Fillarihuollon sisällöstä: Vol. 1, Velobian B-huolto

Velobia @ 11:24, 19. 11. 2016

Velobian mekaanikot koittavat valottaa huollon arkea ja käytäntöjä.

Mitä pyörähuollossa tapahtuu? Mitä fillarille oikein tehdään ja mitä ei tehdä? Mikä pyörähuollossa maksaa?
Tässä osassa paneudutaan B-huoltoon

Tämän blogimerkinnän tarkoitus on koittaa avata hiukan, mitä Velobian huollon syövereissä tapahtuu. Kirjoituksessa paneudutaan erityisesti B-huoltoon.

B-huolto on huolloistamme se, jossa fillarille tehdään sen vähintään vuosittain vaatimat toimenpiteet ja kartoitetaan muut esille tulevat huolto- tai varaosatarpeet.

Pyörän viat ja huollon tarpeet pyritään kartoittamaan mahdollisimman hyvin jo silloin, kun asiakas tuo fillarinsa, sillä jokaisen pyörän tuntee parhaiten sen kuski. Samalla tehdään ensimmäinen hinta-arvio ja sovitaan paljonko huolto ja varaosat saavat kokonaisuudessaan maksaa.

Seuraavaksi fillari siirtyy odottamaan vapautuvaa ständiä ja mekaanikon käsiä.
Jos olet varannut huollollesi ajan, pyörä nousee ständiin heti seuraavaksi kun sellainen vapautuu. Ilman varausta sisäänajettu fillari odottelee vuoroaan huoltojonossa.

Itse huolto alkaa fillarin tarkastuksella.
-Voimansiirron kuluminen mitataan ja arvioidaan silmämääräisesti ja vaihteet käydään läpi.
-Vanteiden suoruus ja jarrupintojen kunto ja kuluma tarkistetaan. Samalla katsotaan jarrupalojen kuluma ja jarrun toiminta.
-Renkaat tarkistetaan kulumisen, rikkoutumisen tai rengaspintaan painuneiden kivien, lasinsirujen yms. vuoksi.
-Vaijeristot käydään läpi ruosteen, kulumien tai rikkoutuneiden vaijerikuorten varalta.
-Napa- ja runkolaakerien käynti ja kireys sekä runko tarkistetaan.

Huoltotoimet aloitetaan yleensä, toki mekaanikosta riippuen, fillarin peräpäästä, tarkemmin voimansiirrosta.
Voimansiirto eli fillarin ketju, eturattaat ja takarataspakka joutuvat poljettaessa kovalle rasitukselle ja niiden kunnossapitäminen onkin ajomukavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Joitain toimenpiteitä kannattaa omistajankin ajoittain tehdä sillä voimansiirtoa jynssäävä omistaja pääsee näet huollossa halvemmalla, koska osat kestävät kauemmin eikä mekaanikon tarvitse käyttää aikaa voimansiirron perusteellisimpaan puhdistukseen (eihän hammaslääkärillekään mennä likaisin hampain).
Kevyimmillään voimansiirron huolto tarkoittaakin sen puhtaaksi harjaamista ja uudelleenvoitelua (sekä ylimäärisen voiteluaineen poispyyhkimistä) joka kaikissa huolloissa tehdään, ellei voimansiirto vaadi perusteellisempaa pesua tai osien vaihtoa.

Kovasti ketjurasvassa, mudassa, suolassa tai muussa ryönässä uitettu ketju pestään puhtaaksi vain jos se ei ole vielä venynyt eikä lika ole vaikuttanut sen toimintaan.
Muussa tapauksessa ketju uusitaan.

Paljon pyöräilevän onkin syytä varautua ketjun ja mahdollisesti rataspakan vaihtoon vuosittain. Yksi- tai napavaihteisen fillarin omistaja pääsee tässä kohtaa helpommalla.
Tällaisen fillarin ketju on usein ulkovaihtajilla varustetun pyörän ketjua leveämpi ja kestävämpi eikä vaihteisto ole niin herkkä sen mekanismeihin kertyvälle ryönälle.
Ilman säännöllistä huoltoa ja ajoittaista vaihtoa ei tällaistakaan voimansiirtoa voi kuitenkaan jättää.

Jalkajarrullisen fillarin mahdollisesti ainoa jarru on ketjun varassa joten sen hyvinvoinnista on syytä pitää huolta.
Meillä säännöllisesti huollossa käyvän fillarin voimansiirron isommat rempat ajoitetaan aina omistajan ajotottumuksien mukaan mahdollisimman järkeväksi: ympäri vuoden liikenteessä olevan pyörän osavaihdot ajoitetaan keväälle, kun taas talviajan kellarissa viettävän fillarin osat uusitaan syksyllä.

