähetetty 19:45, 28.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  11. pistatko Tuukka vahan lisainfoa noista Fiskarsin yopaikoista. Vois tassa nimittain joku aurinkoinen pva napata hyvan kirjan ajopaidan taskuun, rullailla Fiskarsiin syomaan, hengailemaan, majoittumaan ja lukemaan sita kirjaa ja sit seuraavana paivana lenkkeilla takas stadiin.

    a non ambidextrous fixy skidder thing.
    Lähetetty 21:12, 28.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  12. Fiskars alkoi kiinnostelemaan. Voisi mahdollisesti vkonlopun saaristoreissun jälkeen ajaa Turusta Fiskarsin kautta himaan, joten yöpaikka noilla main olisi hyvä.

    Tässä listan alueen tarjonnasta: http://www.fiskarsvillage.fi/fi/palvelut/majoitus/

    EDIT: tajusi että jouutuhan sitä ottamaan reissuun teltan joka tapauksessa, joten jäänee bed & breakfest testaamatta. Jos hakisi tälläisen: http://www.retkiaitta.fi/product/23/halti-cavity

    Hyvyys. Pahuus. Pyöräilijä.
    Lähetetty 10:20, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  13. Mustion linna on tuossa aika samoilla tienoilla kans. Vähän lähempänä Stadia tosin.

    Production does not come with smooth welds. Written confirmation may support you in the unlikely event of a guarantee claim.
    Lähetetty 10:35, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  14. ^^ halti cavity on aika jeppis, varsinkin tuohon hintaan. Mulla on joku wanha malli siita. Toi mainoksen 3-season on ehka vahan liikaa luvattu, mutta kevyeksi kesateltaksi hyva. Painoa (ainakin oma jaa alle tuon ilmoitetun 1800 g) ja pakkauskokoa kaarellisen bivin verran mutta paljon mukavampi ja tilavampi.

    a non ambidextrous fixy skidder thing.
    Lähetetty 10:48, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  15. Toppen, taidanpa käydä metskaamassa ton Cavityn sitten samantien. Mietin jo, että lähtis pelkällä bivyllä, mutta ehkä 5 yötä on liikaa vaikka kesä onkin.

    Hyvyys. Pahuus. Pyöräilijä.
    Lähetetty 10:52, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  16. MrHat
    MrHat
    Profiili

    eki - 8:52, 29.6.2010  » 
    Toppen, taidanpa käydä metskaamassa ton Cavityn sitten samantien. Mietin jo, että lähtis pelkällä bivyllä, mutta ehkä 5 yötä on liikaa vaikka kesä onkin.

    Cavity Check!

    Lähetetty 13:29, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  17. tya
    tya
    Profiili

    wanha meijeri fiskarsissa oli tosiaan mainio, 60e:n huone oli kyllä todella todella pieni mutta oli siellä hengaustilaa ja riippumatto pihalla. ja aamiainen oli ihan ässä: kahta samana aamuna/yönä itse leivottua leipää, jugurttia, mysli� ja kaikenmoisia kuivattuja marjoja, kahvia ja teetä, munia ja pekonia, mehuja, uuniriisipuuroa, hedelmiä... ilmeisesti luomua ja lähiruokaa suosien, ja kaikki hyvää. mestaa pitää siis pariskunta jotka viime syksynä muutti sinne, kyseessä on tosiaan vanha meijeri. lisäbonuksena telmivät 12- ja 14-kuukautiset yorkshirenterrieripennut.

    tänään ajoin sieltä turkuun perniön, salon, paimion, piikkiön ja kaarinan kautta. matkaa tuli joku 130km ja aikaa meni lounaineen sun muineen 8h. fiilis on mahtava! eli hki-tku tai toisinpäin menee kahdessa päivässä tällaiselta kaljamahaltakin. kivaa oli, huomenna otan junan takas, nyt meen kasvattamaan kaljamahaa turun terasseille. jos yksivaihteen mash tku -osasto kuulee niin tulkaapa opastamaan...

    Lähetetty 17:38, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  18. eki - 15:38, 29.6.2010  » 
    tajusi että jouutuhan sitä ottamaan reissuun teltan joka tapauksessa, joten jäänee bed & breakfest testaamatta. Jos hakisi tälläisen: http://www.retkiaitta.fi/product/23/halti-cavity

    Hyvä teltta on helpompi löytää lainaan kun pyöräilykamat, esim.

    http://www.kuinoma.fi/ulkoilu/teltat-ja-majoitustarvikkeet

    Lainaupalvelu harrastajalta harrastajalle
    Lähetetty 19:54, 29.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  19. jouni
    jouni
    Profiili

    asb - 17:54, 29.6.2010  » 
    Mustion linna on tuossa aika samoilla tienoilla kans. Vähän lähempänä Stadia tosin.

    Siellä ei pidä pyöräilijän erehtyä syömään, sillä annoskoot ovat melko vaatimattomat.

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 20:52, 30.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  20. Smurf
    Smurf
    Profiili

    Keski-euroopan vessan vetäminen oli aika "haasteellista". Tässä Berliini viime vuonna.

    Lähetetty 21:06, 30.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  21. Entinen kämppis ja kaveri ajelee Splitistä Müncheniin tänä kesänä. blogi löytyy täältä. viimekesänä oli mielenkiintoinen reissu Iso-Britanniassa, joten kannattaa seurata, jos pyöräretkeily kiinnostaa.

    Spoke Divider

    Spoke Divider
    Lähetetty 23:46, 30.6.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  22. jouni
    jouni
    Profiili