Kun voimansiirto on tsekattu kuntoon, on aika tehdä vaihteiston vaatimat toimenpiteet.
Ulkovaihtajallisessa fillarissa tämä tarkoittaa vähimmillään sitä, että vaihtajien nivelkohdat ja vaihdekahvat voidellaan sekä rajoittimet ja säädöt tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan.
Napavaihteiset pyörät pääsevät tässäkin kohtaa helpommalla: vaihteiston säätö on, jotkin vanhemmat mallit pois lukien, äärimmäisen simppeliä puuhaa, jonka jokainen fillarinomistaja oppii niin halutessaan.
Oman vaihteiston nimellä googlaamalla löytyy kyllä ohjeet.
Napavaihteisto onkin monessa tapauksessa halvempi huoltaa kun ketjuvaihteisto, mutta poikkeuksiakin on.
Siinä vaiheessa kun napavaihde vaatii toimenpiteitä jossa napa avataan, muuttuu osien hinta melko paljon arvokkaammaksi ja toimenpiteet aikaa vieviksi, eli kalliimmiksi.

Vaihteiston jälkeen on vuorossa kiinnitysten tarkistus.
Pyörän kaikki kiinnikkeet tarkistetaan, kiristetään ja tarvittaessa uusitaan. Tämän lisäksi polkimet, satulatolppa ja quill-stemmi irroitetaan ja voidellaan.
Lisätyönä samalla myös kammet ja keskiö irroitetaan ja voidellaan jos tämä on katsottu asiakkaan kanssa tarpeelliseksi tehdä (kannattaa mainita huollon tuonnin yhteydessä aiheesta). Varsinkin arkikäyttöön suunnitelluissa fillareissa jotka on varusteltu runkolukoilla, seisontajaloilla, lokasuojilla jne. kiinnikkeitä riittää.
Esimerkiksi lokasuojien yläkiinnitykset ja runkolukon pultit ovat taipuvaisia ajan myötä aukeamaan. Näitä onkin fillarin omistajankin syytä tarkkailla ja tarvittaessa kiristää. Löysät kiinnikkeet johtavat ensin ylimääräiseen kolinaan ja myöhemmin todennäköisesti osan tai varusteen ennen aikaiseen rikkoutumiseen.

Seuraavaksi on vuorossa jarrut.
Jos jarrujen kuluvat osat kuten vaijeristot, jarrupalat ja jarrupinnat ovat vielä kunnossa, jarrut säädetään.
Säädön lisäksi voitelua tarvitsevat osat kuten vaijeristot, kahvat, rummut ja nivelet voidellaan.

Jos vannejarrupaloista halutaan paras teho ja käyttöikä irti, niiden asento on säädettävä ainakin kerran niiden elinkaaren aikana.
Jos jarrujen säätö jätetään liian myöhään, on tuloksena usein kynnykselle kulunut jarrupala. Tällainen jarrupala on joko viilattava suoraksi tai vaihdettava.

Usein fillarin jarrukahvoista löytyy pikasäätöpultit jolla voidaan tarvittaessa kiristää jarruvaijeria helposti. Huollon jäljiltä nämä pultit ovat ruuvattu kokonaan sisään asti, niin että niiden koko säätövara on taas käytössä.
Vaijeria on syytä kiristää silloin kun kahva tuntuu löysältä ja jarruteho on heikkoa.

Kaikkien huoltojen jälkeen asiakkaan on syytä testailla jarrut rauhallisessa paikassa jossa ei muuta liikennettä ole.

Monien huoltoon tulevien fillareiden vannejarrut ovat luvattoman huonossa jamassa ja huollossa säädetyn jarrun teho saattaa yllättää. Sen takia varsinkin etujarrun testaileminen ennen liikenteeseen lähtöä on tärkeää.

Tässä kohtaa huolto alkaa olemaan paketissa jos ylimääräisiä töitä ei tarvitse tehdä.
-Rengaspaineet säädetään renkaan suositusten ja kuskin halujen mukaiseksi.
-Ohjaamon kuluvat osat, eli tupit tai teipit vielä tarkistetaan, niiden on syytä olla tukevasti paikallaan ja oikeassa asennossa.
Tämän jälkeen mekaanikko kirjaa tehdyt työt, havaitut epäkohdat ja seuraavat huollontarpeet fillarin sähköiseen huoltokirjaan.

Huoltokirjassa pysyvät siis tallessa kaikki fillarille tehdyt työt. Tämä helpottaa mekaanikkojen työtä esimerkiksi silloin, jos toistuvan vian syytä on hankala selvittää ja kertoo asiakkaalle tarkasti oman pyörän kunnon ja mitä kulloisessakin huollossa on tehty ja mitä se on maksanut.

Hyviä kilsoja!

Velobian mekaanikot



Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.