    29.6. Jau! Kasilla oli sitten Jarin kotiin lahdon paikka. Emme pysyneet alkuperaisessa reittiaikataulussa, jonka mukaan meidan oli maara olla 29.6 jo Pariisissa jonne Jari oli lennon ostanut. Tama tiesi velikullalle junamatkaa Luxista Pariisiin. Ihan halvin junamatka tuo ei ollut, mutta saimme kuulla Luxissa useamman vuoden asuneelta suomalaiselta, etta junalippujen hinnat vaihtelevat paljonkin ostoajankohdasta, kuunkierrosta ja naamakertoimesta riippuen. Ei siis VR:n kiinteita hintoja.
    Easy Jettihan se sitten osoittautuikin Jarille ongelmaksi. Saamieni tietojen mukaan. Viisi minuuttia ennen lahtotarkastuksen sulkeutumista yhtio ilmoitti, ettei fillaria saa koneeseen ilman laatikkoa johon pyora on pakattu. Parempien yhtioiden koneisiin fillari otetaan ilman laatikkoa. Jarski hanskasi laatikon kentalta hienoisella kiireella ja kuuli surukseen, etta lento perutaankin. Ylimaarainen hotelliyo lentoyhtion piikkiin ja uusi yritys seuraava paivana. Lisaa harmaita hiuksia komeille pikkuveljen ohimoille tuotti polkimet, jotka oli Velosportissa fillaria kasatessa vedetty kiukkutiukalle, ettei niita varmasti saisi irti lentokentalla kiireessa, vaikka kaytossa olisikin Park Toolin hieno kuusiokolotyokalu, joka melkein muovautui banaaniksi kiukkutiukkojen polkimien irroitusyrityksissa pariisilaisessa hotellihuoneessa synkimmalla hetkella lennon peruutuksen vuoksi. Lopulta kasittaakseni pyora tuli pahvilaatikossa Suomeen polkimet kiinni kammissa.
    Palataanpa viela aamuun. Lahto oli siis aikainen Luxin leirintaalueelta, jotta Jari ehtisi junaansa. Halaukset ja hyvan matkan toivotukset veljelle hieman herkistivatkin. Olihan takana melkoinen reissu rakkaan veljen kanssa.
    Lahdimme Siljan kanssa myos aikaisin siis seiskalta tien paalle. Tiedossa kun oli taas helletta ja halusimme ajaa edes pari tuntia ilman niagaramaisia hikinoroja ohimoilla. Tarkka maaranpaa oli viela snadisti auki. Sen toki tiesimme, etta Ranskaan suuntaisimme ja Reimsissa tulisi olla 7.7. katsomassa Touria. Ajoimme Metziin ja menimme syomaan kaupungin laidalla olevaan Ikeaan. Kylla pohjoimaalaiset lihapullat vaan maistuivat aivan tyopaikkaruokalan lihapullilta ja se vasta on jotakin se. Kakskyt pullaa upposi kuin tyhjaa vaan. Hakeuduimme keskustan vieressa olevalle leirintaalueelle suihku ja yopyminen mielessa. Reissun luonne on nyt muuttunut sen verran, etta Siljan toiveesta suosimme emmeka karsasta leirintaalueita. Minullekin tama passaa, silla suihku todellakin on tarpeen auringossa ajamisen jalkeen. Ja kun taalla Ranskassakaan ei ole noita jarvia joka notkelmassa niin ilmaiset uinnit ovat todella vahissa. Olen oppinut arvostamaan talla reisulla suomalaisia jarvia todella paljon, silla taalla jengi ei paase uimaan luonnonvesiin juuri ollenkaan ja kalastaminenkin on istutettujen karppien onkimista kaivinkoneella kaivetusta lammesta. Se on hieman ankeampaa kuin Saimaan selalla kalastelu vaikkakin Saimaalla olisi hieman viileampaa.
    Edellisena yona olimme nukkuneet heikosti ja paivaunet tuntuivat hyvalta vaihtoehdolta. Kuumuus vain oli meille suomalaisille sen verran suurta, ettei edes varjossa makoilu oikein onnistunut. Pieni tuulen virekin oli kuin paistetun lehman henkays eika viilentanyt yhtaan. Onneksi yhdeksan maissa lampotila alkoi laskea suomalaisiin hellelukemiin ja varjoisalla terassilla olikin jo oikein mukavaa. Metzin ravintolasuositukseksi Silja ja Jouni suosittelevat Pasta Chérie Baria (3 rue du Faisan). Paikka oli idyllinen ja pastat italialaisellakin asteikolla hyvia ja kohtuuhintaisia. Tiramisu oli Siljasta parasta koskaan hanen syomistaan ja suussahan se sulikin tosiaan, kun sain sita yhden lusikallisen maistaa.
    Iltasella leirintaalueelle palatessamme oli telttamme viereen ilmestynyt suuri teltta, jonka ymparisto oli taynna lasten leluja. Arvelin jo tuolloin, etta tama saattoi tietaa itkuista iltaa/yota ja niinhan se tiesikin. Pillitysta ilmeni auringon laskettua ja se hieman raastoi lapsettoman pariskunnan korvia. Savis oli varautunut reissuun korvatulpilla ja nyt niille oli kayttoa. Itkuun herattyani paatin kuoria teltastamme ulkoteltan kokonaan pois, jotta teltassa olisi edes hieman viileampi. Teltan oven auki pitaminen olisi tietysti hieman viilentanyt, mutta sitten ongelmana olisi ollut harvat hyvin varttuneet hyttyset.
    Se jai hieman leirintaalueessa mietityttamaan, etta kun kyseessa oli neljan tahden alue niin miksi wc-istuimissa ei ollut istuinrenkaita ollenkaan. Luulisi taman kuuluvan jo kahden tahden alueen varustetasoon. Kantaakohan joku reissussa omaa wc-istuinrengasta? Mahtuuko moinen edes vanhemman tadin kasilaukkuun? Ei kai sellaista kehtaa kantaa nakyvasti kainalossa. Kaikenlaista. Saa helteinen, kilsoja 76,5.

    30.6. Tarkoitus oli lahtea taas matkaan aikaisin ennen auringon nousemista lakipisteeseensa, mutta uni maittoi aamusta rikkonaisen yon jalkeen. Lisaksi nautimme kiireetta aamiaista leirintaalueen kahvilassa. Satulassa olimme hieman kymmenen jalkeen. Olimme edellisena paivana laskeskelleet, etta jos halusimme ehtia kaymaan Pariisissa ennen Touria, olis tanaan ehdittava Chalonsiin (noin 130 kilsan paahan). Heti Metzista ulos ajaessamme kohtasimme useamman kilometrin pituisen maen, jonka selattamiseen joutui tekemaan oikeasti toita. Muutamien makien jalkeen olimme Verdunissa, joka oli puolessa valissa Metzia ja Chalonsia. Silja totesi olleensa tuon tehdyn puolimatkan aikana niin kovilla ettei jaksaisi Chalonsiin enaa samana paivana. Samalla paatimme olla yrittamatta kayda Pariisissa ennen Tourin katsomista. Hakeuduimme leirintaalueelle Verduniin. Siella minunkin oli myonnettava, etta oli oikea paatos olla ahnehtimatta liikaa kilometreja helteisessa ja makisessa maastossa, vaikka jalassani olikin edellisena paivana ostetut uudet valjan malliset bokserit, jotka mahdollistivat edes jonkinlaisen ilmanvaidon intiimialueella, olihan kyseessa loma. Sattumalta Verdunin leirintaalueella oli uima-allas vesiliukumakineen. Totesimme altaan reunalla, etta 30 asteen helle sopii paremmin altaalla patsasteluun ja uimiseen kuin pyorailyyn. Saa helteinen, kilsat 74,5.

    1.7. Lepopaiva leirintaalueella. Ohjelmassa uimista, nukkumista varjossa, syomista, juomista, lukemista ja pussailua. Kaupungillakin aiotaan pyorahtaa pyorillaa. Talla kaupungilla on muuten karu historia, kertoo wikipedia. Aijaa on kaatunut 1. maailmansodassa taalla ihan helvetisti ja kaupunki on perustettu jo antiikin aikana gallialaisten toimesta. Tammoisen tsygaretken ehdoton plussa on se, etta tulee kaytya hieman vahapatoisemmissakin kaupungeissa kuin Berliini, Dami tai Pariisi. Naista pikkukaupungeista emme ole tienneet mitaan ennakkoon, mutta usein ne osoittautuvat varsin mielenkiintoisiksi ja niiden historia ulottuu kauas. Tammoista on seikkailu. Jeps. Altaalle lompsis!

    ps. minne on kadonnut log out-nappi sivun oikeasta ylalaidasta?

    .:mene pyörällä sinne minne muut menevät autolla:.
    Lähetetty 11:57, 1.7.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  23. tya
    tya
    Profiili

    ^ etusivun oikeen palstan alareunaan. Vähän piilossa on.

    Hyvä meininki teillä. :)

    Lähetetty 12:11, 1.7.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  24. Eiha
    Eiha
    Profiili

    jouni - 10:11, 1.7.2010  » 
    Lisaa harmaita hiuksia komeille pikkuveljen ohimoille tuotti polkimet, jotka oli Velosportissa fillaria kasatessa vedetty kiukkutiukalle, ettei niita varmasti saisi irti lentokentalla kiireessa, vaikka kaytossa olisikin Park Toolin hieno kuusiokolotyokalu, joka melkein muovautui banaaniksi kiukkutiukkojen polkimien irroitusyrityksissa pariisilaisessa hotellihuoneessa synkimmalla hetkella lennon peruutuksen vuoksi.

    Irroitin myös juuri vähän aikaa sitten omasta arkiruoskastani polkimia ja pelastukseksi koitui hiustenkuivaaja, joka mahdollisesti hotellihuoneestakin löytyy. Kun alumiinista kampea kuumentaa reilusti niin se teorian mukaan lämpölaajenee nopeammin kuin polkimen teräksinen akseli joten irrotus helpottuu jonkin verran. En tiedä toimiiko tämä jokaisen jumiutuneen polkimen kohdalla, mutta ainakin omassa tapauksessa auttoi ja polkimet lähtivät irti ihan normaalilla 15 mm lenkillä. Ja tätä matkakertomusta on helvetin kiva lukea, keep up the good work!

    Lähetetty 13:25, 1.7.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM
  25. Tänään tälläisellä kokoonpanolla matkaan:

    Keulii!

    Hyvyys. Pahuus. Pyöräilijä.
    Lähetetty 9:04, 2.7.2010, 9 years sitten. # Login to Send PM

RSS feed for this topic

Reply »

You must log in to post.

Yksivaihde.net » Avoin fillarikeskustelu

Search with Google: